Kuvaaja
Getty Images
Kirjoittaja
Katariina Rönnqvist

Merkityksellisempää työtä

Työn tekeminen tuo leivän pöytään – mutta mitä muuta se voi tarjota?

Tutkijatohtori Frank Martelan mukaan olemme Suomessa tavoittaneet kulttuurisen kyllästymispisteen. Työn sisällöksi ei enää riitä, että työ tuottaa toimeentulon ja materiaalista omaisuutta. Monella on jo varaa miettiä, mitä muuta työ voi tarjota kuin aineellista hyvää.

– Kun tätä alkaa miettiä, puhutaan työn merkityksellisyydestä, Martela sanoo.

Martela on tutkinut muun muassa motivaatiota ja sitä, mistä rakentuu hyvä elämä. Hänen mukaansa ihmisellä on perustava tarve kokea elämänsä merkitykselliseksi. Työ vaikuttaa tähän kokemukseen vahvasti, koska vietämme töissä niin ison osan ajastamme.

Ongelmallista Martelan mukaan on, että palkka ja merkityksellisyys eivät aina kohtaa.

– Vaikka työ olisi materiaalisesti okei, siinä voi ajautua kriisiin, jos ei koe työtään tärkeäksi. Toisaalta esimerkiksi lähihoitajan työ on vahvasti merkityksellistä, mutta sen palkkaus on alojen vertailuissa häntäpäässä.

Materiaalisen ja henkisen hyvän välillä onkin tasapainoteltava.

Minkälainen työ on merkityksellistä?

Päivätyökseen ei tarvitse pelastaa henkiä, jotta voi kokea työnsä merkitykselliseksi. Martelan mukaan kaksi tekijää pitää työstä kuitenkin löytyä. Ensinnäkin työn pitää tuottaa jotain hyvää toisille ihmisille ja maailmalle. Toisekseen työssä pitää päästä toteuttamaan itseään ja tekemään jotain itselleen ominaista.

Ihmisellä on perustava tarve kokea elämänsä merkitykselliseksi.

Organisaatiopsykologi, Meaningful Work Finland -järjestön toiminnanjohtaja Jaakko Sahimaa on samoilla linjoilla. Työ on yksilölle merkityksellistä, kun siinä saa hyödyntää omaa osaamistaan, se on omien arvojen mukaista ja sen tulokset vaikuttavat positiivisesti ympäröivään maailmaan. Merkityksellisyyttä kannattaa Sahimaan mukaan tarkastella myös yksilötasoa laajemmin.

– Työntekijä voi kokea olevansa vain pieni ja turha osa isoa koneistoa, vaikka hänen panoksensa olisi tosi tärkeä kokonaisuuden kannalta. Toinen taas kokee tekemisensä valtavan merkitykselliseksi, mutta oikeasti hänen työnsä ei tuota juurikaan yleistä hyvää, Sahimaa sanoo.

Yksilöllisen tason lisäksi työn merkityksellisyyttä pitäisikin Sahimaan mukaan tarkastella tiimin, organisaation, yhteiskunnan ja globaalin tason kautta. Tiimin tasolla kyse on yhteisistä tavoitteista ja vastuista. Organisaatiotasolla puhutaan missiosta ja siitä, miksi organisaatio on olemassa. Globaalilla tasolla tulee vastaan kysymys eettisyydestä ja vastuullisuudesta.

Sahimaan mukaan merkityksellisyys syntyy usein suhteessa muihin. 

– Jokaisella on toki henkilökohtaiset motivaattorit siihen mitä tekee, mutta kehotan myös tiimejä ja organisaatioita yhdessä miettimään näitä asioita. Mikä on tiimille tärkeää, mikä on yrityksen merkitys tässä maailmassa? Mitä tavoittelemme? Ja miksi se on merkityksellistä?

Miksi tästä puhutaan juuri nyt?

Sahimaan mukaan suomalainen yhtenäiskulttuuri on murenemassa ja sitä kautta merkityksellisyydestä on alettu puhua yhä enemmän 2000- ja 2010-luvuilla.

– Meillä oli pitkään yhteinen tarina: koti, uskonto ja isänmaa. Sotien jälkeen maan jälleenrakennus toi elämään merkityksellisyyttä. Nyt kun maa on jaloillaan, on muodostunut tyhjiö. Mihin nyt pyrimme?

Sahimaan mukaan tässä ajassa on jokaisen löydettävä itse oman elämänsä suunta. Valmiita arvoja ei enää ole, tai ainakaan ne eivät ole samassa asemassa kuin ennen. Yksi tapa on kanavoida merkityksen kaipuu työhön.

– Monilla suomalaisilla vaurastumisen aste on siinä pisteessä, ettei lisämateria tuo enempää hyvinvointia. Siksi pitää etsiä uusia tavoitteita. Tasapainottelemme eloonjäämistaistelun ja merkityksettömyyden välillä. Tarvitsemme uudenlaisia päämääriä ja suuntaa kohti tulevaisuutta.

Onko johto hereillä?

Merkityksellisyyden kannalta yksi tärkeä asia on, että yksilö näkee työnsä tuloksen.

Milleniaalit on toinen syy sille, että merkityksellisyydestä puhutaan nyt paljon. Verrattuna aiempiin sukupolviin, 80- ja 90-luvuilla syntyneiden käsitykset ja odotukset työelämästä ovat hyvin erilaiset.

– Palkkatyö ei ole enää itseisarvo. Nuoret aikuiset ovat valveutuneita. He haluavat tietää, mikä on työn päämäärä ja mihin työllä vaikutetaan, Sahimaa sanoo.

Hän toteaa, että työelämässä on oleellista ymmärtää nämä odotukset ja tarpeet.

