Kuvaaja
Aku Karjalainen
Kirjoittaja
Aku Karjalainen

Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke korostaa työkaarijohtamisen merkitystä

Työkaari kantaa -hanke tarjoaa yrityksille apuvälineitä ja tukea työhyvinvoinnin kehittämiseen.

Työhyvinvoinnin systemaattinen kehittäminen lisää tuottavuutta. Teknologiateollisuuden liittojen yhteinen Työkaari kantaa -hanke tarjoaa yrityksille tukea ja apuvälineitä työhyvinvoinnin kehittämiseen.

Neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n lisäksi mukana ovat Teknologiateollisuus, Ammattiliitto Pro ja Metalliliitto.

Hankkeen tarjoama tuki sopii teknologiateollisuuden lisäksi myös suunnittelu- ja konsulttialan sekä tietotekniikan palvelualan yrityksille.

– Työpaikat kehittävät itse työhyvinvointia työpaikan omista lähtökohdista. Työkaari kantaa -hankkeesta he voivat saada apuvälineitä ja tukea kehittämistyöhönsä, summaa hankkeen projektipäällikkö Kirsi Mäkelä.

Työkaari kantaa on jatkoa aiemmalle hyviä tuloksia aikaan saaneelle Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeelle. Tällä kertaa painopisteenä on eri ikäisten työntekijöiden johtaminen.

– Huomasimme edellisen hankkeen hyvinvointikyselyjen perusteella, että hyvinvoinnin taso vaihteli hyvinkin paljon eri ikäisille työntekijöillä. Sen vuoksi halusimme kiinnittää tällä kertaa erityistä huomiota työkaarijohtamiseen, jotta työurat pitenisivät, Mäkelä taustoittaa.

 

Apuvälineet tuovat ryhtiä kehittämistyöhön

Lähtökohtana hankkeessa on, että työpaikoilla perustetaan työhyvinvoinnin kehittämiseen oma työryhmä. Ryhmässä ovat mukana työnantajan, henkilöstön, työsuojelun ja työterveyshuollon edustajat.

Työkaari kantaa -hanke tarjoaa yrityksille työkaluja kehittämistyöhön. Kaikki lähtee liikkeelle lähtötilanteen kartoittamisesta, jonka jälkeen määritellään tarvittavat toimenpiteet eri henkilöstöryhmille.

Yksilötutka-työhyvinvointikyselyn avulla voidaan selvittää yrityksen henkilöstön työhyvinvoinnin taso. Vastaaja näkee heti vastattuaan arvion omasta työkyvystään, kun taas yritykset näkevät, mikä on heidän tasonsa suhteessa muihin teknologiateollisuuden yrityksiin. Työkalu tarjoaa myös menetelmän työhyvinvointisuunnitelman tekemiseen, Mäkelä kertoo.

Työkaarikeskustelu-mallin avulla taas halutaan rohkaista työntekijöitä ja työnantajia keskustelemaan työhyvinvoinnista avoimesti.

– Keskustelussa käydään läpi, onko esimerkiksi työroolissa muutoksia, pieniä lapsia hoivavastuulla tai tapahtunut muutoksia työkyvyssä. Samalla kartoitetaan, minkälaisia toiveita tai tukitarpeita on eri tilanteissa, Mäkelä havainnollistaa.

– Työkaarikeskustelu voidaan käydä esimerkiksi kehityskeskustelun yhteydessä. Kehityskeskustelussa käydään enemmän läpi tavoiteisiin ja osaamiseen liittyviä kysymyksiä, ja työkaarikeskustelussa taas paneudutaan henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, hän jatkaa.

Pomotsekki-työkalu puolestaan toimii esimiehille hyvänä muistilistana ja suunnittelutyökaluna työhyvinvoinnin johtamisessa.

Hankkeeseen osallistuminen on yrityksille maksutonta. Työkalut ovat käytössä vielä senkin jälkeen, kun hanke päättyy vuonna 2018.

 

Sopii myös asiantuntijaorganisaatioille

Tällä hetkellä hankkeessa on mukana 45 yritystä, ja tavoitteena on saada kokoon täydet sata. Mäkelän mielestä yritysten kannattaa lähteä mukaan, vaikka heillä olisikin käytössä jo omat yrityskohtaiset kyselyt.

– Yksilötutka ei ole pakollinen, vaan riittää, jos on jokin seurantatyökalu käytössä. Vaikka nyt mukana on paljon teollisuusalan työpaikkoja, apuvälineet sopivat hyvin myös asiantuntijaorganisaatioille.

Työkalujen lisäksi yritykset saavat hankkeen kautta vertaistukea omaan kehittämistyöhönsä.

– Järjestämme seminaareja, joissa kuulee hyviä esimerkkejä muilta yrityksiltä. Lisäksi kokoamme parhaillaan pienempiä tukiverkostoja, joissa yritykset sparraavat toisiaan työhyvinvointiasioissa, Mäkelä kertoo.
 

Videon kuvaus ja editointi: Aku Karjalainen

 

Lue myös artikkelit: