Professori Jarmo Suominen rentoutuu piirtämällä tilanteita ja miljöitä.
Professori Jarmo Suominen rentoutuu piirtämällä tilanteita ja miljöitä.
Kuvaaja
Markus Sommers
Kirjoittaja
Asta Sjöblom

Metropolista toiseen

MIT, Aalto, Tongji. Arkkitehti, professori Jarmo Suominen opettaa huippu­yliopistoissa kolmella mantereella ja rentoutuu piirtämällä seinille.

Korona vaatii Jarmo Suomisen liikkuvaiselta työltä entistäkin enemmän luovuutta. Suominen johtaa Tongjin yliopistossa Shanghaissa ympäristömuotoilun ohjelmaa ja tutkii MIT:ssä Bostonissa kaupunkikehitystä.

– Ennen täydellistä stoppia sahaaminen oli kuukausittaista. Lähes puolet vuodesta vietin Kiinassa ja pari kuukautta USA:ssa. 

Suominen opettaa myös Aalto-yliopistossa palveluarkkitehtuuria ja toimintaympäristöjen muotoilua. Lisäksi kalenteria täyttävät omien yritysten työt sekä konferenssiluennot ympäri maailmaa.

– Vaikka teen eri projekteja ja kulttuurit ovat erilaisia, kaikki on samaa agendaa. On mielenkiintoista työskennellä paikasta riippumatta, vaikka matkustaa Bostoniin ja tehdä töitä Shanghaihin. Se tuo näkökulmaa ja joustavuutta.

Pitää syöttää lihaa leijonille.

Lähiopetukset hän rakentaa tiiviiksi studiojaksoiksi. Kuukauden, parin kuluttua voi taas olla jossain muualla.

– Panen asiat kalenteriin ja otan sieltä sitä mukaa kun ne tulevat. Kalenteripäivät ovat deadlineja ja asiat valmistuvat usein vasta vähän ennen. Monet rakastavat suunnittelua ja syklejä, mutta minun luonteelleni tämä sopii.

Kiinassa professoria kuunnellaan Jarmo Suomisen mielestään liikaakin. - Opiskelijoita pitää käskeä olemaan tasa­vertaisia, etsimään tietoa itse eri palasista.

Viesti ja linkity

MIT:n Media Labissa Jarmo Suominen aloitti 20 vuotta sitten löydettyään kiinnostavan tutkimusryhmän.

– Aluksi oli vuoden sopimus ja ajattelin ottavani sieltä tiedon ja tuovani sen Suomeen, mutta se ei ollut vain tieto, vaan toimintakulttuuri. Ilman kulttuuria tiedosta ei ole hyötyä.

Tutkimusyksikössä on 30 henkilöä ja kun projektiin rekrytoidaan, alleviivataan, että tiimi luo arvoa yhdessä.

– MIT on todella kansainvälinen. Jokainen tekee kaikkensa tullakseen ymmärretyksi muille eikä toisinpäin. 

Hierarkia on matala ja kommunikointi kumartelematonta, mikä pätee myös ulkoisiin sidosryhmiin.

– Amerikkalaisessa mallissa raha yksityisille yliopistoille tulee omaisuuden tuotoista, yrityksiltä ja muilta sidosryhmiltä. Vuorovaikutus heidän kanssaan on jatkuvaa, eikä sidosryhmäyhteistyötä nähdä ylimääräisenä työnä.

MIT:ssä ja Tongjissa kummassakin arvostetaan sekä yritys- että akatemiataustaa. 

– MIT:ssä on enemmän ihmisiä, joilla on jo näkemystä ja kokemusta; ja nuorilla on ainakin kontakteja. Kiinassa monilla professoreilla on myös oma yritys.

Menestyksen jano

Tongji-yhteistyö lähti 2014 työpajasta, johon osallistui opiskelijoista MIT:stä, Aallosta ja Tongjista. Sen yli 35 000 opiskelijasta 24 prosenttia on kansainvälisiä.

– Kiina tähtää kansainvälisemmäksi ja houkuttelee ulkomaisia opiskelijoita ja opettajia. Ulkomaisuus auttaa ja erilaisuus on arvo eikä haitta.

Suominen opettaa noin 15 opiskelijan ryhmiä. Usein hän pyrkii saamaan oppilastöihin mukaan myös oikean asiakkaan. 

Maailmaa muuttavat asiat ovat niin monimutkaisia, ettei kukaan voi yksin niitä ratkaista.

– Kiinalaisopiskelijat etenevät nopeasti, asenne on halua olla paras. Jos menestyy, Kiina on hyvä paikka menestyä. Kilpailu on sekä hyvä että huono – aina ei nähdä, että yhteistyö vie pidemmälle. MIT:ssä opin, että oikeasti maailmaa muuttavat asiat ovat niin monimutkaisia, ettei kukaan voi yksin niitä ratkaista.

