Kuvaaja
iStock
Kirjoittaja
Kirsti Levander

Stop työpaikkakiusaamiselle

Työpaikkakiusaamista on vaikea kitkeä, ja toimenpiteiden tehosta on vain vähän tutkimusnäyttöä. Kohti nollatoleranssia kannattaa kuitenkin pyrkiä. Työterveyslaitoksen Kohti sopuisaa työyhteisöä -hankkeessa rakennettiin malli, jolla työpaikkakiusaamista voidaan vähentää.

Tuoreen kansainvälisen Cochrane-katsauksen mukaan on olemassa liian vähän tutkimusnäyttöä organisaatioon, esimiehiin tai työntekijöihin kohdistettujen toimien tehokkuudesta työpaikkakiusaamisen vähentämiseksi. Katsauksen mukaan tieteellistä tietoa tarvitaankin lisää.

Arviot työpaikkakiusaamisen yleisyydestä vaihtelevat eri puolilla maailmaa riippuen muun muassa mittaamisen tavasta. Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (European Foundation) työoloja mittaavassa kyselyssä vuonna 2015 useimmin omakohtaista kiusaamista koettiin Ranskassa, jossa itsensä kiusatuksi tunsi yli 12 prosenttia kyselyyn vastanneista. Luxemburgissa liki kymmenen prosenttia ja Irlannissa reilu kahdeksan prosenttia kärsi työpaikkakiusaamisesta.

Suomessa kiusaamisen kohteena koki olevansa viisi prosenttia tutkimukseen osallistuneista. Luku on suunnilleen sama kuin Ruotsissa ja Norjassa. Se vastaa myös Työterveyslaitoksen ja Tilastokeskuksen tutkimusten tuloksia.

Viisi prosenttia ei tunnu kovin suurelta määrältä, mutta merkitsee silti sitä, että työpaikallaan kiusaamista kokee meilläkin arviolta 140 000 ihmistä.  

Suomen malli

Työpaikkakiusaamisella ja epäasiallisella kohtelulla tarkoitetaan tilannetta, jossa joku joutuu kokemaan pitkään jatkuvaa ja toistuvaa loukkaavaa, mitätöivää, alistavaa tai muuten kielteistä ja epäasiallista kohtelua. Tunnusomaista on, että kohde tuntee itsensä puolustuskyvyttömäksi.

– Juhlapuheissa on helppo neuvoa, miten kiusaamistilanteessa pitää toimia. Käytännössä kiusaamisen kitkeminen on hankalampaa. Työtoverin epäasialliseen käytökseen puuttuminen koetaan vaikeaksi, ja esimiehetkin tuntevat näissä tilanteissa usein epävarmuutta. Työyhteisöissä saatetaan jopa pitää yllä puuttumattomuuden kulttuuria, kehittämiskonsultti Nina Olin Työterveyslaitoksesta sanoo.

Jotta kiusaamiselle saadaan stoppi, pitää kissa nostaa pöydälle.

– Olennaista on ottaa käyttöön hyväksymättömyyden periaate läpi koko organisaation. Eli jos epäasiallista käytöstä tai kiusaamista ilmenee, se asetetaan oitis kyseenalaiseksi ja nostetaan puheeksi, Olin neuvoo.

– Työpaikkakiusaamisen nollatoleranssi tähtää siihen, että työpaikalla on kulttuuri ja toimintatavat, joihin kiusaaminen ei kuulu.

Työterveyslaitoksen Kohti sopuisaa työyhteisöä -hankkeessa on rakennettu malli, jolla työpaikkakiusaamista voidaan ennaltaehkäistä ja vähentää. Siinä kiusaamisen nujertamiseen lähdetään kuudella konstilla:

1      Tunnistetaan kiusaamisen riskit.

2      Tunnistetaan epäasiallisen käyttäytymisen muodot.

3      Otetaan huono kohtelu – oma tai kollegan – puheeksi, jos sellaista ilmenee.

4      Sovitaan, että esimies selvittää aina tietoonsa tulleet mahdolliset kiusaamisepäilyt.

5      Mietitään, onko jotain, mikä estäisi puuttumisen ja sallii kiusaamisen.

6      Tuetaan työpaikalla myönteistä käyttäytymistä. 

– Sopuisa-hankkeen tulokset osoittivat, että yhdessä – kokonaisvaltaisin toimin ja kaikki organisaatiotasot osallistaen – päästään kohti nollatoleranssia. Mustamaalaaminen ja eristäminen vähenivät. Esimiesten osalta esteet nostaa asia puheeksi ja puuttua tilanteeseen vähenivät: osaamisen tai ajan puutteen taakse ei enää menty. Lisäksi monet työntekijät kertoivat rohkaistuneensa puuttumaan kiusaamistilanteisiin aiempaa enemmän.

Olin sanoo hankkeen tulosten perusteella, että oleellista on johdon ja esimiesten sitoutuminen hyväksymättömyyden periaatteeseen. Johdon pitää tarjota tuki ja koulutus. Lähiesimiesten tulee tuntea malli ja toimia asianmukaisesti.

Tilanne ei parane itsestään

Kiusatuksi – tai kiusaajaksi – voi päätyä kuka tahansa.

– Kiusaamisilmiö syntyy työtilanteissa, ja sen taustalla ovat yleensä juuri työhön liittyvät asiat. Siksi tilanne voikin tulla eteen kenelle tahansa, Olin sanoo.

Kiusattua hän neuvoo ryhtymään toimiin tilanteen selvittämiseksi.

– Kiusaamistilanteet ratkeavat harvoin itsestään. Prosessi tilanteen selvittämiseksi voi toki olla raskas, mutta kiusatuksi jääminen saattaa taas johtaa syvään kierteeseen ja terveys vaarantua. Kun asia selvitetään, toipuminen on mahdollista. Tukea toipumiseen kannattaa hakea esimerkiksi omasta työterveyshuollosta.