Kuvaaja
Sami Reivinen
Kirjoittaja
Katariina Rönnqvist

Yksi sihteeri, kiitos!

DI Juho-Matti Karpaleen ja kumppaneiden pienpanimo sai alkunsa teekkariaikaisesta olutharrastuksesta.

Pikkupomo, Piirimyyjä, Sihteeri, Konsultti ja Vahtimestari. Kyseessä ei ole pikkutuhman toimistovitsin alkuasetelma vaan kokoelma laadukkaita kotimaisia oluita. Ruosniemen Panimon tuotteet ovat saaneet omaleimaiset nimensä panimon perustajien arjesta.

– Nimet tulevat sieltä mistä me kaikki ponnistamme, toimistoympyröistä. Se on oikeastaan itselleen naureskelua, kertoo panimon perustaja Juho-Matti Karpale.

Diplomi-insinöörin mukaan oluen tekeminen ei saa käydä liian vakavaksi.

– Haluamme hakea vastapainoa toimisto­insinöörin työpäiviin. Insinöörit panevat olutta pilke silmäkulmassa, isot lasit päässä ja vähän liian tiukat paidat päällä, summaa Karpale porilaisen pienpanimon toimintaa.

Kattiloita, kavereita ja vaimon ukaasi

Ruosniemen Panimo sai alkunsa noin viisi vuotta sitten. Karpale opiskeli bioprosessi­tekniikkaa Otaniemessä Teknillisessä korkea­koulussa. Häntä kiinnostivat elintarvike­tekniikka, mikrobiologia ja kemia. Kun Karpale alkoi etsiä arkeensa uutta harrastusta, pulpahti oluen paneminen vaihtoehtona mieleen kuin luonnostaan.

– Halusin oppia oluentekoprosessin alusta alkaen. Kahlasin materiaalia läpi ja tilasin netistä kaikenlaista kattilaa, myllyä, purkkia, purnukkaa ja letkua, Karpale kuvailee.

Hän kasasi itselleen pienen, noin 30 litran kotipanimon. Karpale sai vaivatta houkuteltua neljä kaveriaan mukaan mallaskattiloiden äärelle.

Viiden teekkarin harrastus otti harppauksen eteenpäin, kun Karpaleen vaimo kyllästyi oluttouhuun.

– Kerrostalokaksiomme sauna oli täynnä oluentekolaitteita. Vaimo asetti ukaasin, että laitteiden pitää lähteä.

Pariskunta odotti esikoistaan, joten tilalle oli tarvetta. Karpale kääntyi veljensä puoleen ja sai luvan siirtää olutharrastuksensa hänen maa­tilalleen, 1800-luvulta peräisin olevaan entiseen navettarakennukseen.

– Veli suhtautui asiaan liikemiesmäisesti. Aika pian hän rupesi perimään meiltä vuokraa, Karpale muistelee.

Navetta täyttyi nopeasti vanhoista maitotankeista ja kattiloista, joista Karpale kokosi ystäviensä kanssa panimokokonaisuuden. Siinä vaiheessa harrastus lähti käsistä. Syntyi ajatus, että omaa olutta olisi mukava saada myös myyntiin.

Olutta päivätöiden ohella

Karpale oli isyysvapaalla esikoisensa kanssa puoli vuotta. Hän hyödynsi kotona olon ja kirjoitti tarvittavat hakemukset viranomaisten hyväksyntää varten. Vuonna 2011 Ruosniemen Panimosta tuli osakeyhtiö ja luvat olivat kunnossa tammikuussa 2012. Ensimmäiset oluet myytiin heinäkuussa 2012.

– Viranomaiset ovat hoitaneet ihan mallikkaasti oman tonttinsa. Kun toimii olemassa olevien sääntöjen mukaan ja tietää asioiden käsittelyajat, ei ole ongelmia, kertoo Karpale panimotoiminnan byrokraattisesta puolesta.

Panimoa pyörittää seitsemän ihmistä. Karpaleen lisäksi mukana ovat edelleen ne neljä teekkarikaveria, jotka olivat kuvioissa jo opiskeluvuosina. Myöhemmin mukaan ovat tulleet Karpaleen veljenpoika ja tämän ystävä, jotka asuvat Porissa. Lisäksi Karpaleen isä ja veli auttavat kiinteistön huollossa ja kaikessa tarpeellisessa.

Ruosniemen Panimolla olutta tehdään vain viikonloppuisin, koska kaikilla panimolaisilla on ollut tähän asti myös päivätyö. Seitsemästä panimon työntekijästä viisi asuu Espoossa tai Helsingissä, mikä rajaa myös osaltaan panimon toimintaa.

– Teemme olutta vuorotellen pareittain. Pari henkilöä hoitaa myyntiä. Porilaiset kaverit huolehtivat päivittäisestä seurannasta, pakkaamisesta, tarvikkeiden vastaanotosta ja lähetyksistä, Karpale sanoo.

 

 

 

 

 

 

Mäskisihdin paikalleen asettaminen on tarkkaa puuhaa. Pienpanimossa tehdään aitoa käsityötä.

