Hyvä DI työllistää viisi muuta ihmistä, sanoi TEKin Jari Jokinen. Jokisen kanssa debatissa olivat toimittaja Matti Virtanen (vasemmalla) ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk).
Matti Virtanen, Mika Lintilä ja Jari Jokinen.
Kuvaaja
Jussi Nousiainen
Kirjoittaja
Jussi Nousiainen

Saadaanko Suomeen TKI-hallitus?

Kaikki haluavat vaalien alla lisätä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta. Vain päätökset ja rahat puuttuvat.

Suomi on menettänyt asemansa nuorten ikäluokkien korkeakouluttajana. Investoinnit ovat laskeneet rajusti ja suomalaisten yritysten tuotekehitystä valuu ulkomaille kiihtyvällä tahdilla. Kansainvälisiä osaajia kaivataan, mutta kouluttamamme akateemiset ulkomaalaiset työllistyvät heikosti Suomeen.

Samaan aikaan maan hallitus on onnistunut työllisyystavoitteessaan. Tuottavuudessa olemme jääneet jälkeen.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus -rahoituksen pahin luisu on taitettu. Suomesta löytyy vireä startup-kulttuuri ja maailman parasta osaamista uusiutuvien luonnonvarojen jalostamiseen.

TechDay Finland kokosi Helsingin Musiikkitalolle poliittiset päättäjät ja yritysjohtajat pohtimaan tulevaisuutta ja evästämään Suomen tulevaa hallitusta. Tapahtuman järjestivät yhdessä TEK, Teknologiateollisuus, Business Finland, VTT ja Alma Talent.

TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen totesi, että Suomi ei voi pohjata tulevaisuuttaan mihinkään muuhun, kuin korkeaan osaamiseen. Neljän suurimman puolueen edustajat olivat yksimielisiä siitä, että seuraavan hallituksen on panostettava tutkimukseen, tuotekehitykseen ja koulutukseen.

Debattien juontaja, Talouselämän toimittaja Matti Virtanen kyseli hallituksen tekemien leikkausten perään. Sairastunutta pääministeriä tuurannut elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) myönsi koulutusleikkausten olleen hallituskauden raskaimpia päätöksiä. Valtiovarainministeri Petteri Orpo perusteli, että valtion velkaantumisen hillintä vaati leikkauksia myös tutkimuksesta ja tuotekehityksestä. Orpo muistutti, että hallitus osoitti budjettiriihessä lisärahoitusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen Business Finlandin kautta. Hänen mukaansa se oli mahdollista, kun työllisyyden montun pohjasta on noustu ja velkaantuminen on saatu taitettua.

Mistä osaajat?

Business Finlandin johtokunnan puheenjohtaja Pertti Korhonen huomautti, että Suomessa on korkeakoulutuksessa enemmän aloituspaikkoja kuin vuosittain syntyviä lapsia. Orpo totesi, että se tarkoittaa valtavasti ylimääräisiä resursseja korkeakouluille ja yliopistoille. Orpon mukaan niitä voitaisiin käyttää laadun kohentamiseen leikkaamisen sijaan.

Mutta onko Suomi sellainen maa, johon ulkomaalaisen osaajan kannattaa tulla? Ja miten heitä on tarkoitus houkutella jatkossa?

Juontaja Virtanen kyseli ammattijärjestön suhtautumista työperäiseen maahanmuuttoon.

– Hyvä DI työllistää viisi muuta. Osaajapula on ilmeinen, ei meidän markkinoitamme ole tarpeen rajata. Huomattava osa suomalaisista tekniikan alan vastavalmistuneista on jo nyt muita kuin Suomen kansalaisia. He työllistyvät huomattavan heikosti. Onko siinä järkeä, että annamme näiden vastavalmistuneiden valua muualle tai että tuoreella tohtorilla ei ole kontakteja työelämään, Jokinen kysyi.

– Suomen onnistuminen ulkomaisten osaajien houkuttelijana ei ole erityisen hyvä. Oman alan huippuosaaminen ja elämän laatu ovat huippuosaajille tärkeimpiä syitä tulla Suomeen, elinkeinoministeri Lintilä sanoi.

Lintilä muistutti, että setämiehien puvuissaan ei kannata tehdä nuorten puolesta päätöksiä siitä mitä tai miten pitäisi opiskella.

– Se mitä voimme, on tehdä kouluttautumisesta houkuttelevaa.

Kansanedustajat Pilvi Torsti (sd), Marileena Talvitie (kok) ja Johanna Karimäki (vihr) esittivät seuraavan hallituksen ohjelmaan osaamisen tiekarttaa, kilpailukykyisen TKI-ympäristön luomista, sekä avointa ja kansainvälistä Suomea.

Suunnitelmia pidemmälle tulevaisuuteen

Neljän suurimman puolueen edustajat antoivat enemmän ja vähemmän suoria vaalilupauksia.

– Kun täällä miljardeja jaetaan, niin meidän miljardi menee koulutukseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen, ilmoitti vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto.

Teknologiateollisuuden Laura Juvonen kysyi, miten Haavisto aikoo myydä TKI-panostukset äänestäjille kevään eduskuntavaaleissa.

– Moni ihminen miettii omaa toimeentuloaan ja seuraavaa viikkoa, muitta ihmisten ajattelun jänne on pidentynyt. Ilmastokeskustelu on osoittanut, että yhä useampi miettii pitkälle omaa ja lastensa tulevaisuutta, Haavisto vastasi.

Tuleksi demariministeriksi veikattu Ville Skinnari lupaili miljardia koulutukseen ja toivoi myös politiikkaan pidemmän aikajänteen, useamman vaalikauden mittaista suunnitelmallisuutta.

– Ruotsi panosti kymmeniä miljardeja infraan finanssikriisin jälkeen. Se oli politiikkana pitkäjänteistä ja ero ajattelun strategisuudessa oli iso Suomeen verrattuna, Skinnari vertasi.