Kuvaaja
Getty Images
Kirjoittaja
Aku Karjalainen

Yritysten hyvä pöhinä ei näkynyt palkankorotuksissa

Uusien työehtosopimusten mukaan palkankorotuksista sovittiin paikallisesti työpaikoilla. Ensimmäisten tietojen mukaan aikaansaadut ratkaisut ovat varsin kirjavia.

Syksyn työehtosopimuskierros on saatu monilla yksityisen sektorin aloilla päätökseen. Uudet työehtosopimukset (tes) ovat tulleet voimaan, ja palkankorotukset ovat kilahtaneet tilille alkuvuodesta.

Uudet tessit kattavat valtaosan TEKin yksityisen sektorin jäsenistä. Sopimusten mukaan palkankorotuksista sovittiin paikallisesti työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

Jos tulokseen ei päästy, korotettiin ylempien toimihenkilöiden palkkoja sopimuksesta riippuen 1,1-1,2 prosentin suuruisella kaikille maksettavalla yleiskorotuksella ja 0,4–0,5 prosentin suuruisella työnantajan kohdentamalla erällä. Tätä kutsutaan perälaudaksi.

– Tämä on ollut jälleen testi, jossa on mitattu tarvetta ja halua paikalliseen sopimiseen. Onnistuneita esimerkkejä löytyy, mutta aina tahtoa aitoon neuvottelemiseen ei ole ollut, vaan on menty automaattisesti työehtosopimuksen minimin ja perälaudan mukaan, arvioi Teemu Hankamäki, joka toimii neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtajana ja TEKin neuvottelujohtajana.

– Harmillista on, jos palkankorotuksista ei edes haluta neuvotella, vaikka yrityksellä olisi niihin varaa. Silloin kun yrityksellä menee hyvin, kannattaisi myös harjoitella paikallista sopimista sekä rakentaa luottamuksellinen yhteistoimintakulttuuri.  Se nimittäin kantaa myös huonoina aikoina, Hankamäki jatkaa.
 

Osalle kilahti 1,6 prosentin yleiskorotus

Monilla isoilla työpaikoilla palkankorotukset on maksettu kaikille ylemmille toimihenkilöille 1,6 prosentin suuruisena yleiskorotuksena. Näin on tehty etenkin teknologiateollisuudessa ja tietotekniikan palvelualalla.

Esimerkiksi teknologiateollisuudessa monilla työpaikoilla päästiin joulukuussa sopimukseen 1,6 prosentin suuruisesta yleiskorotuksesta. Mutta aina ei ole mennyt yhtä helposti. Paikallisten sopimusten lisäksi kysymyksiä on tullut myös perälaudasta, YTN:n asiamiehet arvioivat.

Samansuuntaisia ratkaisuja on saatu aikaan myös tietotekniikan palvelualalla.

– Näitä viestejä tuli joulukuussa monia. Mutta aina sopimukseen ei ole päästy yhtä helposti. Yhtä paljon kysymyksiä on tullut paikallisista sopimuksista ja perälaudasta, arvioi YTN:n teknologiateollisuuden vastaava asiamies Hannu Takala.

– Tavanomaisin ratkaisu on ollut 1,6 prosentin suuruinen yleiskorotus tai sitten on menty perälaudan mukaan, summaa YTN:n tietotekniikan palvelualan vastaava asiamies Björn Wiemers.

Kaikissa tapauksissa perälaudan määrittelemät prosentit eivät ole kahlinneet palkankorotuspottia.

– Kun talouslukujen perusteella on todettu yhdessä, että yrityksellä menee hyvin, on tehty parempia ratkaisuja. Yhdessä paikassa korotusten kokonaisvaikutus on 2,1 prosenttia, Takala kertoo.

– Jonkin verran on sopimuksia, joissa sekä yleiskorotuksen että työantajan määrittelemän osuuden suuruus on 1,2–1,5 prosenttia. Eräässä paikallisessa sopimuksessa korotusten kokonaiskustannusvaikutus on jopa viisi prosenttia. Tällaisiin, tes-korotuksia selvästi suurempiin, korotuksiin sisältyy kuitenkin usein jonkinlainen henkilökohtaisten palkankorotusten eli meriittikorotusten elementti, joita on tavallisesti maksettu yrityksissä muutenkin. Näin ollen kokonaisvaikutus yksittäisen työntekijän palkkaan ei välttämättä ole tavanomaista suurempi. Tutkimustemme mukaan paikallisilla erillä on viime aikoina jonkin verran korvattu henkilökohtaisia korotuksia, ja aina vain harvemmalla palkka on yleensäkään noussut, Wiemers harmittelee.

