BusinessOulun Janne Mustonen (vasemmalla), Creoirin Antti Lilja, Bittiumin Markku Pikkarainen, Siilin Timo Posio ja TactoTekin Pälvi Apilo.
BusinessOulun ICT-alan asiakkuuspäällikkö Janne Mustonen (vasemmalla), Creoirin toimitusjohtaja Antti Lilja, Bittiumin myyntijohtaja Markku Pikkarainen, Siilin kehitysjohtaja Timo Posio ja TactoTekin tutkimusjohtaja Pälvi Apilo muodostavat työporukan, vaikka kaikilla on eri työnantaja.
Kuvaaja
Teija Soini
Kirjoittaja
Pekka Leiviskä

Työkavereita, mutta eri yhtiöissä

Oulun autoalan keskittymä pyrkii ratkomaan yhdessä asiakkaiden ongelmia. Ekosysteemit ja klusterit muuttavat tapaa tehdä töitä.

TactoTekin tutkimusjohtaja Pälvi Apilo on pitkään hiljaa. Kysymys siitä, ketkä ovat hänen työkavereitaan, saa hänet hiljaiseksi.

– Se on hyvä kysymys. En näe, että työskentelen pelkästään tactotekkiläisten kanssa. Kyllä minun työkavereitani ovat koko tämän kansainvälisen yhteisön henkilöt.

TactoTek on oulunsalolainen yritys, joka on erikoistunut muoviin valettuun elektroniikkaan. Apilo vastaa TactoTekin sisäisistä ja ulkoisista tutkimushankkeista. Hän työskentelee yhdessä VTT:n, Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun tutkijoiden sekä monien suomalaisten ja ulkomaisten yritysten ammattilaisten kanssa.

TactoTek on aktiivinen kahdessa Oulusta maailmalle kurottaneessa yrityskeskittymässä eli klusterissa. Printocent-klusterissa ovat mukana painettuun elektroniikkaan liittyviä yrityksiä ja organisaatioita. Automotive-klusterissa puolestaan on mukana autoalaan kytkeytyviä yrityksiä ja organisaatioita.

On siis monta syytä, miksi helppo kysymys on aluksi Apilolle vaikea. Eikä hän ole Oulussa ainoa, jonka työkaverit löytyvät muualtakin kuin vain omasta yrityksestä.

Yrityssalaisuudet liikkuvat yritysten välillä

Autoalan klusterissa aktiivisesti mukana olevan Bittiumin myyntijohtaja Markku Pikkaraisen kuvailu yhteistyöstä kertoo, että perinteinen käsitys työkavereista on klusterin myötä murtumassa.

– Jossain projektissa saattaa olla tiimi, jossa kymmenen eri yrityksen jäsenet rakentavat ratkaisua samalle asiakkaalle. Silloin voimme keskustella niistä asioista tämän tiimin sisällä, mutta talon sisällä taas emme voi puhua projektin yksityiskohdista.

Autoalan klusterin vetovastuussa on ollut Oulun elinkeinopolitiikasta vastaava BusinessOulu. Vuonna 2018 perustetussa klusterissa on mukana noin 150 yritystä eri puolilta Suomea.

Klusterin idea on yksinkertainen. Kun useampi yritys tietää toistensa vahvuudet ja osaamiset, voivat ne yhdessä ratkaista isompia ongelmia.

– Useamman yrityksen tarjoama kokonaisuus on usein uniikki kokonaisuus. Silloin sitä on hankalampi kopioida, klusteria perustamassa ollut BusinessOulun ICT-alan asiakkuuspäällikkö Janne Mustonen kertoo.

Origo-konseptiratti on oiva esimerkki

Puheohjausteknologiaa kehittävän Creoirin toimitusjohtaja Antti Liljan mielestä hieno esimerkki klusterin mahdollistamasta yhteistyöstä on Origo-konseptiratti, joka voitti German Design Awardin viime vuonna.

Ratin avulla auton eri järjestelmien ohjaaminen onnistuisi helposti ja luontevasti irrottamatta käsiä ratista. Ratin kehitystyössä oli mukana Oulusta ohjelmistotalo Siili ja TactoTek sekä pääkaupunkiseudulta teknologiayhtiö Canatu sekä ohjelmistoyhtiö Rightware.

Siili suunnittelee ja toteuttaa autoteollisuuden tarpeisiin autojen digitaalisia mittaristoja ja infotainment-järjestelmiä. Kehitysjohtaja Timo Posio kertoo, että Siili on puhdas ohjelmisto- ja palvelutalo.

