Netled paransi viljelyn tehokkuutta

Kirjoittaja: 

Pekka Leiviskä

Kuva: 

Laura Vesa

– Korkeatehoisten ledivalojen tuottama ylimääräinen lämpö otetaan talteen valojen yhteyteen kiinnitettyihin vesiputkiin, joiden lämpö hyödynnetään edelleen viereisessä kasvatustilassa, Niko Kivioja kertoo kehittämästään energiaa säästävästä ratkaisusta.

Suljettu viljelyjärjestelmä mahdollistaa nopeamman ja runsaamman sadon sääoloista riippumatta.

”Kasvintuotannossa suurin harmi on auringonvalo. Se on ristiriitaista, koska kaikki kasvit tarvitsevat valoa. Liika lämpö on kuitenkin iso riesa kasvihuoneissa. Tiloja pitää tuulettaa ja viilentää, jotta kasvuolosuhteet saadaan pidettyä hyvinä.

Jo kymmenkunta vuotta trendinä on ollut kehittää korkean hintaluokan kasveille kasvatuslaitoksia, joissa kaikki valo tulee ledeistä.

Kasvit pystyvät hyödyntämään vain 3–4 prosenttia valosta. Siksi pelkästään valoihin keskittymällä ei saada aikaan kuin pieni parannus. Vuosi sitten rakensimme yhteistyössä alan yritysten kanssa aika isolla riskillä laitoksen, jossa aloimme kehittää valaistusta ja ilmastonhallintaa niin, että saisimme kasvuolosuhteet täydellisiksi ja pystyisimme höydyntämään ylimääräisen energian. Arvioimme, että voisimme nostaa kasvin tehokkuutta noin 20 prosenttia, mutta saimme nostettua sitä merkittävästi enemmän.

Suljetuissa järjestelmissä kasvatukseen käytetään korkeatehoisia ledivaloja, jotka tuottavat myös ylimääräistä lämpöä. Uusin keksintömme on ledivalojen yhteyteen kiinnitetyt vesiputket, jotka ottavat ledien ylimääräisen lämmön talteen. Tämä lämpö hyödynnetään viereisessä kasvatustilassa.

Lämpökeräimiä on ollut käytössä aiemminkin, mutta niissä vesi on kiertänyt jokaisessa valaisimessa. Aina joku liitos on vuotanut ja tuhonnut satoa.

Meidän ratkaisumme on loppuun asti vietyä kiertotaloutta. Otamme talteen myös vähäisen lämmön ilmasta, keräämme kasvien haihduttaman veden ja käytämme sen kasteluvetenä. Tällä ratkaisulla vedenkulutus putoaa kymmenesosaan siitä, mitä se on kasvimaalla tai kasvihuoneissa yleensä.

Viljelyjärjestelmän kehittäminen poikkeaa perinteisestä insinöörialasta siinä, että kun muutamme jotain olosuhdetta, joudumme odottamaan pahimmillaan puoli vuotta, ennen kuin näemme vaikutuksen. Ilmastonhallinta on monimutkaista, ja muuttujia on valtavasti – jopa liikaa, jotta se olisi insinöörin näkökulmasta miellyttävää. Mielenkiintoisinta tässä työssä on kuitenkin nähdä kasvien reagointi ja kasvien laadun muuttuminen.

Näemme selkeästi, että ratkaisumme breikkaa tänä vuonna. Olemme sopineet useiden uusien laitosten rakentamisesta, rahoitus on varmistettu pariksi vuodeksi eteenpäin ja uusia patenttihakemuksia on vireillä.”

Kuka? Niko Kivioja
  • Syntynyt: 1984
  • Ammatti: Toimitusjohtaja
  • Työpaikka: Netled oy
  • Koulutus: Diplomi-insinööri, Tampereen teknillinen yliopisto, automaatiotekniikka

Miten kiinnostuit tekniikan alasta?
Isäni perusti 1980-luvulla kasvihuoneyrityksen, jossa olen puuhaillut koko ikäni. Teknologia kiinnosti jo silloin ja teknisten opintojen myötä päädyin tekemään töitä kasvihuoneteknologian parissa.

Saavutus, josta olet urallasi ylpeä?

Maailman moderneimman kaupallisen monikerrosviljelmän kehittäminen ja rakentaminen.

Minkä ongelman haluat ratkaista?
Haluan poistaa kasvintuotannon riippuvuuden alueellisista rajoitteista, kuten ilmastosta.

Motto?

Todelliset innovaatiot syntyvät yhteistyöstä.

 

Asiasanat: 

Category: 

Kommentit

Artikkeli

Hieno artikkeli ja upeaa työtä!

Exsilio Oy
Thomas Tapio

Lisää uusi kommentti

(If you're a human, don't change the following field)
Your first name.
(If you're a human, don't change the following field)
Your first name.