Kilpailu osaajista ei näy palkkauksessa

Aina tahtoa aitoon sopimiseen ei ole löytynyt.

– Yllättävän paljon työpaikoilla on menty perälaudan mukaan, vaikka muitakin variaatioita on ollut. Näiden ratkaisujen myötä jäämme yleisestä palkkakehityksestä vielä enemmän jälkeen, arvioi YTN:n suunnittelu- ja konsulttialan vastaava asiamies Hanna Huotari.

Huotari ihmettelee, että suunnittelu- ja konsulttialan hyvä nousukiito ei näkynyt palkankorotuksissa työpaikoilla. Alan yritysten toimialajärjestö SKOLin mukaan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuoden 2017 tammi–heinäkuussa kymmenen prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Lisäksi SKOL arvioi, että alan osaajavaje kasvaa vähintään 9 000 henkilöllä vuoteen 2025 mennessä.

– Nyt olisi ollut hyvä mahdollisuus varautua kilpailuun osaavasta työvoimasta. Tutkimustemme mukaan juuri parempi palkkaus on yksi yleisimmistä syistä vaihtaa työpaikkaa.

Parempi palkkaus on yksi yleisimmistä syistä vaihtaa työpaikkaa.


Osittain puuttuu taitoa

ICT-alalla palkankorotuksista sovittiin paikallisesti ensimmäistä kertaa.  

– Monessa yrityksessä neuvoteltiin hyvässä hengessä ja löydettiin osapuolille mieluisat ratkaisut. Toisaalta moni luottamusmies koki tulleensa painostetuksi siinä, että luopuisi kaikille maksettavasta yleiskorotuksesta, paljastaa YTN:n ICT-alan vastaava asiamies Kosti Hyyppä.

Lopputulokset ovat hyvin kirjavia.

– Koko summa on maksettu yleiskorotuksena, palkankorotuspottia on suurennettu yleiskorotusta pienentämättä tai työnantajan määräämää erää on suurennettu pienentämällä yleiskorotuksen osuutta. Myös maksuajankohtia on viivästetty, mutta tästä palkkiona ovat olleet suuremmat korotukset, Hyyppä havainnollistaa.

Asiamiehet uskovat, että palkankorotuksista voidaan sopia jatkossakin paikallisesti, mutta käytännöt kaipaavat viilaamista. YTN tutkii alkuvuodesta paikallisen sopimisen tuloksia tällä neuvottelukierroksella.

– Seuraavat kaksi vuotta ovat näytön paikka siinä, löytyykö työpaikoilta aitoa tahtoa paikalliseen sopimiseen, Huotari arvioi.

– Paikallinen sopiminen toimii, kunhan kaikille maksettava yleiskorotus on riittävän suuri ja takaa tasaisen ostovoiman kehityksen, Takala kiteyttää.
 

Tästä on kyse

  • Ylempien toimihenkilöiden uudet työehtosopimukset solmittiin vuoden 2017 lopussa teknologiateollisuuteen, suunnittelu- ja konsulttialalle, tietotekniikan palvelualalle, kemianteollisuuteen, ICT-alalle ja arkkitehtisuunnittelualalla.
  • Neuvottelut ovat vielä kesken rahoitusalalla ja energia-alalla. Metsäteollisuudessa, kaupan alalla sekä elintarvike- ja rakennusteollisuudessa ei ole omaa työehtosopimusta ja sen tuomia palkankorotuksia.
  • Uusien tesien mukaan palkankorotuksista sovittiin lähtökohtaisesti paikallisesti työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Työpaikkasi luottamusmies osaa kertoa parhaiten oman työpaikkasi tilanteen.
  • Jos paikallista palkkaratkaisua ei saavutettu, maksettiin kaikille ylemmille toimihenkilöille 1,1–1,2 prosentin suuruinen yleiskorotus. Lisäksi työnantaja kohdensi 0,4–0,5 prosentin suuruisen yrityskohtaisen erän, josta jokaiselle piti maksaa jotakin. Tätä kutsutaan perälaudaksi.
  • Vuoden 2019 palkankorotuksista neuvotellaan tämän vuoden syksyllä. Vuoden 2020 palkankorotuksista sovitaan erikseen syksyllä 2019.
  • Tutustu alasi työehtosopimukseen: www.ytn.fi