Teemu Hankamäen mukaan järjestäytyminen on työmarkkinoiden tärkein kysymys juuri nyt. Muuttuva neuvotteluasetelma korostaa sitä entisestään. 
paikallinen sopiminen Teemu Hankamäki
Kuvaaja
Markus Sommers
Kirjoittaja
Sara Salomaa

Mitä työmarkkinoilla tapahtuu, Teemu Hankamäki?

Paikallisen sopimisen työryhmä ei päässyt yhteisymmärrykseen ja Teknologiateollisuuden ilmoitus myllertää ensi syksyn työmarkkinapöytiä. Mitä oikein tapahtuu, TEKin työmarkkinajohtaja Teemu Hankamäki?

Työmarkkinaosapuolista koostuvan paikallisen sopimisen työryhmän työ päättyi ilman yksimielistä esitystä. Työryhmä kertoi 14.4., että edellytyksiä työryhmän yhteiseen esitykseen ei nykyisessä tilanteessa ole.

Valtiosihteeri Ville Kopran vetämän työryhmän tarkoitus oli selvittää edellytyksiä paikallisen sopimisen laajentamiselle.

– Onhan tämä tietynlainen epäonnistuminen. Me olisimme olleet valmiita avaamaan paikallista sopimista myös järjestäytymättömiin yrityksiin, toteaa TEKin työmarkkinajohtaja Teemu Hankamäki.

– Maan hallituksella tulisikin nyt olla rohkeutta kehysriihessä edistää paikallista sopimista kaikille osapuolille tasapainoisella ja yrityksille yhdenvertaisella tavalla. Sellainen ratkaisu olisi avata yleissitovien työehtosopimuksien sopimisen mahdollisuudet järjestäytymättömiin yrityksiin, vahvistaa lainsäädännöllä sopimuksen mukaisen luottamushenkilön asema näissä yrityksissä sekä antaa palkansaajaliitoille rajattu kanneoikeus riitatilanteiden varalle.

Ylempien toimihenkilöiden osalta paikallinen sopiminen on jo laajasti käytössä.

Hankamäki muistuttaa, että ylempien toimihenkilöiden osalta paikallinen sopiminen on jo laajasti käytössä. 
  
– Järjestäytyneessä kentässä sopimisen mahdollisuudet ovat erittäin laajat. Paikallisesti sovitaan työaikojen lisäksi esimerkiksi palkoista. Ylempien toimihenkilöiden osalta kyse on ennen kaikkea siitä, ymmärretäänkö ja osataanko työpaikoilla käyttää kaikkia työehtosopimuksen sallimia paikallisen sopimisen mahdollisuuksia.

Hankamäki pitää lähtökohtana, että TEKin jäsenten työehdoista sovitaan laajasti valtakunnallisilla toimialakohtaisilla työehtosopimuksilla.

Tilanne työmarkkinakentällä on kuluvana keväänä muuttunut merkittävästi. Teknologiateollisuus ry ilmoitti eriyttävänsä työehtosopimustoiminnan erilliseen työnantajayhdistykseen.

Hankamäki pitää edelleen lähtökohtana, että TEKin jäsenten työehdoista sovitaan jatkossakin laajasti valtakunnallisilla toimialakohtaisilla työehtosopimuksilla.  

– Syyskuuhun mennessä näemme, moniko nykyinen Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritys liittyy uuteen työehtosopimuksia solmivaan yhdistykseen ja jatkaa siten valtakunnallisen sopimisen tiellä. Toivomme tietysti, että mahdollisimman moni.

Hankamäki uskoo, että myös yritysten intresseissä on sopia ylempien toimihenkilöiden perustyöehdoista kutakuinkin entiseen malliin. 

– Työehtosopimustemme työehtojen taso on toimialojen tilanteeseen sopiva, määräykset ovat joustavia, laaja paikallinen sopiminen on jo mahdollista ja myös sopijaosapuolet työpaikoilla löytyvät. 

Mitä yksittäisen jäsenen pitäisi ajatella neuvottelutilanteesta? Hankamäen mukaan TEKin jäsenellä ei ole syytä kantaa huolta tulevasta, mutta liittoon kuulumattomien ehkä kannattaisi. 

– Ylemmät Toimihenkilöt YTN aikoo solmia jatkossakin kattavia työehtosopimuksia toimialakohtaisesti. Lisäksi meillä on valmius yrityskohtaiseen sopimiseen. Neuvottelemme jatkossakin jäsenillemme parhaat mahdolliset sopimukset, oli keino ja laajuus mikä tahansa.

Jos haluaa varmistaa työehtonsa kannattaa kuulua liittoon.

Hankamäen mukaan järjestäytyminen on työmarkkinoiden tärkein kysymys juuri nyt. Muuttuva neuvotteluasetelma korostaa sitä entisestään. 

– Sopimisen edellytys on, että ylemmät toimihenkilöt kuuluvat mahdollisimman kattavasti liittoon. Siellä missä järjestäytymisaste on korkea, siellä työehdoista myös sovitaan. Jos haluaa varmistaa työehtonsa kannattaa kuulua liittoon.