– Espoota pidetään stereotyyppisesti autokaupunkina, mutta joukkoliikenteen käyttö on Espoossa kohtalaisen korkealla tasolla. Merkittävä osa asukkaista asuu lyhyen pyörämatkan päässä metrosta tai junasta, kertovat Tuomas Kiuru ja Mari Päätalo.
Tuomas Kiuru ja Mari Päätalo Espoon kaupungin kestävän kehityksen tiimistä
Kuvaaja
Antti Yrjönen
Kirjoittaja
Matleena Kantola

Liikennepalveluiden sujuvoittajat

Tuomas Kiuru ja Mari Päätalo etsivät keinoja helpottaa liikkumista ja vähentää pyörävarkauksia Espoossa.

”Espoon kaupunki haluaa olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Etsimme Vähähiilinen liikkuminen liikennehubeissa -projektissa uusia keksintöjä, joilla voidaan edistää kestävää liikkumista ja palvella eri käyttäjäryhmiä mahdollisimman hyvin.

Liikennehubilla tarkoitetaan joukkoliikenteen solmukohtaa, jossa on suuri määrä läpikulkijoita ja mahdollisuus vaihtaa eri kulkuneuvoihin. Kulkuneuvon valintaan vaikuttavat monet asiat, kuten liikenteen sujuvuus, aseman tai pysäkin ympäristön miellyttävyys, tieto aikatauluista tai kokemus joukkoliikenteen luotettavuudesta.
 
Lähes kaikkiin matkoihin kuuluu kävely tai pyöräily osana matkaa. Viimeisen kilometrin ongelmaksi kutsutaan tilannetta, jossa matka on helppo toteuttaa joukkoliikenteellä asemalle asti, mutta lopulliseen päätepisteeseen pääseminen asemalta tuntuu hankalalta.

Järjestimme projektissa haastekilpailun, jossa yritykset ehdottavat ratkaisuja, joita kokeillaan aidossa kaupunkiympäristössä.

Robottibussit voisivat sujuvoittaa pyörätuolilla liikkuvien matkustajien matkaa metrosta kotiin.

Tällä hetkellä toiminnassa olevat kokeilut ovat yhteiskäyttöautot Leppävaarassa, Matinkylässä ja Espoon keskuksessa sekä paloturvallinen sähköpyörien akkujen latauskaappi Otaniemessä.

Muita tulevia kokeiluja ovat taloyhtiöiden pysäköintipaikkojen sähköautojen latauspisteiden kehittäminen ja viimeisen kilometrin ongelmaa ratkaiseva reittiopastuksen parantaminen rakennuksen sisällä Espoon Tapiolan keskuksessa.

Viides kokeilu on polkupyörien pysäköinnin itsevalvonta RFID-tunnisteen avulla. RFID-tunnisteparin toinen osa kiinnitetään pyörään ja toinen osa voi olla esimerkiksi pyörän avaimessa koodina.

Jos pyörä yritetään varastaa, pyörän omistaja saa tiedon tunnisteensa vastinpariin pyörän liikkumisesta, ja pyörän sijainti voidaan paikantaa.

Selvitämme projektissamme myös autonomisen joukkoliikenteen, kuten robottibussien mahdollisuuksia Espoossa. Robottibussit voisivat esimerkiksi sujuvoittaa pyörätuolilla liikkuvien matkustajien matkaa metrosta kotiin.

Seuraamme, miten espoolaiset ottavat kokeilut vastaan ja toivomme, että kokeilut jäävät pysyviksi käytännöiksi. Onnistuneet kokeilut voivat skaalautua muualle Suomeen ja ulkomaille, ja yritykset saavat niistä itselleen referenssejä. 

Mari Päätalo

  • Syntynyt: 1972
  • Ammatti: Kehittämispäällikkö Espoon kaupungin kestävän kehityksen tiimissä. 
  • Koulutus: Diplomi-insinööri 
  • Miksi kiinnostuit tekniikan alasta: Ajattelin, että tekniikkaa opiskelemalla voi parhaiten vaikuttaa ympäristöasioihin ja ihmisten hyvään arkeen. 
  • Saavutus, josta olet ylpeä: Toimin 9 vuotta yrittäjänä työllistäen itseni ja muutaman muun henkilön. Nykyisessä työssäni olen ylpeä siitä, että voin työssäni pyrkiä ratkaisemaan kestävyyden haasteita yhdessä yritysten kanssa. 
  • Minkä ongelman haluaisit ratkaista: Tehdä Espoon liikenteestä hiilineutraalia. 
  • Motto: ”Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää” -Minna Canth

Tuomas Kiuru

  • Syntynyt: 1988
  • Ammatti: Projektipäällikkö Espoon kaupungin kestävän kehityksen tiimissä. 
  • Koulutus: Diplomi-insinööri
  • Miksi kiinnostuit tekniikan alasta: Matematiikan ja fysiikan osaaminen olivat koulussa vahvuuksiani, mikä varmasti vaikutti valintoihini. Löysin kuitenkin oman alani vasta muutaman mutkan kautta, joten moni asia on ollut myös ihan sattumaa.
  • Saavutus, josta olet ylpeä: Opettelin yliopistossa puhumaan portugalia niin hyvin, että pärjäsin sillä ollessani opiskelijavaihdossa haavekohteessani Rio de Janeirossa.
  • Minkä ongelman haluaisit ratkaista: Yhdyskuntien autoriippuvuus.

 

Vähähiilinen liikkuminen liikennehubeissa on Espoon ja Turun kaupunkien, Turun ammattikorkeakoulun, Business Tampereen ja Oulun kaupungin yhteinen 6Aika-hanke, joka kestää lokakuun 2021 loppuun.