Sukupuoli suurin syy syrjintään tekniikan alan työpaikoilla

Yleisin syy syrjintään tekniikan alan työpaikoilla on sukupuoli.

14 prosenttia tekniikan alan korkeakoulutetuista on kokenut nykyisessä työyhteisössään syrjintää tai epäasiallista kohtelua viimeisen vuoden aikana. Naisista syrjinnän tai epäasiallisen kohtelun kokemuksia on ollut 21 prosentilla ja miehistä 10 prosentilla vastaajista. Naiset kokevat syrjintää useimmin perustuen sukupuoleen, miehet perustuen vanhempaan ikään.

“Työnkuva muuttui äitiysloman aikana. Palkka ei ole sama kuin vastaavissa rooleissa toimivilla miehillä. Ylennykset jäävät saamatta, ja syyksi sanottiin kokemuksen vähyys jopa sen jälkeen, kun tehtävään oli valittu kokemattomampi mies.” (Nainen 35-39 vuotta)

Tulokset käyvät ilmi Tekniikan akateemisten tuoreesta Yhdenvertaisuus työelämässä -tutkimuksesta. Syrjintää on tutkittu aikaisemmin vuosina 2017 ja 2015, jolloin tulokset ovat olleet samansuuntaisia. Yleisimmin syrjintää tai epäasiallista kohtelua on koettu sijoittumisessa tehtäviin ja uralla etenemisessä (52 %), tiedonsaannissa (48 %) ja epävirallisissa keskusteluissa (44 %).

– Syrjintä on edelleen valitettavan yleistä suomalaisilla työpaikoilla, myös tekniikan alalla. Aidosti yhdenvertaisen työelämän eteen on yhä töitä tehtävänä. Kriittisin rooli asioiden parantamisessa on työnantajilla, sanoo Tekniikan akateemisten toiminnanjohtaja Jari Jokinen.

Työpaikoilla suvaitaan, mutta vaietaan

Sen sijaan seksuaalivähemmistöön kuuluvat kokevat työpaikkojensa kulttuurin sallivammaksi kuin tekniikan korkeakoulutetut keskimäärin. Seksuaalivähemmistöön kuuluvista vastaajista 62 prosenttia arvioi, että työpaikalla on mahdollista ilmaista kuulumista seksuaalivähemmistöön, kun kaikista vastaajista näin arvioi puolet.
 
– Tämä on ensimmäinen kerta, kun TEK selvittää suoraan seksuaalivähemmistöjen näkemyksiä. Vaikka vastaukset antavat tilanteesta melko positiivisen kuvan, tiedämme, että kaikki seksuaalivähemmistöihin kuuluvat eivät tällä hetkellä vielä edes halua tai uskalla vastata syrjintäaiheiseen kyselyyn, sanoo työelämäasiantuntija ja tasa-arvovastaava Sirkku Pohja TEKistä.

Yhdenvertaisuuden suurin haaste on usein sen näkymättömyys: sitä ei kouluteta, siitä ei puhuta tai siihen liittyviä ongelmia ei tunnisteta. Vaikka sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön kuulumisen ei raportoitu olleen syynä syrjinnälle tai epäasialliselle kohtelulle työyhteisössä, kyselyn avoimissa vastauksissa nostettiin esille epäasiallinen kommentointi ja vaikeneminen teemaan liittyen:

”Varsinkaan miespuolinen seksuaalivähemmistöön kuuluva ei voi luottaa siihen, että perhesuhteista kertominen ei aiheuttaisi silmien pyörittelyä tai naureskelua. Jopa entinen HR-johtaja siirtyi välittömästi seuraavaan aiheeseen kuultuaan työntekijän kahden miehen perheestä. (Mies, 40-44 vuotta)

Epäasialliseen käytökseen ei aina puututa työpaikoilla. Kaikista vastaajista 12 prosenttia katsoi, että syrjintään tai epäasialliseen käytökseen puututaan aktiivisesti, ja 23 prosentin mielestä siihen puututaan jonkin verran. Puuttumattomuus, hiljainen hyväksyntä ja haasteiden kohdistuminen tiettyihin ryhmiin vaikeuttavat tilanteen korjaamista.


TEK toteutti Yhdenvertaisuus työelämässä -tutkimuksen jäsenille suunnatulla kyselyllä sekä haastatteluilla, jotka tehtiin touko-kesäkuussa 2020. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 621 henkilöä. Vastaajista viisi prosenttia kertoi kuuluvansa seksuaalivähemmistöön. TEK ei ole aikaisemmin vastaavalla tavalla selvittänyt jäsenten kuulumista seksuaalivähemmistöihin ja tähän liittyviä kokemuksia. 

Asiasana