Kuvaaja
Getty Images
Kirjoittaja
Kirsti Levander

STOP häirinnälle

Seksuaalisen häirinnän kohteeksi joutuu työpaikallaan yleisimmin kolmekymppinen nainen. YTN-liittojen kyselyyn vastanneet vaativat häirinnälle nolla­toleranssia.

Seksuaalisen häirinnän kohteeksi työpaikallaan on joutunut YTN-liittojen kyselyyn vastanneista naisista 18 prosenttia ja miehistä 7 prosenttia. Tekkiläisten kohdalla tilanne on lähes sama: naisista 17 prosenttia ja miehistä 6 prosenttia kertoi seksuaalisesta häirinnästä. Kysely koski kokemuksia viimeiseltä viideltä vuodelta.

Häirintä painottuu nuorempiin ikäryhmiin. Kolmekymppisistä naisista noin neljännes oli kokenut työpaikallaan seksuaalista häirintää. Nuorista miehistä seksuaalisen häirinnän kohteeksi oli joutunut noin joka kymmenes.

Tekkiläisistä alle kolmekymmenvuotiaista naisista peräti 32 prosenttia ja 30–39-vuotiaista 20 prosenttia oli kokenut seksuaalista häirintää. Tekkiläisillä miehillä luvut olivat selvästi pienemmät: alle 30-vuotiailla reilut 5 prosenttia ja 30–39-vuotiailla 9 prosenttia.

Häirintä jopa jatkuvaa ja pitkäaikaista

Kaikista seksuaalista häirintää kokeneista naispuolisista vastaajista kahdeksan prosenttia kertoi häirinnän olleen jatkuvaa ja kestäneen pidemmän aikaa. Miehistä jatkuvaa häirintää kokeneiden osuus oli neljä prosenttia. Useimmat olivat kuitenkin kokeneet häirintää harvakseltaan: viimeisten viiden vuoden aikana reilu puolet kertoi tulleensa häirityksi 2–5 kertaa, viidennes yhden kerran.

Iän myötä häirintä vähenee, mutta 50–59-vuotiaista naisista häirintää oli silti kokenut liki joka kymmenes, tekkiläisistä naisista tätäkin useampi eli 12 prosenttia.

TEKin tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh ei ole yllättynyt tuloksista.

– Myös muissa tutkimuksissa on todettu, että naiset kokevat häirintää selvästi useammin kuin miehet ja että nuoria naisia häiritään eniten. YTN-liittojen tutkimuksen tulokset ovat jopa karumpia kuin Taloustutkimuksen helmikuussa 2018 julkaistussa selvityksessä. On selvää, että asiaan on saatava parannus.

Pomot naisten kiusana, kollegat miesten

Lähes 70 prosentissa tapauksista seksuaalisesti häiritsevä henkilö oli kollega tai esimies. Naisista neljännes ilmoitti häiritsijäksi oman esimiehen, miehistä vain 14 prosenttia. Miehet kokivat sen sijaan ei-toivottua lähestymistä kollegoiden taholta: 82 prosenttia ilmoitti häiritsijän olleen kollega.

Kuntapuolella häirintää koettiin asiakkaiden taholta, lähes puolessa tapauksista häiritsijä oli asiakas.

Naiset myös havaitsivat työpaikallaan seksuaalista häirintää miehiä useammin. Viimeisen viiden vuoden aikana melkein 20 prosenttia oli havainnut jonkun joutuvan työpaikallaan seksuaalisen häirinnän kohteeksi. Kolmekymppisistä naisista havaintoja oli tehnyt lähes joka kolmas, kymmenen vuotta vanhemmista neljännes.

Korkea asema suojaa

Toimiasema oli yhteydessä koettuun seksuaalisen häirintään. Johtajat kokivat seksuaalista ei-toivottua käytöstä selvästi harvemmin kuin toimihenkilöasemassa olevat. Naisista ylimmässä johdossa olevista häirintää kertoi kokeneensa 12 prosenttia, mutta toimihenkilöistä melkein kaksi kertaa useampi eli 21 prosenttia. Miesjohtajista häirintää koki vain 2 prosenttia, mutta miespuolisista toimihenkilöistä 9 prosenttia.