– Emme tee mitään fyysistä tuotetta. Klusterin voima on siinä, että se yhdistää erilaiset osaamiset ja teknologiat.

 

Kiinalaisen autonvalmistajan Zhejiang Geelyn tutkimusyhtiö Cevt toimitti Ouluun konseptiauton viime vuonna. Tutkimusjohtaja Pälvi Apilon mielestä on tärkeää, että TactoTekillä on suora pääsy konseptiautoon, jonka avulla innovoidaan tulevaisuuden ajamista ja matkustamista.

Autoteollisuus alkaa tehdä ohjelmistopohjaisia autoja. Se on perusteellinen muutos alalle.

Oulussa vaikuttavat historialliset syyt

Autoalan klusteri perustettiin, koska Oulussa oli joitakin yrityksiä, jotka palvelivat autoteollisuuden asiakkaita. Tai se oli oikeastaan vain yksi syy.

BusinessOulun ICT-alan asiakkuuspäällikkö Janne Mustonen kertoo, että isompi syy oli siinä, että Oulussa on sellaista osaamista, jonka arvioitiin kiinnostavan uudistuvaa autoteollisuutta.

Hyvän kuvan muutoksesta tarjoaa Elektrobitin tarina. Yhtiö myi vuonna 2015 rengasvalmistaja Continentalille autoalan liiketoimintansa. Yrityksestä jäljelle jäänyt Bittium keskittyi tietoturvallisiin puhelimiin ja etämonitorointiratkaisuihin.

Bittiumin Markku Pikkarainen kertoo, että yhtiö on tehnyt teollisuudelle ja puolustusvoimille jo vuosikausia ratkaisuita, joissa laitteita voidaan etänä valvoa ja päivittää tarvittaessa.

Muutama vuosi sitten Bittiumin kilpailukielto autoteollisuuden toimittajana päättyi ja Bittium on voinut jälleen myydä ratkaisuita autoteollisuuteen.

Ajoitus on hyvä.

– Autoteollisuus on pikkuhiljaa julistamassa, että se alkaa tehdä ohjelmistopohjaisia autoja. Se on perusteellinen muutos alalle.

Muutos tarkoittaa, että autoala haluaa erilaisia tietoliikenneratkaisuita, etämonitorointia, käyttöliittymäratkaisuita ja autonomisia autoja. Ja juuri tällaista osaamista Oulusta löytyy.

– Emme voi kehittää yhtiössä pelkästään omaa teknologiaa laput silmillä. Meidän pitää yhdessä muiden teknologiayhtiöiden ja autonvalmistajien kanssa tehdä autoilijoita innostavia ratkaisuja, TactoTekin tutkimusjohtaja Pälvi Apilo sanoo.

Avoimuus on valttia

Kaikki haastateltavat kehuvat, kuinka klusterin yritysten kesken voidaan keskustella avoimesti autoteollisuuden tarpeista asiakassalaisuuksia levittämättä.

Yli 20 vuotta ICT-alalla ollut Creoirin Liljan mielestä avoimuus on kuitenkin kohtuullisen tuore ilmiö. Lilja arvioi, että kun Nokian matkapuhelimet olivat vielä menestyksekkäitä, ei ilmapiiri ollut kovin avoin.

– Olin 15 vuotta Nokiassa ja vasta, kun perustimme yrityksen vuonna 2012, sitä huomasi, että Nokiassa oltiin vähän sisäänpäinlämpiäviä. Silloin ei ollut helppoa tehdä yhteistyötä.

Nyt tilanne on Liljan mielestä toinen.

– Tuntuu, että ilmapiiri Oulussa on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana tosi radikaalisti.

Lilja kertoo, että heidänkin yrityksellään on tapana vinkata asiakkaita eteenpäin toisten yritysten pakeille, jos he eivät voi itse auttaa asiakkaiden ongelmien ratkaisemisessa.

Bittiumin Pikkarainen puolestaan kertoo, että heillä on tapana miettiä perusteellisesti, mikä on asiakkaan ongelma. Tällöin voi paljastua, että yhdessä toisen yrityksen kanssa he voisivat toimittaa paljon kokonaisvaltaisemman ratkaisun.

– Ehkä se on suomalainen tapa toimia, että pyrimme aidosti katsomaan asiakkaan kokonaistarvetta.

Kiinalaisten konseptiauto auttaa rutkasti

Oulun vahvuuden ovat huomanneet myös monet autonvalmistajat. Oululaista teknologiaa on käytössä useissa eurooppalaisten autonvalmistajien autoissa.

