Verovähennys työntekijän kouluttamisesta

Vuoden alusta voimaan astunut laki tukee työnantajaa verovähennyksellä, jos tämä järjestää työntekijöille ammatillista osaamista edistävää koulutusta. Laki koskee koko- ja osa-aikaisia työntekijöitä yrityksissä, kunnissa ja valtiolla.

Työnantajalla on oikeus taloudelliseen verokannusteeseen enintään kolmelta koulutus­päivältä vuodessa työntekijää kohti. Työntekijälle annetun koulutuksen on kehitettävä ammatillista osaamista, sen on tapahduttava työaikana ja työntekijän pitää saada siitä palkka. Tällaisia koulutuksia ovat esimerkiksi ulkopuolisen tahon järjestämät kurssimuotoiset koulutukset, seminaarit ja konferenssit sekä yrityksen sisäiset koulutukset.

Yrityksille verovähennyksen määrä on 50 prosenttia koulutuspäivien keskimääräisestä palkkakustannuksesta. Valtiolle, kunnille ja kirkolle maksetaan koulutuskorvaus, jonka suuruus on kymmenen prosenttia työnantajan koulutusajan palkkakustannuksista.
 

Ei koulutussuunnitelmaa, ei kannustetta

Verovähennyksen tai koulutuskorvauksen saaminen edellyttää, että työnantaja on laatinut koulutussuunnitelman. Suunnitelman tulee sisältää arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä työnantajan tarpeista. Sen sisältö määräytyy lähtökohtaisesti yhteistoimintalakien mukaan.

Koulutussuunnitelman laatiminen on pakollista, jos työpaikka kuuluu yhteistoimintalakien soveltamisalan piiriin. Pienille työantajille suunnitelman tekeminen on vapaaehtoista, mutta se on taloudellisen kannusteen edellytys.

Määräaikaisissa työsuhteissa tai osa-aikatyössä olevia pitää kohdella tasapuolisesti koulutusta suunniteltaessa. Erityisesti on  kiinnitettävä huomiota ikääntyvien työntekijöiden ja työttömyysuhan alaisten työkyvyn ja työmarkkinakelpoisuuden edistämiseen. Näin voidaan varautua työelämän muutostilanteiseen ja pidentää työuria.
 

Luottamusmiehetkin mukaan

– Uudistus on tärkeä askel tekniikan akateemistenkin osaamisen kehittämisessä. Henkilöstön osaamiseen panostamalla luodaan pohjaa Suomen talouden kasvulle, aikuiskoulutusasiamies Sanja Mursu TEKistä arvioi lakiuudistuksen merkitystä.

Asiamies Teemu Hankamäki TEKin neuvot­teluyksiköstä korostaa osaamisen kehittämisessä oman aktiivisuuden tärkeyttä.

– Työntekijöiden ja luottamusmiesten on syytä olla edistämässä työpaikoilla koulutussuunnitelmien tekemistä. On myös huolehdittava siitä, että työnantaja järjestää koulutusta tasapuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

Uudistuksen toimivuutta arvioidaan kahden vuoden kuluttua. Jos lain tavoitteet eivät toteudu, työmarkkinajärjestöt ovat sopineet, että ryhdytään tiukempiin lainsäädäntötoimiin.