Myös opettajaa kohtaan odotukset ovat Kiinassa suuret. Opiskelijat voivat valittaa, jolleivat saa joltain tarpeeksi. 

– Pitää syöttää lihaa leijonille, heidät on pidettävä kylläisinä ja heitä on inspiroitava.

Resursseja Kiinassa riittää. Suoraviivaisuus ja selkeys viehättävät Suomista. 

– Kiinalaiset ovat hyvin pragmaattisia, asiat tapahtuvat. Ei jäädä hirveästi pohtimaan.

Pitkäaikaiset kodit Suomisella on Shanghaissa ja Tapiolassa. MIT-jaksoille hän vuokraa kalustetun asunnon. Sijainti yliopistolle vievän metron varrella on ykkös­kriteeri. 

Kunto pysyy yllä pyöräilemällä, uimalla ja kuntosalilla. 

– Piirtäminen on henkireikä. Piirrän isojakin muraaleja ja pidin viime vuonna neljä näyttelyä.

Lomaa Suominen malttaa pitää viikonlopun tai viikon kerrallaan. 

– Suurkaupungissa voi tehdä aamupäivän duunia ja pitää iltapäivän minilomaa vaikka puistokonsertissa. Rakastan kulttuuria, elokuvia, hyviä ravintoloita. Liikkuva elämä maksaa ehkä enemmän, mutta matkustus on minun inspiraationi. Se raha, mikä riittää vapaaseen elämään, riittää.

MIT-jaksoille Jarmo Suominen vuokraa kalustetun asunnon. – Bostonissa on yliopistokaupunkina valtava tarjonta kalustettuja huoneistoja. Ne ovat ammattimaisesti hoidettuja ja sisältävät palveluja.

Korona vauhdittaa monipaikkaisuutta

Koronapandemian pysäyttäessä matkailun Jarmo Suominen siirsi Shanghain tavaransa varastoon ja lensi Suomen kotiinsa.
Syyskuun alussa hän palasi Shanghaihin.

– Uskon, että matkustaminen alkaa höllentyä, mutta hybridiopiskelu lisääntyy: tietoa ja osaamista ammennetaan useammista lähteistä ja kanavista.

Suominen opettaa kaupunkien suunnittelua Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Suomessa. Juuri nyt tutkitaan, kuinka palvelupohjaisilla malleilla kasvatetaan asiakasarvoa, joustavuutta ja ekologista kestävyyttä.

Kansainvälistä yhteistyötä korona on yllättäen helpottanut.

– Aiemmin ehkä koettiin, että verkon yli tehtävä yhteistyö on toissijaista. Koronan myötä siitä on tullut uusi normaali, koska kaikki ovat samassa tilanteessa.

Syksyllä Suominen vetää Tongjissa ympäristömuotoilun studion ”Katu palvelualustana". Aalto-yliopistossa hän on mukana Otaniemeä palvelualustana tutkivassa ohjelmassa, ja MIT:ssä monipaikkaisen asumisen kurssilla. 

Korona vaikuttaa myös kaupunkisuunnittelu- ja arkkitehtuuriopetusten sisältöihin.

– Monipaikkaisuus yleistyy paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Suomessa puhutaan vielä etätyöstä, jota tehdään kotona, ja kesämökeistä, joihin mennään lomalla.

– Kaikki tulee sekoittumaan enemmän: mökillä voi tehdä töitä ja töissä hoitaa muitakin kuin työasioita; myös kolmannet paikat kasvattavat merkitystään. 
Teknologia ja toimintakulttuurit muuttuvat.

Perustajaosakkaana Suominen onkin innostunut Tractr-startupista, jonka tavoitteena on tuottaa keskitettyjen työympäristöjen sijaan verkostomaisia ja dynaamisia ratkaisuja, ja mahdollistaa työnteko lähempänä ihmisen omaa arkea.

Harkitsetko ulkomaille töihin lähtöä?

TEKin jäsenillä on käytössään monipuolisia työkaluja ulkomaan työnhakuun.

  • GoinGlobal-palvelusta löydät muun muassa maakohtaisia vinkkejä ympäri maailman ja yli 16 miljoonaa työ- ja harjoittelupaikkaa. Tietoa on sekä opiskelijoille että jo pitkään työelämässä olleille.
  • Mielitkö maailmalle? -verkko-opas antaa vinkkejä siihen, mistä löydät parhaiten tietoa niin ulkomailla työskentelyyn kuin työnhakuun liittyen. Oppaasta on hyötyä myös ulkomaille lähetetyille työntekijöille.
  • Tutustu palveluihin TEKin sivuilla