Göteborgissa toimivan kiinalaisen autonvalmistaja Zhejiang Geelyn omistama tutkimusyhtiö Cevt puolestaan toimitti Ouluun konseptiauton viime vuonna. Tämän auton avulla VTT, oppilaitokset ja yritykset voivat kehittää ja testata uutta teknologiaa.

Siilin Timo Posion mielestä tällaista luottamusta ei Oulun alueelle osoitettaisi, jos alueella ei olisi autoteollisuutta kiinnostavaa teknologiaosaamista. Yhtenä keihäänkärkiteknologiana Posio pitää TactoTekin teknologiaa, jolla muoviosien sisään voidaan integroida elektroniikkaa.

TactoTekin Pälvi Apilo kertoo, että yhtiön kehittämä ja patentoima teknologia mahdollistaa huomattavasti pienempään tilaan mahtuvat toiminnallisuudet, yksinkertaisemman kokoonpanon sekä pienemmät hiilidioksidipäästöt.

Teknologia mahdollistaa uudenlaiset suunnitteluratkaisut esimerkiksi autojen sisätiloihin. Apilo arvioi, että ensimmäiset osat saadaan tuotantoautoihin aikaisintaan vuonna 2023.

Apilosta on tärkeää, että yhtiöllä on pääsy nimenomaan konseptiautoon, jonka avulla innovoidaan tulevaisuuden ajamista ja matkustamista.

Klusteriajattelussakin on Apilon mielestä pitkälti kyse juuri yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta.

– Emme voi kehittää yhtiössä pelkästään omaa teknologiaa laput silmillä. Meidän pitää yhdessä muiden teknologiayhtiöiden ja autonvalmistajien kanssa tehdä autoilijoita innostavia ratkaisuja.

Näyttääkin siltä, että Oulussa eräs matemaattinen totuus on yhdessä osoitettu vääräksi. 1+1 ei olekaan kaksi, vaan jotain enemmän.

Tulevaisuus näyttää, kuinka paljon enemmän.

 

Nämä asiat ajavat autoalan muutosta

Ohjelmistot. Nykyisellään kaikkiin muutaman vuoden vanhoihin autoihin ei voi ladata uusinta ohjelmistoa. Sen takia auton lämmitystä ei voi käynnistää matkapuhelimella, vaikka se uusimmissa malleissa onnistuisi. Samasta syystä Volkswagen joutui kutsumaan takaisin noin 11 miljoonaa autoa, kun se joutui päästöhuijaustapauksen jälkeen päivittämään ohjelmistonsa. Teslan autoissa puolestaan voidaan uusin ohjelmistoversio ladata myös vanhempiin autoihin, jolloin esimerkiksi itseohjautuva teknologia ei vanhene vaan paranee iän myötä.

Tietoliikenne. Matkustajat haluavat ehkä katsoa suoratoistopalveluista ohjelmia tai pelata. Auto puolestaan haluaa ladata uusimmat tiedot liikennehäiriöistä ja liikenteen sujumisesta.

Itseohjautuvuus. Teknologian laaja käyttöönotto vaatii, että dataa täytyy siirtää autojen välillä, jotta ne voivat kommunikoida nopeasti keskenään. Avainasemassa tässä on todennäköisesti 6G-teknologia. Myös tietoturvallinen datan siirtäminen ja hallinnointi nousevat alan uudeksi haasteeksi.

Liikenne palveluna eli maas. Tulevaisuudessa varsinkin isoissa kaupungeissa ihmiset eivät halua omistaa autoa. He haluavat päästä paikasta a paikkaan b mahdollisimman kätevästi. Silloin auton merkki tai muotoilu eivät ole kiinnostavia, koska päätöksen matkustustavasta tekee pitkälti algoritmi. Tilanne muuttaa pitkälti myös sitä, millaisia autoja tällaisille markkinoille kannattaa suunnitella. Nykyiset moneen käyttöön sopivat autot voivat korvautua autoilla, jotka on suunniteltu juuri tuollaiseen käyttöön.

Sähköistyminen. Fossiilisten polttoaineiden käyttö pitää lopettaa. Tällä hetkellä sähköautot näyttävät vahvimmin korvaavan polttomoottorikäyttöiset henkilöautot. Akku- ja latausteknologian innovaatiot lisääntyvät jatkuvasti.

Tuotannon uudistaminen. Monet asiat tulevat autonvalmistajien suunnittelupöydille ensimmäistä kertaa. Siksi kiinnostus yhteistyöhön on suurta ja uusilla yhteistyökumppaneilla on mahdollisuus päästä isoihin tilauksiin kiinni. Koska moni teknologia on digitaalista tai sitä voidaan lisensioida, menevät myös perinteiset alihankintaketjut uusiksi.