Sukupuolen vaikutus koettuun häirintään oli selkeintä teollisuudessa, jossa miehistä seksuaalista häirintää koki 4 prosenttia, mutta naisista yli 20 prosenttia. Ero oli suuri myös yksityisillä palvelualoilla, joilla miehistä seksuaalisen ei-toivotun käytöksen kohteeksi joutui alle 10 prosenttia, mutta naisista liki 20 prosenttia. Tekkiläisillä luvut olivat samaa luokkaa.

Moni antoi asian olla

Seksuaalista häirintää kokeneista naisista suunnilleen puolet jätti asian sikseen, miehistä peräti 66 prosenttia antoi asian olla. Häirityistä naisista neljännes otti asian puheeksi esimiehensä kanssa, miehistä 8 prosenttia. Tekijän kanssa häirinnästä puhui naisista viidennes ja miehistä 15 prosenttia. Joka kymmenes nainen oli puhunut kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä myös henkilöstöedustajan kanssa.

Häirityistä liki kolmannes ilmoitti, ettei tiennyt kenen puoleen voisi kääntyä. Nuorimpaan ikäryhmään ja toimiasemaltaan alimpaan ryhmään kuuluvat olivat muita tietämättömämpiä.

Uskallanko ilmoittaa ja auttaako se mitään?

Moni pelkää ilmoittaa työpaikallaan koetusta seksuaalisesta häirinnästä. Kolmekymppisistä naisista vain noin 40 prosenttia rohkenisi viedä asian eteenpäin, ja määräaikainen työsuhde vähentää halua ilmoituksen tekemiseen entisestään. Iän karttuessa tietämys ja rohkeus kasvavat: yli 50-vuotiaista naisista jo reilut 60 prosenttia ilmoittaisi asiasta ilman pelkoa.

Miehistä rohkeutta löytyy enemmän: 40–59-vuotiaista miehistä lähes 70 prosenttia uskaltaisi ilmoittaa seksuaalisesta häirinnästä.

Häirinnästä kannattaa ilmoittaa

TEKissä tasa-arvoasioista vastaava asiamies Sirkku Pohjan kanta häirintään on yksiselitteinen:  jos kokee seksuaalista häirintää, siitä kannattaa aina tehdä ilmoitus työnantajalle.

– Mikäli häirinnästä vaietaan, työpaikalle muodostuu vaikenemisen kulttuuri ja ongelma jää hoitamatta.

Mutta muuttuisiko mikään, jos seksuaalisesta häirinnästä tekisi ilmoituksen?

Kyselyyn vastanneiden häirintää kokeneiden ja asian eteenpäin vieneiden kokemukset vaihtelivat. Ilmoitus esimiehelle johti parhaimmillaan siihen, että tekijän toimintaan puututtiin. Pahimmillaan asiaa vain hämmästeltiin ja ajan kanssa unohdettiin tai tekijää jopa vähän suojeltiin ja uhrin asemaa hankaloitettiin.

Yleinen näkemys avun saamisesta oli aika pessimistinen. Määräaikaisessa työsuhteessa olevista naisista vain viidennes oli täysin samaa mieltä väittämän Yhteisössä puututaan seksuaaliseen häirintään, jos sitä ilmenee kanssa. Miehistä puuttumiseen luotti kolmannes.

Toimiasema oli luottamuksessa merkittävä tekijä. Ylimmän johdon miehistä 60 prosenttia ja naisista 54 uskoi, että asiaan puututaan. Asiantuntijoista ja toimihenkilöistä väitteen allekirjoittaisi enää vajaa 30 prosenttia.

