Petteri Orpo lisäisi esimerkiksi Suomen Akatemian tutkimusrahoitusta.
Petteri Orpo
Kuvaaja
Roni Lehti / Lehtikuva
Kirjoittaja
Henrik Muukkonen

Orpo: Lisää julkista TKI-rahaa, eurot nykyisistä yritystuista

TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen samoilla linjoilla: ”On hyvä, että yritys voi maksaa osinkoja, mutta olisi vielä parempi löytää tutkimuksen ja tuotekehityksen avulla kehittämiskohteita.”

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo uskoo, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan eli TKI-rahoituksen taso voidaan nostaa Suomessa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.

Raja on eräänlainen haamuraja, sillä Tilastokeskuksen tilastojen mukaan Suomessa ei ole koskaan tällä vuosituhannella ylitetty neljän prosentin tasoa. Lähimmäksi päästiin vuonna 2009, jolloin osuus oli 3,94 prosenttia. Viime vuonna osuus oli 2,71 prosenttia, mikä on vähemmän kuin kertaakaan sitten 1990-luvun lopun.

Orpon mukaan julkisen sektorin on lisättävä tukeaan, mutta päävastuu jää yrityksille.

– Tavoite on kova, mutta kunnianhimon tason on oltava korkea. Julkinen raha on välttämätöntä, mutta yksityistä rahaa tarvitaan monin verroin tavoitteeseen pääsemiseksi. Julkinen raha on siemenrahaa, jota käytetään struktuurin luomiseen, Petteri Orpo sanoo TEK-lehden haastattelussa.

Orpo lisäisi julkisen tuen määrää siten, että ottaisi rahat pois nykyisistä yritystuista. Lisää jaettavaa tulisi 150 miljoonaa euroa kivihiilen, öljyn, maakaasun sekä turpeen verotuksen muutoksesta, luopumisesta 235 miljoonaa euroa energiaintensiivisen teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmästä, 50 miljoonaa viihdemerenkulun miehistötuen leikkauksesta sekä merimieseläkekassan valtionosuusprosentin laskemisesta, 21 miljoonaa euroa maatalouden energiaveron palautuksen poistosta fossiilisten polttoaineiden osalta ja 30 miljoonaa euroa kivihiiltä korvaavien investointien tehottoman energiatuen lakkautuksesta.

Rahaa Orpo suuntaisi esimerkiksi Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen lisäämiseen. Orpon mukaan tutkimusrahoitusta kannattaa suunnata Suomen Akatemian kautta siksi, että siten raha saadaan suunnattua tehokkaasti, koska rahoitushankkeet joutuvat kilpailemaan keskenään.

"Tekemisen meininki löydettävä uudestaan"

Myös Akavan tavoitteena on, että Suomen panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan ylittävät neljän prosentin bruttokansantuoteosuuden vuoteen 2030 mennessä.

Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen vaati eilen tiedotteessa, että neljän prosentin TKI-investointien tasoa pitää ehdottomasti tavoitella.

Sorjosen mukaan Akavan laskema tavoitepolku osoittaa, että erityisesti yrityksiltä odotetaan joka vuosi noin 400–500 miljoonan euron rahoituksen lisäystä.

Sorjosen mukaan näin merkittävä lisäys voi toteutua vain niin, että valtio luo kannusteita eli verotukia ja suoria kannusteita.

Tekniikan akateemiset TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen toivoo, että yhä useampi suomalainen yritys sijoittaisi entistä enemmän TKI-toimintaan. Jokisen mukaan yritysten TKI-toiminta on ollut erityisen riippuvainen muutamasta kärkiyrityksestä.

– On hyvä, että yritys voi maksaa osinkoja, mutta olisi vielä parempi löytää tutkimuksen ja tuotekehityksen avulla kehittämiskohteita, joihin investoida ja tuottaa jatkossa vieläkin paremman mahdollisuuden maksaa osinkoja ja samalla saada korvauksen hyvästä työstä. Vielä reilut kymmenen vuotta sitten me suomalaiset elimme aikaa, jolloin luotimme, että juuri me voimme saamme asioita aikaan. Tämä tekemisen meininki meidän pitäisi taas löytää uudestaan.