Kuvaaja
Getty Images
Kirjoittaja
Heidi Tomperi

Suomenkin suuret linjat päätetään EU:ssa – älä tuhlaa ääntäsi

Eurovaalit ovat maailman toiseksi suurimmat demokraattiset vaalit. Europarlamentilla on valtava vaikutus arkeemme – siksi ei ole yhdentekevää, kuka asioitamme siellä ajaa.

Tänä keväänä kansanedustajaehdokkaiden kasvot vaihtuivat katukuvassa lähes saumattomasti eurovaalien meppikandidaatteihin. Monille eurovaalit eivät tunnu yhtä kiinnostavilta ja itseä koskettavilta kuin eduskuntavaalit, vaikka eurovaaleissa olisi tarjolla jopa parempi tilaisuus vaikuttaa Suomen lainsäädäntöön. 

– Suuri osa meidän lainsäädännöstämme tulee EU-tasoisen puitelainsäädännön kautta. Euroopan parlamentissa päätetään puitelait eli direktiivit, joita myös Suomen lainsäädännön tulee noudattaa. Direktiivit ovat ne raamit, joiden puitteissa voimme omaa lainsäädäntöämme täällä viilata, muistuttaa TEKin hallituksen puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström

Europarlamentti vaikuttaa lähes kaikkiin EU:n lakeihin ja eri arvioiden mukaan 18-80 prosenttia Suomen laeista tulee EU:sta. Esimerkiksi EU:n päätökset ilmastoasioista ja työelämän pelisäännöistä vaikuttavat hyvinkin konkreettisesti myös suomalaisten arkeen. 

Kuluneen vuoden aikana EU:n päätöksistä eniten näkyvyyttä ovat saaneet tekijänoikeusdirektiivi ja muovipillien kieltäminen. Muita Euroopan parlamentissa käsiteltyjä asioita ovat muun muassa EU:n avaruusohjelma ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen EU:n alueella

Itsekin meppinä kaksi kautta työskennellyt Matikainen-Kallström korostaa, että juuri parlamentin kautta pääsee vaikuttamaan.

– Tietysti mitä enemmän siellä olisi TEKin jäseniä ja tekniikkaa ymmärtäviä ihmisiä, sitä parempi.

Mepeillä on merkitystä ja vaikutusvaltaa

Maailman mittakaavassa eurovaalit sijoittuvat 400 miljoonalla äänioikeutetulla kakkoseksi Intian vaalien 900 miljoonan äänioikeutetun jälkeen. Yksittäinen meppi käyttää valtaa koko Euroopan mittakaavassa, jolloin päätökset koskevat 500 miljoonaa EU-kansalaista. 

Kunkin maan meppien määrä lasketaan väkilukuun suhteutettuna. Tänä vuonna Suomesta valitaan joko 13 tai 14 edustajaa riippuen siitä, toteutuuko Iso-Britannian EU-ero ennen vaaleja. Enimmillään edustajia valitaan yhteensä 751. 

– Kokonaiskuviossa Suomen edustajien määrä ei ole kovin suuri. On tärkeää, että edustajamme ovat hyvin verkostoituneita ja kielitaitoisia, jotta he saavat muiden maiden edustajien kanssa luotua vaikutusvaltaista yhteistyötä, toteaa Matikainen-Kallström.

Euroopan parlamentissa mepit eivät järjestäydy oman maansa ryhmiin, vaan poliittisiin ryhmiin. Ryhmä määräytyy sen mukaan, mitä puoluetta meppi omassa maassaan edustaa. 

– Itse pidin europarlamentin kansainvälisestä ympäristöstä, mutta erityisesti siitä, että siellä pääsi oikeasti tekemään asioiden kanssa töitä, Matikainen-Kallström kuvailee.  

Suomen puheenjohtajakausi tuo näkyvyyttä

Matikainen-Kallström harmittelee, että europarlamentissa tehtävästä työstä uutisoidaan Suomessa melko vähän. Maantieteellinen etäisyys luo helposti vaikutelman siitä, että asiatkin ovat kaukaisia, vaikka näin ei ole. 

Suomen heinäkuussa alkava puolivuotinen puheenjohtajuuskausi nostaa varmasti EU-asioita keskusteluun uudella tavalla – ja on nostanut jo nyt esimerkiksi Ilmastoveivin myötä. 