– Työturvallisuuslaki joka tapauksessa velvoittaa työnantajaa ryhtymään toimiin häirinnän poistamiseksi,  mutta vasta kun on saanut siitä tiedon. Siksi tilanteista pitää ilmoittaa, Pohja muistuttaa.

Hän neuvoo myös ottamaan seksuaalisen häirinnän puheeksi jo ennen ongelmia:

– Työpaikan tasa-arvosuunnitelmaan kannattaa kirjata menettelytapaohjeet sekä prosessikuvaus häirintään puuttumisesta. Kun asiasta vielä aika ajoin muistutetaan, tietoisuus pysyy yllä ja henkilöstö voi luottaa, että seksuaaliseen häirintään puututaan.

Mitä työyhteisössä pitäisi tehdä seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi?

Näin vastattiin:

  • Luodaan työkulttuuri, jossa seksuaalista häirintää ei sallita, nollatoleranssi. Jos häirintää tästä huolimatta esiintyy, siihen puututaan tehokkaasti.
  • Työyhteisölle laaditaan säännöstö, jossa ohjeistetaan ehkäisemään seksuaalinen häirintä ennalta sekä käsittelemään mahdolliset häirintätapaukset.
  • Henkilöstölle ja työsuojelusta vastuussa oleville järjestetään koulutusta seksuaalisen häirinnän tunnistamiseen ja häirintätapausten ammattimaiseen käsittelyyn.
  • Työpaikalle nimetään häirintäyhdyshenkilö.

”Johdon on selvästi ilmaistava, että seksuaalista häirintää ei suvaita.” - Avoin vastaus

Mitä oman ammattiliiton pitäisi tehdä seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi?

Nän vastattiin:

  • Tiedotetaan ja kampanjoidaan seksuaalisen häirinnän karsimiseksi työpaikoilta. Viestiä pitää viedä niin työnantajille kuin työntekijöillekin – erityisesti nuorille.
  • Tarjotaan yksilöllistä tukea ja myös juridista neuvontaa niille, jotka kokevat työssään seksuaalista häirintää.
  • Järjestetään seksuaalisen häirinnän tunnistamiseen ja sen kitkemiseen liittyviä koulutuksia ja seminaareja esimiehille ja henkilöstöedustajille.

 

  • Lähde
    Kymmenen akavalaista liittoa teki syyskuussa 2018 yhteisen kyselyn jäsenilleen työpaikoilla mahdollisesti koetusta seksuaalisesta häirinnästä viimeisen viiden vuoden aikana. Kysely lähetettiin sähköisesti lähes 73 000 jäsenelle, vastauksia saatiin yli 8 100. Tekkiläisistä kyselyyn vastasi lähes 700 henkilöä. Mukana kyselyssä oli sekä työssäkäyviä että opiskelijoita. Tässä artikkelissa on käsitelty vain työelämässä toimineiden vastauksia.

Seksuaalinen häirintä

  • Kyselyssä seksuaalisella häirinnällä tarkoitettiin sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.
  • Seksuaalinen häirintä voi ilmetä ainakin seuraavin tavoin:
    • sukupuolisesti vihjailevat eleet tai ilmeet
    • härskit puheet, kaksimieliset vitsit sekä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset tai kysymykset
    • pornoaineistot, seksuaalisesti värittyneet kirjeet, sähköpostit, tekstiviestit tai puhelinsoitot
    • fyysinen koskettelu
    • sukupuoliyhteyttä tai muuta sukupuolista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset
    • raiskaus tai sen yritys.
      Lähde: tasa-arvo.fi/seksuaalinen-hairinta
  • Seksuaalirikoksista säädetään rikoslaissa muun muassa näin: ”Joka koskettelemalla tekee toiselle seksuaalisen teon, joka on omiaan loukkaamaan tämän seksuaalista itsemääräämisoikeutta, on tuomittava, jollei teosta muualla tässä luvussa säädetä rangaistusta, seksuaalisesta ahdistelusta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi."