Kuvaaja
Playgain
Kirjoittaja
Anna Hurmalainen

Työ tuottavaksi hyvällä esimiestyöllä

Hyvällä johtamisella ja lähiesimiestyöllä saadaan tutkitusti kymmenen kertaa parempi tulos tuottavuudessa kuin säästötoimilla.

Lapin yliopiston apulaisprofessori Marko Kestin mukaan Suomen menestyvimmät yritykset – noin 10 –15 prosenttia yrityksistä – ymmärtävät henkilöstöpääoman merkityksen. 

– Nämä yritykset rakentavat toimintansa kestävälle kehitykselle, niillä on muita paremmat palkat ja tuottavimmat työntekijät, Kesti kertoo. 

Kestin laskelmien mukaan Suomen taloustilanne saadaan korjattua jopa kahdessa vuodessa, jos yrityksissä panostetaan hyvään henkilöstöjohtamiseen. Lupaus on kova. 

 

Työhyvinvoinnilla eroon tuottavuusongelmasta

– Suomalaisista yrityksistä osa on ajautunut kiireen ja sähläämisen kulttuuriin, ja huonoa tulosta paikataan säästöillä. Ennen säästötoimenpiteitä on hyvä tietää, mistä säästetään ja miten. Yritysjohdolla pitäisi olla tieto henkilöstön tuottavuudesta aina ennen säästöpäätöksiä, Kesti korostaa. 

Lapin yliopiston omat tuottavuustutkimukset osoittavat, että aineeton henkilöstöpääoma, eli työntekijät, on tuottavuuden kannalta tärkein tekijä. Hyvällä johtamisella ja lähiesimiestyöllä saadaan kymmenen kertaa parempi tulos kuin säästötoimenpiteillä. Pehmeillä henkilöstöön keskittyvillä toimilla voidaan tehdä kovia tuloksia. 

– Tuottavuus ei kasva innottomassa työilmapiirissä. Ruotsissa tuottavuus on aivan eri tasolla, ja yksi keskeinen tekijä on ruotsalaisten tapa keskustella. Suomalaiset organisaatiot ovat huonoja henkilöstön osallistamisessa, luovuuteen kannustamisessa ja innovatiivisen työyhteisön luomisessa, Kesti kritisoi.

Työhyvinvoinnin parantaminen nähdään yrityksissä lähinnä menoeränä. Sen vuoksi henkilöstöhallinnon ja johdon intressit eivät aina kohtaa. 

Kestin kehittämässä henkilöstövoimavarojen tuotantofunktiossa työhyvinvoinnin kehittäminen näkyy parempana käyttökatteena, euroina. Tämä on havahduttanut ylimmän johdon huomaamaan, että henkilöstövoimavarojen kehittäminen on ylivoimaisen kilpailukyvyn kulmakivi. 

Työntekijöiden hyvä kohtelu, toimivat prosessit ja kunnolliset työvälineet lisäävät työhyvinvointia, ja parempi työelämän laatu tuo yrityksille kilpailuetua.

 

Ihmisten johtamisen vaikea taito

Kaikilla esimiehillä ei ole esimiestyöskentelyyn tarvittavia valmiuksia. Tähän on useita syitä. Koulutusjärjestelmämme ei esimerkiksi anna käytännön eväitä lähiesimiestyöskentelyyn. Suomessa johtamiskoulutus keskittyy pääasiassa liiketoiminnan johtamiseen, kuten talouden, markkinoinnin, myynnin ja erilaisten prosessien hallintaan. Ihmisten johtaminen on jäänyt liian vähälle huomiolle. 

Taitava lähiesimies rakentaa toiminnallaan vuorovaikutteisen ja ratkaisukeskeisen työyhteisön. Hän hallitsee henkilöstöhallinnon käytännöt ja osaa soveltaa niitä tilanteen mukaan. Hän kuuntelee ja kannustaa alaisiaan, kehittää työtä ja työntekoa. Hän tietää, miten reagoida työntekijän alentuneeseen työkykyyn tai asiakasreklamaatioon ja miten parantaa ryhmän me-henkeä. Aidosti välittävä esimies edistää työhyvinvointia.

Lähiesimiehen johtamistaidot korostuvat, kun työn tuottavuutta mitataan. Tiiminvetäjänä lähiesimies on usein puun ja kuoren välissä, sillä työntekijöiden tarpeet ja ylemmän johdon tulostavoitteet tuntuvat usein olevan ristiriidassa keskenään. 

Monilla esimiehillä on liikaa alaisia, eikä heillä ole riittävästi aikaa panostaa työn kehittämiseen. Stressaantunut lähiesimies kiivastuu herkästi ja kyynistyy. Esimiehen käytös heijastuu suoraan alaisten työmotivaatioon. 

 

Esimiehille oppia pelin avulla 

Henkilöstövoimavarojen tuotantofunktiota on tutkittu tieteellisesti organisaatioiden tulosten mittauksessa jo lähes kymmenen vuoden ajan. 

Alkuvuodesta Kestin luotsaama oululainen peliytiö PlayGain julkisti tuotantofunktiota soveltavan Tuottava esimies -simulaatiopelin. Se ohjaa pelaajaa ratkomaan esimiestyön ongelmia talou-dellisesti kannattavasti. Pelissä on yli 30 erilaista työyhteisöhaastetta ja -ongelmaa, jotka esimiehen on ratkaistava. 

Pelissä simuloidaan todellisia esimiestyössä esiin nousevia tilanteita. Käytäntölähtöinen peli opettaa esimiehelle ratkaisumalleja erilaisiin työelämän tilanteisiin. Se antaa myös työkaluja sanattoman viestinnän tulkintaan ohjaamalla esimiestä lukemaan työntekijöiden ilmeitä ja eleitä. 

Tuottava esimies -peli näyttää välittömät tulokset, eli sen avulla näkee suoraan, miten esimiehen tekemät ratkaisut vaikuttavat liikevaihtoon. Omien esimiesvalmiuksien kartuttaminen on selkeä ja suora keino parantaa työnohjausta.  

Hyvä lähiesimiestyö ja johtaminen ovat kiinteä osa kokonaisvaltaista yksilön ja yhteisön vuorovaikutusprossien ja osaamisen kehittämistä. Kun työntekijöiden vaikuttamismahdollisuuksiin ja työssä jaksamiseen kiinnitetään riittävästi huomiota, tulos on taattu. 

Menestyneimmät organisaatiot ovat tämän jo oivaltaneet. 

 

Henkilöstövoimavarojen tuotantofunktio

Apulaisprofessori Marko Kestin kehittämä henkilöstövoimavarojen tuotantofunktio (HRM-P) huomioi työelämän laadun yhtenä tuotannontekijänä. 

Suomessa kehitetty henkilöstövoimavarojen tuotantofunktio on kansainvälisesti tunnustettu tieteellinen laskentamalli. Lapin yliopisto on henkilöstötuottavuuden tutkimuksessa maailman terävintä kärkeä. 



Kuvio. Henkilöstövoimavarojen tuotantofunktion periaate.

K= liiketoimintakerroin

LV = liikevaihto 

HR = henkilöstömäärä henkilötyövuosissa
(FTE = full time equivalent) 

TVA = teoreettinen säännöllinen vuosityöaika työntekijää kohti tunneissa, sisältää lomat 

QWL = quality of working life = työelämän laatu
(0 - 100 %) 

RA = rakenteellinen ajankäyttö prosentteina teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta  

EBITDA = Earnings Before Interest, Taxes, Depreciation and Amortization

 

 

 

Asiasana