Kuvaaja
Irina Murza / Unsplash
Kirjoittaja
Tiina Henry-Biabaud

Mitä tekemistä liiton jäsenyydellä on hyvän elämän kanssa?

Liittojen neuvottelemilla työehtosopimuksilla on keskeinen rooli siinä, onko meillä varaa, aikaa ja energiaa perheelle, ystäville, harrastuksille, rakkaudelle sekä muulle työn ulkopuoliselle elämälle.


Suomessa lainsäädäntö liittyen työntekoon ja työsuhteisiin on melko väljä. Lakien säätäjät ovat antaneet paljon valtaa työntekijöille ja työnantajille neuvotella keskenään työehdoista. Alakohtaisten neuvottelujen tuloksena syntyy sopimuksia, joita kutsutaan työehtosopimuksiksi. Työehtosopimukset ovat usein voimassa 2-3 vuotta eli työehdoista neuvotellaan käytännössä parin vuoden välein.
 
Seuraavat ja monia muita työntekijän kannalta keskeisiä ehtoja tulee siis työehtosopimuksesta eikä Suomen laista:

  • Lomaraha
  • Sairasloman palkallisuus yli yhdeksän päivän jälkeenkin, yleensä 3 kuukauden ajan
  • Palkan yleiskorotukset
  • Matkakustannusten korvaukset
  • Tuoreen äidin 3 kk:n palkallinen vapaa
  • Viikon palkallinen isyysloma
  • Mahdollisuus hoitaa sairasta lasta muutama päivä kotona menettämättä palkkaa
  • Työpäivän pituus 7,5 tuntia kahdeksan tunnin sijaan

 
Liittojen työelämäasiantuntijat edustavat neuvotteluissa jäseniään

Koska työehtosopimuksista neuvotellaan alakohtaisesti, TEK on yhdistänyt voimansa muiden samoilla aloilla työskentelevien akavalaisten liittojen kuten esimerkiksi Insinööriliiton, Tradenomien ja Suomen Ekonomien kanssa. Yksityisellä sektorilla akavalaisten liittojen jäsenten työehdoista neuvottelee Ylemmät toimihenkilöt YTN ja julkisella sektorilla Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO. Käytännössä neuvottelijat ovat TEKin ja muiden liittojen palkattuja työntekijöitä.
 
Neuvotteluiden suhteen on tärkeää muistaa, että TEKin ja muiden liittojen työntekijät edustavat työehtosopimusneuvotteluissa jäseniä. Työpaikoilla liittojen jäseniä puolestaan edustaa luottamusmies. Työehtosopimuksista neuvottelevat liittojen työntekijät tekevätkin tiivistä yhteistyötä luottamusmiesten kanssa. Luottamusmiehet toimivat neuvottelijoiden silminä ja korvina työpaikoilla liittyen siihen, miten työehtosopimuksia tulisi kehittää työntekijöiden toiveiden ja edun mukaisesti.
 
Työntekijäpuolen neuvotteluvoima on täysin riippuvainen siitä, kuinka paljon jäseniä on, mitkä asiat ovat heille tärkeitä sekä kuinka paljon jäsenet ovat valmiita pistämään peliin jonkin tärkeän työehdon puolesta. Jos työnantajapuoli ei esimerkiksi usko työntekijäpuolen olevan valmis menemään tarvittaessa lakkoon, ovat työntekijäpuolen neuvottelijat heikoilla silloin, jos joistain työehdoista tulee vääntöä.

Pelkkien kassojen jäsenet tulevat siivellä

Pelkän kassan tai kassan yhdistyksen jäsenyys ei tue millään tavalla työehtosopimusneuvotteluita. Koko työehtosopimusneuvottelu- ja luottamusmiesjärjestelmä rahoitetaan liittojen jäsentuotoista. Yleissitovuuden vuoksi samat alakohtaiset työehtosopimuksista tulevat ehdot koskevat kuitenkin tällä hetkellä kaikkia työnantajia ja työntekijöitä, jotka toimivat kyseisellä alalla.
 