Rohkeasti yrittäjäksi

Karpaleen kohdalla harrastus muuttui työksi. Aika ei enää riittänyt panimon, päivätyön ja perheen pyörittämiseen, joten hänen oli tehtävä iso päätös. Karpale irtisanoutui kesäkuun alussa päivätöistään kansainvälisessä elintarvike­alan yrityksessä. Hänestä tuli täysi­päiväinen yrittäjä ja Ruosniemen Panimon vetovastuullinen. Vaikka panimo laajentaa, pysyy tekemisen meininki samana.

– Olutta tehdään talkoohengessä, koska sillä tavalla se on kivaa!

Ruosniemen panimo tuottaa tällä hetkellä 20 000 litraa olutta vuodessa, kun olutta tehdään vain viikonloppuisin. Tavoite tulevalle vuodelle on nostaa tuotanto 100 000 litraan. Karpaleen mukaan panimo on vanhan ajan kasvuyritys.

– Pidän ajatuksesta, että ihmiset siirtyvät rohkeasti yrittäjiksi ja syöksyvät oman unelmansa perään. Ikäluokassani on noussut aika paljon yrittäjähenkeä, mikä on hieno asia. Sieltä niitä työpaikkoja tulee lisää.

Karpale nostaa esiin panimoalan työllistäjänä. Ala on paljon muutakin kuin hankinta- ja jakeluketjut.

– Tämä on perusteollisuutta.

Yrittäjyyden paras puoli on Karpaleen mukaan monipuolisuus.

– Saan olla oman itseni ja yhtiöni herra. Tässä saa tehdä kaikenlaista, pääsee haastamaan itsensä joka päivä.

Laadukasta pienpanimokulttuuria

Karpaleen mukaan uusien pienpanimoiden henki Suomessa on yhteistyökykyinen. Ruosniemen Panimo on tehnyt olutta yhdessä jo Beer Hunter’sin ja Sori Brewingin kanssa. Yhteyttä pidetään erilaisissa tapahtumissa ja kokemuksia jaetaan avoimesti.

– Ei meillä ole salaisia reseptejä tai tuotanto­tapoja. Se palvelee kaikkien etua, kun pystymme tekemään laadukkaampaa olutta. Tämä on sellaista open source -tiedettä.

Suomen olutkulttuuri on Karpaleen mielestä tällä hetkellä erittäin kiinnostava. Uusia toimijoita on alalla paljon ja tietoisuus pien­panimoiden tuotteista on levinnyt. Ihmiset ovat oppineet arvostamaan olutta.

– Oluesta on tullut harrastus nautintona, eikä niinkään humaltumismielessä.

Lakikiemuroita ja hyvää meininkiä

Alkoholilaki uudistuu 1.1.2015. Tulevat muutokset huolestuttavat Karpaletta. Jos esimerkiksi oluista tiedottaminen panimon omilla sosiaalisen median kanavilla kielletään, ovat pienpanimot ahtaalla. Sosiaalinen media on Ruosniemen Panimon lisäksi monelle muullekin päämarkkinointikanava ja keino pitää yhteyttä alan harrastajiin. Resurssit eivät riitä kalliisiin mainospaikkoihin.

Lakimuutos voi kuitenkin tuoda mukanaan myös hyvää.

– Olisi hyvä, jos voisimme myydä olutta panimostamme suoraan naapureillemme. Se olisi lähituotantoa ja lisäisi yhteisöllisyyttä. Naapureiden ei tarvitsisi ihmetellä, mitä me täällä ähellämme, Karpale sanoo.

Ruosniemen Panimon tavoite on olla jatkossa yksi Suomen laadukkaimmista pien­panimoista.

– Ei isoin, mutta koetamme pitää hyvää meininkiä yllä ja laadun korkealla.

Entä lähitulevaisuus? Mikä on ”Kesäolut 2014”?

– Kyllä se on tämä Sihteeri aivan varmasti. Sitä kannattaa kurkkia!

 


Ruosniemen Panimon olutta jaellaan suurien kaupunkien ravintoloihin ja kauppoihin. Varmimmin sitä saa Helsingin, Tampereen ja Porin valikoiduista olutravintoloista sekä oluttapahtumista, kuten Suuret Oluet – Pienet Panimot. Sihteeri-olutta on myynnissä hyvinvarustelluissa ruokakaupoissa.
 

 

Kasvava ala

Pienpanimoksi määritellään Suomessa tuotantolaitos, joka valmistaa enintään kymmenen miljoonaa litraa olutta vuoden aikana. Suomessa on noin 35 pienpanimoa, joista Suomen Pienpanimoliiton jäseniä on 27.
 

Suomalaiset pienpanimot tuottavat vuodessa noin 13 miljoonaa litraa olutta. Sen osuus kotimaisten olutpanimoiden kokonaistuotannosta on 3,4 %.
 

– Havaittavissa on kasvua. Uusia pienpanimoita tulee koko ajan lisää ja valmistuslitrojen määrä on nousussa, kertoo Suomen Pienpanimoliiton puheenjohtaja Mika Heikkinen.
 
 
Lähde: Suomen Pienpanimoliitto