Kuvaaja
Getty Images
Kirjoittaja
Katariina Rönnqvist

Professori Pessi: Ihminen on myötätuntoinen, ei peto

Työelämässä myötätunto ja myötäinto ovat avaintaitoja – ne luovat työhyvinvointia ja tuovat yritykselle tulosta, totesi professori Anne Birgitta Pessi Yrittäjän Luontoillassa.

Onko ihminen pohjimmiltaan myötätuntoinen vai itsekäs?

Helsingin yliopiston professori Anne Birgitta Pessin kysymys on ihmisyyden ytimessä. Ennen kuin Yrittäjän Luontoillan yleisö ehtii muodostaa mielipiteensä, Pessi jatkaa.

– Mielestäni myötätuntoinen, ja nojaan tässä tutkimukseen. Evoluutioteorian kehittäjä Charles Darwinkin totesi, että myötätunto on välttämätöntä ja väistämätöntä. 

Sitä se on myös työelämässä. Pessin mukaan ihmiskuvamme tihkuu kaikessa mitä teemme ja mitä emme tee. Hän listaa tutkimustuloksia, joiden mukaan myötätuntoinen ihminen voi töissä paremmin, on onnellisempi ja kognitiivisesti kyvykkäämpi kuin ihminen, joka ei ole myötätuntoinen. Myötätunto on voimavara.

Myötätuntoinen ihminen on onnellisempi ja kognitiivisesti kyvykkäämpi

Työyhteisössä myötätunto luo psykologista turvaa. Omia ideoitaan uskaltaa esittää ilman, että työkaverit alkavat pyöritellä silmiään tyrmistyneinä. Myötätunto tekee työstä merkityksellistä ja tuo yrityksessä tuottoa viivan alle.

– Myötätunto luo tunteen, että tässä ollaan samassa veneessä, Pessi summaa.

Mutta mitä myötätunto sitten on? Pessin vetämän CoPassion-tutkimusryhmän mukaan myötätunto on toisen ihmisen tunteiden ja tarpeiden ottamista todesta ja toimimista toisen parhaaksi. Ryhmä tutkii ja kehittää myötätunnon ja työelämän yhteyttä.

Pessi jakaa myötätunnon kolmeen askeleeseen:

  1. Tieto. Jos työpaikalla suhaa selviytymismoodissa ja lyhentää kiireellä omaa todo-listaansa, on vaikea huomata työkaverin iloa tai surua. Pessin mukaan meidän pitää voida itse ensiksi riittävän hyvin ja olla levänneitä, jotta voimme ottaa toiset paremmin huomioon.
     
  2. Tunne. Pessin mukaan terve ihminen reagoi toisen ihmisen olotilaan.
     
  3. Toiminta. Vaikka huomaisi kaverin olotilan, tarvitaan myös tekoja, jotta myötätunnosta on hyötyä. Pelkkä voivottelu ei riitä. Pessin mukaan myötätunto onkin myös valmiutta toimia ja tehdä tekoja toisen puolesta ja hyväksi.

Myötätunnosta on työpaikalla hyötyä sekä työhyvinvoinnin että liiketoiminnan kannalta, mutta parhaissa työpaikoissa sen aisaparina toteutuu myös myötäinto.

Pessin käyttämä myötäinto-termi tarkoittaa sitä, että osataan ja uskalletaan elää toisen ihmisen ilossa ja innossa mukana.

– Negatiivisen kokemuksen muistijälki on kolme kertaa vahvempi kuin positiivisen, Pessi sanoo.

Siksi positiivisia kokemuksia kannattaakin ruokkia – yhdessä.

Pusketko sisulla, sinnikkyydellä ja kofeiinilla eteenpäin?

Myötätuntoa on hyvä opetella suuntaamaan myös itseensä. Aika ajoin kannattaa Pessin mukaan pysähtyä kuuntelemaan itseään. Puskeeko sisulla, sinnikkyydellä ja kofeiinilla eteenpäin vai uskaltaako todeta, että nyt uuvuttaa? Ja uskaltaako ryhtyä tiedosta teoiksi ja oikeasti ottaa aikaa levolle?

– Aina ei tarvitse jaksaa. Hyvään elämään kuuluu myös varjot.

Entä mindfulness, hengitysharjoitukset ja työhyvinvointikoulutukset? Pessin mukaan ne ovat kaikki hyviä, mutta yksilöä ei saa vastuuttaa liikaa. Työhyvinvointi syntyy myös työpaikan rakenteista: toimitaanko oikeudenmukaisesti, miten taloa johdetaan ja minkälainen kulttuuri siellä on.

Professori Anne Birgitta Pessi puhui myötätunnosta Yrittäjän Luontoillassa 13.11.2019. Tilaisuuden järjestivät TEK, Suomen Ekonomit ja lakipalveluyritys Fondia.

Yrittäjän Luontoilta striimattiin ja sen voi katsoa tallenteena YouTubesta (1,5h). Keskusteluun osallistuivat Pessin lisäksi työterveyspsykologi Tanja Lappi terveyspalveluyritys Heltistä ja palkitun Koti Puhtaaksi oy:n toimitusjohtaja Saana Tyni. Voit katsoa kaikkien puheenvuorot erikseen alta:

Anne Birgitta Pessi

Tanja Lappi

Saana Tyni

 

Asiasana