Tasa-arvosta saa ja täytyy pitää meteliä ammattiliitoissa

Kirjoittaja: 

Jessica Suni

Kuva: 

Katariina Rönnqvist

UNI Finland naisverkoston tasa-arvoseminaari järjestettiin 25.3. Helsingissä.

Ammattiliitoilla on tärkeä rooli tasa-arvon edistämisessä. Se tuli selväksi, kun UNI Finland naisverkoston ammattiliitot kokoontuivat keskustelemaan tasa-arvosta asiantuntijoiden johdolla maaliskuun viimeisenä lauantaina.

TEKin, Ammattiliitto Nousun, Pron, PAMin ja Vakuutusväen Liitto VvL:n järjestämän tilaisuuden otsikkona oli ”Täytyykö tasa-arvosta neuvotella?" Liitot kuuluvat UNI Global Unioniin ja UNI Europeen. UNI Finland naiset kampanjoi muun muassa sukupuolten tasapuolisen edustuksen, perusteettomien palkkaerojen hävittämisen ja työpaikkaväkivallan kitkemisen puolesta.

Seminaarin avaussanat lausui työympäristöasiantuntija Erika Kähärä PAMista. Maailmalla puhutaan kaiken aikaa töiden häviämisestä muun muassa digitalisaation vuoksi. Kähärä totesi, että häviäviksi ennustetuista töistä valtaosa on naisten ja tilalle syntyvistä töistä valtaosa on miesten.

– Se tarkoittaa, että miehiltä häviävistä 4 miljoonasta työpaikasta korvautuu 1,4 miljoonaa. Vastaavasti naisilta häviävien 3 miljoonan työpaikan tilalle syntyy ainoastaan 0,5 miljoonaa työpaikkaa, Kähärä ennustaa.

Naisten asemaa voi Kähärän mukaan heikentää myös se, että koko työuran aikaista koulutusta voi olla vaikeampi järjestää naisille. Hän peräänkuulutti enemmän tutkimusta siitä, mitä aiheutuu sukupuolten epätasa-arvosta työelämässä, ja valistusta etenkin segregaation purkamiseksi.

Halonen pitää ay-liikkeen mukanaoloa tärkeänä

Paikalle oli saatu myös presidentti Tarja Halonen. Hän korosti omassa puheenvuorossaan, että tasa-arvo ei ole hyväntekeväisyyttä vaan ihmisoikeus. Hän puhui myös tasa-arvon ja kestävän kehityksen kytköksistä toisiinsa.

– On tavattoman tärkeää ja ei niin kovin tavallista, että ammattiliitot kokevat tasa-arvon ja kestävän kehityksen yhtä aikaa tärkeinä, hän sanoi.

UNI Global Unionia Halonen kehui siitä, että se on onnistunut järjestäytymään globaalisti. Hänen mielestään ammattiyhdistysliikkeen ihmiset voisivat aktiivisesti edistää sitä, ettei talouskasvun anneta ohittaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta tai ympäristön vaatimuksia.

YK:n vuosituhattavoitteiden puitteissa on saavutettu hyviä tuloksia:

– On muun muassa puolitettu maailman äärimmäinen köyhyys ja saatu tytöt kouluihin. Nyt pitää miettiä, miten saadaan kirjava porukka kulkemaan samaan suuntaan, Halonen sanoo.

Tasa-arvon eteen tehtävässä työssä tarvitaan hallitusten lisäksi myös kansalaisjärjestöjä, ammattiliittoja, akateemista puolta – ja bisnesmaailmaa.

Kansainvälisissä vertailuissa Suomi on pärjännyt hyvin tasa-arvon saralla. Vaikka asiat meillä ovat paremmalla mallilla kuin jossain muualla, ei kuitenkaan saisi tuudittautua kuvitelmaan, että tasa-arvo on valmis. Halonen muistuttaa, että eteenpäin voi mennä myös siinä missä on jo hyvä.

Palkkatasa-arvo on poliittinen kysymys

Valtiotieteiden tohtori, tutkija Milja Saari puhui palkkatasa-arvosta neuvoteltuna oikeutena. Väitöskirjassaan Samapalkkaisuus – neuvoteltu oikeus hän käsittelee syitä siihen miksi palkkaerot eivät kavennu.

