Kuvaaja
iStock
Kirjoittaja
Katariina Rönnqvist / TTY:n tiedote

Tuottavampaa tietotyötä

Miten tietotyön tuottavuutta voidaan parantaa ja samalla lisätä työntekijöiden hyvinvointia? Tätä selvitettiin Tampereen teknillisen yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkimushankkeessa.

Organisaatioiden kasvun, innovaatioiden ja hyvän asiakaskokemuksen kannalta on suuri merkitys, kuinka laadukasta ja sujuvaa tietotyö on. Työn luonne on kuitenkin muuttunut nopeasti liikkuvaksi ja vaihtelevaksi.

Tampereen teknillisen yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat etsivät vastauksia siihen, miten tietotyön tuottavuutta voitaisiin parantaa ja samalla lisätä työntekijöiden hyvinvointia. Pop up – tietotyön tuottavuus -tutkimushankkeen tuloksista kerrottiin TTY:n tiedotteessa 24.8.

– Tietotyössä oman energian ylläpitäminen ja kuormituksesta palautuminen on erityisen tärkeää, yliopisto-opettaja Maiju Vuolle TTY:n tietojohtamisen tutkimuskeskus Novista sanoo.

Vaikka työ olisikin innostavaa, siitä täytyy voida palautua riittävästi.

– Vaikka työ olisikin innostavaa ja mukaansa tempaavaa, siitä täytyy voida palautua riittävästi. Työntekijöille on usein haastavaa tunnistaa tilanteita, jotka kuormittavat liikaa, hän jatkaa.

Luotettavaa mittaustietoa älysormuksella

Tutkimushankkeessa lähdettiin siitä, että kerättiin luotettavaa mittaustietoa erilaisten työtilanteiden kuormittavuudesta. Tässä hyödynnettiin puettavia mittareita. Tutkijat kehittivät ja testasivat erilaisia havainnointimenetelmiä sekä kannettaviin ja puettaviin teknologioihin perustuvaa Lifescope-kokonaisuutta.

Tietotyöläisten stressitasoja mitattiin esimerkiksi älysormuksen ja älykellon sekä puettavan kameran avulla. Työpäivän päätteeksi työjaksoja pohdittiin yhdessä kerätyn datan valossa.

– Visualisoitua tietoa voidaan esittää työntekijälle motivoivassa muodossa. Reflektointi nostaa ajattelun irti arjen työtehtävistä ja mahdollistaa työtapojen ja itsensä johtamisen taitojen kehittämisen, Aalto-yliopiston professori Matti Vartiainen kertoo.

Reaaliaikaista ja jatkuvaa tiedonkeruuta voidaan tutkimuksen lisäksi hyödyntää jatkossa esimerkiksi työterveyden ylläpidossa, työntekijöiden ja työympäristöjen kehittämisessä tai tuotannon sujuvoittamisessa.

– Tiedonkeruussa on kuitenkin huomioitava muun muassa yksityisyys, eettisyys ja lainsäädäntö, tutkijat muistuttavat.

Parempia työtapoja kokeilemalla

Tutkimushankkeen tuloksena syntyi Pop Up -kehittämismalli, joka lähtee työntekijöistä itsestään. Sen tarkoituksena on parantaa työtapoja ja -ympäristöä kokeilujen ja mittarien avulla.

– Ulkoa saneltujen tavoitteiden sijaan työtapoja ja -ympäristöjä tulisi kehittää yhdessä kokeillen niin, että kaikki osalliset ovat mukana alusta asti, yliopisto-opettaja Jenni Poutanen TTY:n arkkitehtuurin laboratoriosta sanoo.

Yleensä tietotyön kehittämistä jarruttavat rutiinit ja juurtuneet ajatusmallit, jota Pop Up -mallilla ja kokeilevampaan työotteeseen kannustamisella on tarkoitus tuulettaa.

– Laajamittaisten muutostavoitteiden sijaan tulisi keskittyä pieniin, helposti toteutettavissa ja hallittavissa oleviin tavoitteisiin ja muutoksiin työntekijöiden arjessa. Muutosten vaikuttavuutta päästään näin heti kokeilemaan ja arvioimaan, hän jatkaa.

Tutkimushankkeessa suunniteltiin yhdessä uusia konsepteja ja käytännön parannusideoita yksilöiden ja tiimien hyvinvoinnin, vuorovaikutuksen, aikaansaamisen ja keskittymisen parantamiseen. Yksi niistä oli Brainwolk-kävelypalaverit. Palaverien avulla voidaan lisätä työpäivän aikaista liikkumista ja parantaa siten työn tuottavuutta sekä työhyvinvointia.

Pop up – tietotyön tuottavuus

  • Tutkimushanke toteutettiin 1.1.2015–30.4.2017
  • Hanke toteutettiin osana Tekesin Liideri – Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa -ohjelmaa
  • Tampereen teknillisen yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijoista koostuvaan monitieteiseen tutkimusryhmään kuului tietojohtamisen tutkimuskeskus Novi, arkkitehtuurin laitos sekä ihmiskeskeisen teknologian yksikkö IHTE TTY:stä sekä virtuaalisen ja mobiilin työn tutkimusyksikkö Aalto-yliopistosta
  • Yrityskumppaneina olivat Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen, Suomen yliopistokiinteistöt, Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea, Martela sekä Moodmetric
  • Hankkeen raportin voi ladata täältä maksutta