Kuvaaja
Katariina Rönnqvist
Kirjoittaja
Katariina Rönnqvist

Luvassa on turbulenssia

Moni asia tulee muuttumaan työmarkkinapolitiikassa. Valtakunnansovittelija Minna Helle haluaa, että muutos tapahtuu sopimalla eikä kriisin tai pakon myötä.

– Työmarkkinapolitiikka on todella kovassa turbulenssissa. Moni asia muuttuu, valtakunnansovittelija Minna Helle sanoo.

Helle on toiminut virassaan nyt reilun vuoden. Työmarkkinapolitiikassa hän on työskennellyt jo parikymmentä vuotta muun muassa Akavan, STTK:n, Tehyn ja TELA:n palveluksessa. Näin suuria muutoksia työmarkkinapolitiikassa hän ei kuitenkaan ole aiemmin nähnyt.

Ilmassa on Helteen mukaan paljon kysymyksiä.

– Miten sovitaan keskitettyjen sopimusten jälkeen? Mikä tulee olemaan paikallisen ja valtakunnallisen sopimisen suhde? Entä politiikan ja työmarkkinapolitiikan? Minkälainen sisällöllinen muutostarve työ- ja virkaehtosopimuksissa on?

Tilanne näyttäytyy valtakunnansovittelijasta todella haastavalta. Hänen suurin toiveensa on, että muutoksista selvitään sopimalla.

– Muutoksia tapahtuu vääjäämättä, eikä niitä pidä estää. Muutoksia voi yrittää hallita. On parempi, jos asiat muuttuvat sopimalla eikä kriisin tai pakon myötä.

Sopiminen on Helteen mukaan hellävaraisempi keino. Sen tarkoituksena on löytää yhteisiä intressejä palveleva ratkaisu. Sopiminen on myös nopeampi tapa muuttaa työelämää kuin lainsäädäntö.

– Ymmärrän, että hallituksen on pitänyt tehdä jotakin. Tässä taloustilanteessa joudutaan tekemään ikäviä asioita. Niin kutsutut pakkolait ovat ongelmallisia, koska vaikutukset jakautuvat epätasaisesti. Tämä heikentää kokemusta siitä, että ollaan samassa veneessä. Olisi parempi löytää sopimalla yhteinen ratkaisu pakkolakien tilalle.

Syksyä odotellessa

Tällä hetkellä Helle on odottavaisissa tunnelmissa. Keskusjärjestöt neuvottelevat ja aika näyttää, löytyykö niin sanotuille pakkolaeille korvaava ratkaisu ja jatkuuko keskitetty palkkaratkaisu vai onko syksyllä edessä liittokierros.

– Totta kai toivon, että ratkaisu syntyy. Se antaisi paremmat lähtökohdat jatkoon. Sopimisen tarve kun ei pääty tähän, Helle sanoo.

Helteen mukaan ennen pitkää edessä on liittokierros, jossa palkoista ja muista työehdoista sovitaan alakohtaisesti. Tähän vaikuttaa EK:n syksyllä tekemä sääntömuutos, jonka mukaan se ei enää toukokuun alun jälkeen sovi keskitetyistä työmarkkinaratkaisuista.

Suomessa on Helteen mukaan puhuttu pitkään siitä, mitä keskitettyjen ratkaisujen jälkeen tehdään. On etsitty niin sanottua Suomen työmarkkinamallia, mutta sen synnyttämistä on lykätty.

– Nyt mallista on viimein pakko sopia. Alakohtaista sopimista ei tarvitse pelätä. Siinä on paljon hyvää. Ongelmista voidaan sopia joustavammin ja ketterämmin kuin keskitetyssä ratkaisussa.

Lähitulevaisuutta ajatellen Helle näkee kaksi haastetta. Olisi hyvä, että pakkolaeille löytyy vaihtoehto sopimalla. Lisäksi Helle toivoo, että työmarkkinajärjestöt sopisivat pelisäännöistä, miten liittokierros käydään.