Ilmastoveivin allekirjoittaneet yksittäiset henkilöt ja muut tahot vetoavat Suomen päättäjiin, että puheenjohtajakaudella Suomi ajaisi tiukkaa ilmastopolitiikkaa ja ilmaston lämpenemisen rajaamista 1,5 asteeseen. Ilmansaasteet ja päästöt eivät noudata maiden rajoja, joten niiden säätely EU-tasolla on paljon tehokkaampaa kuin pelkästään Suomen sisällä. Myös TEK on allekirjoittanut vetoomuksen.

Suomen kansallinen ohjelma puheenjohtajakaudelle julkistetaan kesäkuussa 2019. Kolme perättäistä puheenjohtajamaata luovat myös yhteisen ”trio-ohjelman”, joka on voimassa näiden kolmen maan kausien ajan. 

Lähes 72 000 TEKin jäsenen äänellä mepin saaminen läpi parlamenttiin onnistuisi helposti. Tutustu alta tekkiläisiin meppiehdokkaisiin! 
 

Saara Hyrkkö, DI, vihreät

EU:n on otettava johtajuus taistelussa ilmastonmuutosta vastaan ja luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Ripeä ja oikeudenmukainen siirtymä kohti kestävää tulevaisuutta edellyttää voimakasta panostusta koulutukseen, tutkimukseen ja teknologiaan. Ihmisoikeuksista ja oikeusvaltiosta ei tule tinkiä.

www.saarahyrkko.fi

 

Silja Keränen, DI, vihreät

Olen ehdolla EU-parlamenttiin, koska Euroopan tasolla saadaan parhaiten ratkaistua aikamme isot globaalit haasteet. Tarvitsemme ennemmin enemmän kuin vähemmän Eurooppaa. Tämä näkemys on
vahvistunut myös työurani kautta: olin töissä
Euroopan kemikaalivirastossa Helsingissä ja nyt Kajaanissa asuessa olen tehnyt komission
suorarahotteisia INTERREG-hankkeita.

siljakeranen.fi

 

Juho Kekäläinen, tekniikan ylioppilas, Keskusta

Haluan vaikuttaa kestävään energiatulevaisuuteen
ja elinympäristön hyvinvointiin Euroopan Unionin
tasolla. Euroopan Unioni käyttää myös näihin
asioihin suurta valtaa paitsi lainsäädännön, myös
erilaisten rahoitusohjelmien puolesta. 

www.keskusta.fi/Eurovaalit-2019/Ehdokkaat/Kekalainen-Juho

 

Antero Metso, DI, Seitsemän tähden liike

Olen ehdolla tekemään päätöksiä jotka on tehtävä ja sanomaan asioita jotka on sanottava: Lopetetaan koulutuksen tason lasku. Ilmastokeskustelu on
suppea näkökulma väestöräjähdykseen. Vain omaa
rautaa rajoille. Välimerelle saatava kansainvälinen
valvonta ja ihmissalakuljettajat laitettava vastuuseen.

antsu1.vapaavuoro.uusisuomi.fi

 

Saga Nyrén, DI, Piraattipuolue

Tavoitteenani on olla yhteiskunnalle hyödyksi ja
samalla työstää yhteiskuntaamme hyvään suuntaan.
Sen tavoitteen tiimoilta olen Piraattipuolueen lisäksi toiminut aktiivisesti yhdistyskentällä ja osana neljättä sektoria, aktivistina ja lähimmäisenä. Viime vuosina erityisesti lapsiperheiden ja maahanmuuttajien asiat
ovat olleet työn alla.

piraattipuolue.fi/saga-nyren/

 

Janne Paalijärvi, DI, Piraattipuolue

Olen Janne Paalijärvi, 37-vuotias toimitusjohtaja Mustasaaresta. Haluan olla varmistamassa, että pökkiintynyt europarlamentti ei tuhoa Internetin monimuotoisuutta ihan täysin. Siksi olen käytännössä ehdolla.

piraattipuolue.fi/janne-paalijarvi

 

Jutussa käytetty lähteinä Eurooppatiedotuksen uutisia EU-vaaleista ja Euroopan parlamentin poliittisista ryhmistä, Ylen uutista eurovaaleista sekä Valtioneuvoston kanslian artikkelia Suomen puheenjohtajakaudesta

Asiasana