– Kun rekrytään osaajia, on valttia, jos yritys pystyy määrittelemään oman tarkoituksensa. Jos yritys ei sitä osaa tehdä, osaajat löytävät kyllä merkityksellisempää työtä muualta.

Merkityksellisyyden kokemus ulottuu Sahimaan mukaan myös kovaan bisnekseen. Sisäisesti motivoitunut työntekijä on huomattavasti tehokkaampi ja tuottavampi kuin se, joka ei koe työtään merkitykselliseksi.

Jos työn johto haluaa terästäytyä, se voi opetella johtamaan työn merkityksellisyyttä. Sahimaan mukaan ei tarvitse ryhtyä tekemään taikatemppuja. Riittää, että viilaa perusasiat, johtamisen ja kommunikaation kuntoon. On syytä miettiä, millainen ihmiskuva organisaatiossa vallitsee: nähdäänkö työntekijät pelkkänä resurssina vai oma-aloitteisina olentoina, jotka haluavat suoriutua työssään hyvin.

– Esimiehen on tärkeää tunnistaa, mikä työntekijää motivoi. Yksilön tavoitteet olisi hyvä saada linjaan organisaation tavoitteiden kanssa.

Hän kertoo kuulemansa esimerkin jäätelö­tehtaalta. Pitkään jäätelötehtaassa työskennellyt nainen siirrettiin puikkolinjastolta tuuttilinjalle sillä seurauksella, että nainen alkoi kapinoida.

– Johto ihmetteli reaktiota kunnes selvisi, että työntekijän lasten lemppari oli kyseinen jäätelöpuikko. Äiti oli tehnyt pitkän uran lastensa lempijäätelön valmistajana – se oli hänen motivaattorinsa.

Työ ei ole kaikki kaikessa

Yksi tulevaisuuden skenaario on se, että yhä harvemmalla on perinteinen palkkatyö. Frank Martelan mukaan meidän tulisikin miettiä, mistä tulevaisuudessa saadaan merkityksellisyyden kokemus.

– Voi olla, että tulevaisuudessa merkittävälle osalle suomalaisista ei ole tarjolla palkkatyötä. Tällöin on ratkaistava kysymys siitä, missä nämä ihmiset saavat niitä merkityksellisyyden kokemuksia, joita olemme tottuneet saamaan työn kautta. Jos kaikki eivät voi saada antoisaa palkkatyötä, täytyy merkityksellisyyden kokemusta etsiä elämän muilta osa-alueilta; vapaaehtoistyöstä, perheestä tai harrastuksista, Martela sanoo.

Jaakko Sahimaa listaa tutkimustuloksia, joiden mukaan työnsä merkitykselliseksi kokeva ihminen on tehokkaampi, hyvinvoivampi, sitoutuneempi ja alttiimpi auttamaan kollegaa. Ne, jotka kokevat merkityksellisyyttä, elävät pidempään ja ovat yleisesti terveempiä.

– On hienoa, jos intohimo ja työ kohtaavat. Samalla on tärkeää hyväksyä, että joillekin työ on vain työtä: sen tarkoitus on toimeentulo, ja kenties merkitykselliset asiat tehdään työn ulkopuolella.

Sahimaa huomauttaa, että suomalainen yhteiskunta on joissakin asioissa jopa liian työorientoitunut. Hän viittaa psykiatri Viktor Frankl’iin, jonka mukaan elämän merkitys rakentuu kolmea reittiä: tekemällä, kokemalla ja asennoitumalla. Tällöin tekeminen ja työ ovat vain osa elämää.

Vasemmalla Frank Martela, tutkijatohtori, Aalto-yliopisto. Oikealla Jaakko Sahimaa, organisaatiopsykologi (Terveystalo) ja Meaningful Work Finland ry:n toiminnanjohtaja.

Tuunaa työstäsi merkityksellistä

Jos oma työ tympii, ei kannata heti lähteä metsästämään uutta.

  1. Anna itsellesi määrä­aika, esimerkiksi puoli vuotta. Pyri tekemään tarvittavia muutoksia työssäsi määräajan aikana. Katso sen aikaa miten työ sujuu. Kun määräaika on täynnä, kysy itseltäsi uudestaan: onko työpaikan vaihdos oikea ratkaisu? Asian jatkuva arvuuttelu on kuluttavaa.
  2. Tuunaa työn sisältöä ja työtapojasi. Hyödynnätkö osaamistasi? Pääsetkö tekemään kokonaisuuksia, joissa on alku ja loppu? Tiedätkö, miksi teet työtäsi ja mihin se vaikuttaa?
  3. Onko työssäsi hyvä tasapaino itsenäisten tehtävien ja tiimityön välillä? Pyydä palautetta ja kehitä osaamistasi.

Vinkit antoi Jaakko Sahimaa. 

Kokeile, ketuttaako oma työ! Tee Sahimaan viihteellinen Työvitutustesti: www.tyovitutuskoulu.org/tyovitutustesti

Tutustu myös: Työn tuunaajan inspiraatiokirja (Työterveyslaitos 2015), www.ttl.fi/tyon-tuunaajan-inspiraatiokirja

Mitä TEKin tutkimukset sanovat?

  • Noin kolme neljästä työssä­käyvästä TEKin jäsenestä kokee työnsä melko tai erittäin merkitykselliseksi.
  • Työssäkäyville tekkiläisille tärkeintä työssä on mielenkiintoisuus. Seuraavina tulevat mahdollisuus kehittyä työssä ja vaikuttaa omaan työhön.
  • Myös tekniikan alan opiskelijoille työelämässä on tärkeää, että työ on mielenkiintoista ja siinä voi kehittyä.

Lähteet: TEKin työmarkkinatutkimus 2016, Osaamisen kehittämisen kysely 2016, TEKin opiskelijatutkimus 2015