– Jos järjestöillä ei ole yhteistä näkemystä isoista linjoista, liittokierroksesta voi tulla hallitsematon. Se on työni kannalta kauhuskenaario.

Sovittelijan ovi on heilunut tiuhaan

Tällä hetkellä maassa vallitsee työrauha. Helle on ehtinyt kehittää valtakunnansovittelijan toimiston viestintää ja pohtia keinoja, miten riita-asioista voi viestiä avoimesti ja tehokkaasti. Yksi työn tulos on maaliskuussa avattavat valtakunnansovittelijan verkkosivut.

Rauhan aikana Helle käy myös paljon puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa, tapaa työmarkkinaedustajia ja pysyttelee kärryillä siitä, mitä eri aloilla tapahtuu.

– Pohjatyöt on tehtävä nyt. Sitten jos kriisi on päällä, pitää olla hyvä käsitys työmarkkinatilanteesta ja siitä, miten erilaiset ratkaisut vaikuttavat eri tahoihin.

Sitten kun työtaisteluvaroitus on annettu tai lakkotilanne on päällä, Helle keskittyy siihen täysillä.

– Silloin elän kädestä suuhun työajan kanssa. Työriitatilanteessa en katso kelloa, se on urakkatyötä. Heittäydyn tilanteeseen täysin ja teen kaiken mahdollisen, jotta riita ratkeaa.

Näitä tilanteita on Helteen ensimmäisen virkavuoden aikana ollut jo monta. Asiakkaista ei ole Bulevardilla ollut pulaa.

– Ovi on heilunut aika tiuhaan, vaikka keskitetyt palkkaratkaisut ja sopimukset ovat voimassa.

Vuoden aikana Helle sovitteli jäänmurtaja-, monitoimimurtaja-, ilmailu- ja metsäkonealan lakot. Hänen onnistui sovitella myös postialan lakko – ja joulukortit pääsivät parahiksi perille.

– Tämä on jännä ammatti. Silloin, kun minulla ei ole yhtään asiakasta, Suomella menee hyvin.

Pakko sovitella, ei sopia

Helle kertoi työnkuvastaan ja tämän hetkisestä työmarkkinatilanteesta TEKin Teekkariseminaarissa 8.2. Messilässä. Hän tiivisti roolinsa salilliselle eri paikkakunnilta saapuneita teekkarivaikuttajia hyvin napakasti.

– Nimikkeenä valtakunnansuostuttelija olisi parempi, sillä en voi pakottaa ketään sovintoon. Voin vain suostutella, houkutella ja ehkä vähän uhkaillakin, Helle sanoi seminaarissa.

Valtakunnansovittelijan tehtävä on sovitella työ- ja virkaehtosopimusten aikaansaamista koskevia työriitoja. Ne ovat laillisia työtaisteluita, jotka syntyvät sopimuksettomassa tilanteessa, kun työtaistelusta on ilmoitettu kaksi viikkoa etukäteen.

Jos työtaisteluvaroitus on annettu, valtakunnansovittelijalla on velvollisuus kutsua tahot neuvottelemaan. Suomessa on pakko sovitella, mutta sovinnon tekoon ei ole pakkoa.

– Tehtäväni on löytää ratkaisu, joka on molemmille tahoille hyväksyttävissä. Loppupeleissä osapuolet päättävät, hyväksyvätkö ne esittämäni ehdotuksen.

Muutokset työmarkkinoilla muuttavat myös työntekijän asemaa. Helle painotti Teekkariseminaarissa yksilön vastuuta omasta osaamisestaan huolehtimisessa.

– Te olette alalla, joka on muutoksen eturintamassa. Työ ja teknologia muuttuvat vauhdilla. Kannattaa työntekijänä olla aktiivinen ja hankkia koulutusta. Ei riitä, että osallistuu vain siihen koulutukseen, jonka työnantaja osoittaa.

Työmarkkinakelpoisuuden ylläpitämisessä on iso rooli omalla ajatusmaailmalla.