Saari totesi, että sukupuolten välistä palkkaepätasa-arvoa usein käsitellään kovin ekonomistisessa viitekehyksessä.

– Jos miettii tasa-arvoa poliittisen muutoksen välineenä, ei ole hedelmällistä kiistellä siitä, millä tasolla palkkaero on, hän sanoi. 
Jos ongelmasta ei vallitse yhteisymmärrystä, myös ratkaisua on vaikea löytää.

Samapalkkaisuuden politiikka tehdään näennäisesti irrallaan muusta politiikasta. Esimerkkeinä tästä Saari mainitsi Sipilän poikkihallinnolliset kärkihankkeet, jotka vaikuttavat tasa-arvoon ilman, että niitä pohditaan tasa-arvon kysymyksinä.

Saaren mukaan on tärkeää huomioida naisten keskinäisiä palkkaeroja.

– Paikallinen sopiminen voi tuoda joillekin naisille parempia palkkoja. Voittajien määrä on kuitenkin pienempi kuin häviäjien, hän arvioi.

Jotta tasa-arvotyössä päästäisiin eteenpäin, Saari peräänkuuluttaa solidaarisuuden siltojen rakentamista. Palkkoja pitäisi pystyä tarkastelemaan yli sopimusalojen ja ammattiliittojen olisi tehtävä yhteistyötä asian eteen.

Tasa-arvotyö hyödyttää kaikkia

Paneelikeskustelussa: juontajana toimittaja Johanna Korhonen (vas.), kysymystä esittää tutkija Milja Saari ja paneelissa Liisa Halme (VvL), presidentti Tarja Halonen, Hanna-Riikka Myllymäki (Aalto EE), Saana Siekkinen (SAK), yhteiskuntavaikuttamis- ja hallitusammattilainen Leila Kostiainen ja Johanna Pakkanen (Naisjärjestöt yhteistyössä Nytkis ry).

Aamupäiväohjelma päättyi paneelikeskusteluun naisjohtajuudesta ja työelämän tasa-arvosta.

Paneeliin osallistuivat Tarja Halonen, Liisa Halme (Vakuutusväen Liitto VvL), Hanna-Riikka Myllymäki (Aalto EE), yhteiskuntavaikuttamis- ja hallitusammattilainen Leila Kostiainen, Saana Siekkinen (SAK) ja Johanna Pakkanen (Naisjärjestöt yhteistyössä Nytkis).

Toimittaja Johanna Korhosen johtamassa keskustelussa panelistit saivat ottaa kantaa kärjistettyihin väittämiin tasa-arvosta. Väitteissä toistettiin uskomuksia, joiden mukaan tasa-arvo on jo saavutettu, vastuu siitä on yksilöillä ja miehillä on vaikeampaa kuin naisilla muun muassa koska he häviävät huoltajuuskiistoissa.

Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että työmaata tasa-arvon saralla vielä riittää, etenkin palkkakysymyksissä ja ihmisten asenteissa. Puheenvuoroissa korostettiin kodin ja koulutuksen merkitystä.

Keskustelijoiden mukaan sekä laki että ihmisten oma suhtautuminen vaikuttavat tasa-arvon toteutumiseen. Vaikka jokainen osaltaan joko edistää tai jarruttaa tasa-arvoa, vastuuta sen toteuttamisesta ei heidän mielestään voi jättää yksinomaan yksilöiden harteille. Esimerkiksi tasa-arvolakiin tarvittaisiin parannuksia.

Väite siitä, että miehet häviäisivät huoltajuusriitoja naisia useammin, kumottiin tutkimuksiin nojaten. Tilanne kuitenkin tasa-arvoistuisi, jos perhavapaajärjestelmä mahdollistaisi sen, että miehet olisivat enemmän kotona. Kaikkien kaikkiaan nähtiin, että tasa-arvovajeen täyttäminen olisi kaikkien etu sukupuolesta riippumatta.