Mikäli yhä useampi kuitenkin tyytyy pelkkään kassan jäsenyyteen liiton jäsenyyden sijaan, on työehtosopimusten ja niistä tulevien työehtojen olemassaolo vaarassa. Liitot edustavat aina ensisijaisesti jäseniään. Ilman ammattiliittojen jäseniä ei ole edustettavia, työehtosopimuksia eikä kunnollisia työehtoja.

Mitä yksittäinen työntekijä voi tehdä työehtosopimuksista tulevien ehtojen säilyttämiseksi ja kehittämiseksi?

  1. Ole oman ammattiliittosi kuten esimerkiksi Tekniikan akateemiset TEKin jäsen. Myös valtaosa yrityksistä kuuluu työnantajien etua ajavaan työnantajaliittoon eli myös sillä puolen on järjestäydytty.
  2. Huolehtikaa, että työpaikallanne on akavalaisiin liittoihin kuuluvia työntekijöitä edustava aktiivisesti toimiva luottamusmies tai -valtuutettu. Mikäli työpaikallasi ei ole luottamusmiestä, niin valitkaa sellainen. Voitte myös perustaa akavalaisiin liittoihin kuuluvien kollegoidenne kanssa työpaikkayhdistyksen, joka tukee jäseniä, auttaa luottamusmiestä edunvalvontaroolissaan ja tekee omalta osaltaan työpaikkatason kehittämis- ja edunvalvontatyötä.
  3. Huolehdi myös, että yhteystietosi ja työpaikkatietosi ovat oman liittosi jäsenrekisterissä ajan tasalla. Tämä siksi, jotta liittojen työelämäasiantuntijat tietävät, kuinka paljon jäseniä on kullakin alalla ja missä työpaikoissa he työskentelevät. Saat myös tietoa mm. neuvottelujen edistymisestä sähköpostitse ja mielipidettäsi saatetaan kysyä kyselytutkimuksilla.

 
Paikallinen sopiminen tarkoittaa yritys- tai työpaikkakohtaista sopimista

Ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksissa on varsin laveat paikallisen sopimisen mahdollisuudet. Sopijana voi työntekijäpuolelta olla sopimuksen tarkoittama luottamusmies, henkilöstö yhdessä tai mahdollisesti myös ylempi toimihenkilö itse. Peruslähtökohta on aina, että noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä, ellei jostakin työehdosta ole nimenomaan toisin sovittu.
 
Paikallinen sopiminen vaatii molemmilta osapuolilta syvällistä työlainsäädännön ja sopimuksien ymmärrystä ja osaamista. Ilman liittojen kouluttamaa luottamusmiestä, jolla on tarvittaessa liiton työelämäasiantuntijat tukenaan, on vaarana, että työntekijäpuoli vain joustaa ja hyväksyy työnantajan ”sanelemat” ehdot, sillä neuvotteluasetelma ei lähtökohtaisesti ole työntekijän ja työnantajan välillä aina tasa-arvoinen. Liittojen tavoitteena on siis, että luottamusmiesverkosto on mahdollisimman kattava ja paikallisilla sopimuksilla ei romuteta työehtosopimuksista tulevia työntekijöille tärkeitä ehtoja.

Juttu on julkaistu alun perin MAL-lehdessä 3/2020 sivulla 14-15

MAL on vuonna 1961 perustettu järjestö, joka edustaa akateemisia matemaatikoita, fyysikoita ja tietojenkäsittelyn ammattilaisia. Se edistää matemaattis-luonnontieteellistä sivistystä sekä näiden tieteenalojen hyväksikäyttöä ja ammattitaidon arvostusta. Se järjestää jäsenilleen koulutus-, tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia sekä tutustumiskäyntejä alan yrityksiin ja laitoksiin. MAL kannustaa ja palkitsee myös alan korkeakouluopiskelijoita sekä lukiolaisia. Lue lisää