– Ole valmis uusiin juttuihin, tehtäviin – ja jopa ammattiin, Helle kehotti Teekkariseminaarin osallistujia.

  • TEKin Teekkariseminaarissa käytiin vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa tunnisteella #teekkariseminaari

Saunaan vaan!

TEKin Teekkariseminaarissa Messilässä 8.–9.2. ideoitiin muun muassa keinoja ottaa kansainväliset opiskelijat tiiviimmin mukaan opiskelijatoimintaan.

Kuva: Työpajatyöskentelyä pienryhmässä

Miten ulkomaalaiset opiskelijat saadaan mukaan suomalaiseen opiskelijatoimintaan? Viemällä heidät saunaan. Näin on todennut ainakin Oulun Arkkitehtikilta, jonka järjestämissä saunailloissa suomalaiset ja kansainväliset opiskelijat kohtaavat rennon löylyttelyn merkeissä.

Hyviä käytäntöjä ulkomaalaisten opiskelijoiden kotiuttamiseksi ideoitiin ja jaettiin TEKin Teekkariseminaarin työpajassa. Työpajassa pohdittiin myös sitä, miten ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymistä ja sitä kautta sijoittumista suomalaiseen yhteiskuntaan voitaisiin edistää.

Työpajaan osallistuivat teekkarivaikuttajat eri paikkakunnilta. He huomioivat, että usein opiskelijatoiminnassa keskitytään kandiopintonsa juuri aloittaneisiin fukseihin. Maisteriopiskelijoina aloittaneet saattavat jäädä vähemmälle huomiolle. Tässä on yksi syy, miksi usein juuri maisteritutkintoa tekemään tulleet ulkomaalaiset saattavat jäädä heti lukukauden alussa opiskelijatoiminnan ulkopuolelle.

Haasteena nähtiin myös se, että kansainvälisille opiskelijoille järjestetään helposti omaa keskinäistä ohjelmaa, eikä niinkään yhteistä tekemistä suomalaisten kanssa.

Mitä asialle voisi tehdä?

Yksi työpajaan osallistunut oli ollut vaihdossa Kiinassa ja kertoi saaneensa siellä paikallisen kampuskaverin, josta sai vaikka seuraa lounaalle. Toinen kertoi jo nyt Tampereella olevan tapana palkita kaikkein kansainvälisin kilta. 

Kolmas kertoi kampustapahtumista, joissa yritykset käyvät kertomassa millaisia kursseja he toivovat niiden opiskelijoiden käyvän, jotka mielivät heille töihin. Konseptia voisi räätälöidä kansainvälisille opiskelijoille. Tässä nähtiin myös TEKillä olevan rooli. TEK voisi osallistua yritysten kontaktointiin ja kysellä niitä mukaan kampustapahtumiin. 

Työpajassa nähtiin tärkeänä myös jo valmistuneiden ulkomaalaisten opiskelijoiden rooli. Alumnien tarinat siitä, miten he opiskelivat ja valmistuttuaan työllistyivät ovat arvokasta vertaistietoa.

Työpajan kimmokkeena toimi TEKin ja suomalaisten tekniikan yliopistojen vuosittain tekemä vastavalmistuneiden palautekysely, jonka tulosten mukaan suomalaiset työllistyvät valmistuttuaan huomattavasti paremmin kuin kansainväliset opiskelutoverinsa.

Työpajoja ja teekkarikulttuuria

TEKin Teekkariseminaarissa järjestettiin myös kolme muuta työpajaa. Niissä pohdittiin teekkarivaikuttamisen suuntaviivoja tälle vuodelle, opiskelijoiden osallistumista TEKin 120-vuotisjuhlallisuuksiin sekä koulutuksen digitalisaation mahdollisuuksia.

Työpajojen ja Minna Helteen puheenvuoron lisäksi seminaariohjelmaan kuului muun muassa teekkaribrändin ideoimista, sitsit – ja tietysti saunomista.

 

Asiasana