Tekniikan akateemiset TEKin työmarkkinajohtaja Teemu Hankamäki muistuttaa, että työehtosopimus antaa työntekijöille ja työnantajille huomattavasti työlainsäädäntöä laajemmat mahdollisuudet sopia erilaisista eduista ja joustoista.
Teemu Hankamäki hymyilee.
Kuvaaja
Suvi-Tuuli Kankaanpää
Kirjoittaja
Henrik Muukkonen

Syksy tuo ihan uudet kuviot

Ensi syksynä edessä on tilanne, jota ei ole koettu Suomessa työmarkkinoilla vuosikymmeniin.

Työnantajia edustava Teknologiateollisuus ry pudotti työmarkkinoille uutispommin maaliskuussa, kun se kertoi luopuvansa valtakunnallisesta työehtosopimustoiminnasta.

Yhdistys aikoo siirtää tes-toiminnan uuteen Teknologiateollisuuden työnantajat ry:hyn, jonka toiminta alkaa näillä näkymin elokuussa.

Onnistumiseen tarvitaankin kolmea asiaa: tarvetta, tahtoa ja taitoa.

Uuteen yhdistykseen voivat liittyä yritykset, jotka edelleen haluavat sopia valtakunnallisia työehtosopimuksia. Loput yritykset voivat sitten sopia omin päin tai olla teoriassa jopa sopimatta mitään.

Teknologiateollisuus ry:llä on noin 1 600 jäsenyritystä, jotka edustavat elektroniikka- ja sähköteollisuutta, kone- ja metallituoteteollisuutta, metallien jalostusta, tietotekniikkaa sekä suunnittelu- ja konsultointialaa.

Myös työnantajia edustava Metsäteollisuus ry ilmoitti viime syksynä irtautuvansa työehtosopimustoiminnasta kokonaan ja kertoi, että jatkossa alan työehdot aiotaan sopia jäsenyrityksissä. Jäsenyrityksiä on noin 70, joista kolme selvästi suurinta ovat Metsä Group, Stora Enso ja UPM-Kymmene.

Tällaista tilannetta ei ole ollut suomalaisilla työmarkkinoilla vuosikymmeniin.

Tekniikan akateemiset TEKin jäsenistä yli 80 prosenttia on työehtosopimusten piirissä ja ensimmäiset voimassa olevat työehtosopimukset päättyvät marraskuun lopussa. Metsäteollisuudessa ylemmillä toimihenkilöillä ei koskaan ole ollut työehtosopimusta.

Tulevasta syksystä on vaikea sanoa mitään kovin varmaa, mutta Tekniikan akateemiset TEKin työmarkkinajohtaja Teemu Hankamäki vastaa parhaansa mukaan, mitä tämä kaikki tarkoittaa tavallisen tekkiläisen ja TEKin näkökulmasta.

1. Tekniikan akateemiset TEKiä ei enää tarvita, kun jokainen neuvottelee työehtonsa itse.

– TEKin asiantuntijat neuvottelevat edelleenkin Ylemmät toimihenkilöt
YTN:n nimissä työehtosopimukset mahdollisimman kattavasti TEKin yksityisellä sektorilla työskenteleville jäsenille ala- tai yrityskohtaisesti. Jos kuitenkin suunta on ponnisteluistamme huolimatta se, että työehtosopimusten kattavuus vähenee ja henkilökohtaisen työsopimuksen merkitys siten korostuu, on selvää, että TEKin lakipalveluiden ja palkkaneuvontapalveluiden tarve vain kasvaa.

2. Paikallinen sopiminen pudottaa palkkatason ja tuhoaa työehdot, koska työnantaja on ylivoimainen neuvottelukumppani.

– Tälläkin hetkellä, muutamin poikkeuksin, TEKin jäsenet sopivat itse palkkatasonsa työnantajansa kanssa. Sen sijaan useat rahanarvoiset työehdot ja vuosittaiset palkankorotukset ovat asioita, jotka on sovittu yhdessä työehtosopimuksilla työntekijää ja työnantajaa sitovasti. Jos työehtosopimus ei velvoita korotukseen, voi hyvinkin olla, että korotusta ei tule, ainakaan joka vuosi. Jos työehtosopimus ei jatkossa takaa esimerkiksi sairaan lapsen palkallista hoitoa, saattaa tämmöinen etuus häipyä historian hämärään.

3. Tekkiläisten puolesta työehdoista neuvotteleva YTN ei ehdi auttaa jokaista jäsentä paikallisessa sopimisessa.

– YTN:n perustehtävä on käydä neuvotteluja työnantajaliittojen kanssa, solmia työehtosopimuksia ja tukea luottamushenkilöitä paikallisessa sopimisessa. TEKin jäsenen kannattaakin olla työsuhdeasiassaan yhteydessä omaan luottamushenkilöönsä tai suoraan TEKin asiantuntijoihin.

4. Kaikki työsopimukset menevät uusiksi, kun työehtosopimukset päättyvät.

– Työehtosopimusten solmimistavoilla tai niiden muutoksilla ei ole vaikutusta
siihen, mitä kukin on työsopimuksessaan sopinut. Vaikka työehtosopimuksen soveltaminen päättyisi ja uutta tessiä ei olisikaan tiedossa, tämä ei edellytä, että työsopimus pitäisi uusia.

5. Paikallinen sopiminen on jo nyt mahdollista ja monen ylemmän toimihenkilön arkea, ei tässä ole mitään uutta, saati syytä huoleen.

– Työehtosopimukseen perustuva sopiminen on ylempien toimihenkilöiden osalta varsin yleistä. Sopimisen mahdollisuudet ovat laajat ja sopia voidaan pääsääntöisesti työnantajan ja luottamushenkilön tai suoraan työnantajan ja ylemmän toimihenkilön kesken. Sopijaosapuolet siis löytyvät ja onnistumiseen tarvitaankin kolmea asiaa: tarvetta, tahtoa ja taitoa. Kannattaa myös muistaa, että työehtosopimus antaa huomattavasti laajemmat mahdollisuudet sopimiseen kuin työlainsäädäntö. Jos työehtosopimusta ei ole, sopimisen mahdollisuudet ovat paljon suppeammat kummallekin osapuolelle.

6. Pelko pois, me tienaamme tällä.

– Jos onnistumme työehtosopimustoiminnassa ja teemme paikalliset sopimukset taitavasti, se on todennäköisesti ylemmille toimihenkilöille tuottoisaa. Niin myös yrityksille, koska palkkaukseensa ja työehtoihinsa tyytyväinen ja työhönsä motivoitunut ylempi toimihenkilö on parasta, mitä yritykselle voi sattua.

Tiesitkö, että laki ei tunne lomarahaa

Työehtosopimuksien eli tessien avulla työntekijät ovat neuvotelleet itselleen monia sellaisia elämää ja työelämää sujuvoittavia asioita, joita laki ei tunne eikä määrää.

Esimerkiksi laissa ei puhuta mitään lomarahasta eikä pisimmillään kolmen kuukauden palkallisesta sairauslomasta. Työntekijät tai oikeastaan heidän liittonsa ovat itse neuvotelleet nämä perusasioilta tuntuvat menettelytavat vastineeksi työstään.

Laissa ei ole myöskään mainintaa matkakulujen korvauksesta, päivärahoista tai ateriakorvauksista. Työsopimuslain mukaan työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa perhevapaiden ajalta. Useissa työehtosopimuksissa on silti sovittu palkan maksamisesta esimerkiksi äitiys- ja isyysvapaan ja lapsen äkillisestä sairastumisesta johtuvien lyhytaikaisten poissaolojen ajalta.