Äitien vastaisku hyvä veli -verkostoille

Seminaarin viimeinen valmisteltu puheenvuoro meni Kristiina Paavolalle ja Nina Sillantakalle Mothers in Businessista (MiB). Puolitoista vuotta sitten yhdistykseksi rekisteröitynyt ryhmä aloitti perhevapailla olevien naisten tapahtumatoimistona ja vertaistukiryhmänä. Myöhemmin edunvalvonta otetiin mukaan agendalle. Ensimmäinen ohjelma perheen ja uran puolesta julkistettiin aikaisemmin tänä vuonna.

– Aina puhutaan, että naisilla on liian vähän verkostoja. Meidän toiminta perustuu moniammatillisuuteen ja kaikki ovat tervetulleita mukaan, Paavola kertoi.

Tällä hetkellä jäseniä on jo 2 000 ja joka kuukausi 100 uutta liittyy joukkoon.

MiBiläiset pitävät tärkeänä työpaikkakulttuurin muuttamista perheitä ajatellen joustavammaksi. Stigmasta, jonka mukaan työssäkäyvä nainen on ”huono äiti”, pitäisi päästä ja jo olemassa olevia käytäntöjä hyödyntää rohkeammin.

– Tarvitaan osa-aika- ja etätyöratkaisuja. Ja isiäkin pitää ottaa mukaan. Heidänkin pitäisi saada olla kotona hoitamassa sairasta lasta, Sillantaka sanoi.

Kenenkään ei MiBiläisten mielestä pitäisi joutua valitsemaan perheen ja uran välillä.

Lue myös:

100 000 miestä mukaan

– Kolme vuotta sitten käynnistyi HeForShe-kampanja, joka pyrkii nostamaan esiin ääniä tasa-arvon puolesta, UN Women Finlandin varainhankinnasta vastaava Maria Jain kertoi UNI Finland naisverkoston seminaarissa.

Kampanjan takana on UN Women ja sen tärkeimpiin tavoitteisiin kuuluu naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan lopettaminen ja naisten osallistaminen päätöksentekoon.

Kampanjan lanseeraamisen yhteydessä näyttelijä ja feministi Emma Watson haastoi miehiä astumaan esille muutoksenteossa videolla, josta tuli viraalihitti.

Watsonin puhe houkutteli mukaan 100 000 miestä kolmessa päivässä. Tällä hetkellä kampanjaan osallistuu noin 1,3 miljoona ihmistä. Suomessa osallistuja on kolmisen tuhatta.

– Haastetaan miehiä tuomaan äänensä esiin ja allekirjoittamaan sen tosiasian, että kaikki hyötyvät tasa-arvosta ja syrjinnän purkamisesta, Jain sanoi.



Yhtenä kampanjan voitoista Jain mainitsee Malawissa tämän vuoden helmikuussa voimaan astuneen lain, joka kieltää lapsiavioliitot. Aikaisemmin yli puolet malawialaisista tytöistä naitettiin alle 18-vuotiaina.



 

Asiasanat: 

Category: 

Kommentit

Palkkaeroa ei ole Suomessa

Milja Saari: "Jos miettii tasa-arvoa poliittisen muutoksen välineenä, ei ole hedelmällistä kiistellä siitä, millä tasolla palkkaero on, hän sanoi. 
Jos ongelmasta ei vallitse yhteisymmärrystä, myös ratkaisua on vaikea löytää."
On hedelmällistä keskustella siitä uudesta näkökulmasta, ettei Suomessa ole palkkaeroa miesten ja naisten välillä, ei työpaikoilla eikä valtakunnallisella tasolla. Uuden tarkastelukulman samapalkkaisuuteen on luonut EU:n Naisten oikeuksien ja tas-arvon valiokunta FEMM. Sen 35 jäsenestä on 31 naisia. FEMM on ideoinut, valmistellut ja esitellyt EU-parlamentille päätöslauselmaehdotuksen, joka hyväksyttiin 2008, päätöslauselman numero on 2008/2012(INI). Kaikki Suomen MEPit äänestivät puolesta. Tämän päätöslauselman mukaisesti laskien Suomessa ei ole palkkaeroja (ainakaan miesten hyväksi).

Lisää uusi kommentti

(If you're a human, don't change the following field)
Your first name.
(If you're a human, don't change the following field)
Your first name.