LUT:n professori Jarmo Partanen kehottaa opiskelemaan kunnolla jonkin asian, joka kiinnostaa. "Vaikka järjestelmät muuttuvat monimutkaisemmiksi, syväosaaminen jostain pitää olla kunnossa."
Jarmo Partanen LUT-yliopisto energiamurros
Kuvaaja
Mikko Nikkinen
Kirjoittaja
Pekka Leiviskä

Kun kaikki pitää tehdä toisin

Energiamurros vaikuttaa sähkön, lämmön ja ruuankin tuotantoon. Energiayhtiöt ja LUT-yliopiston professori Jarmo Partanen kertovat, millaisia taitoja uudessa maailmassa täytyy olla.

Ihmiskunnan täytyy vähentää nopeasti fossiilisten polttoaineiden polttamista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Samalla on keksittävä uusia tapoja tuottaa energiaa, koska ilman sähköä ja lämpöä ihminen ei pärjää. Tätä käynnissä olevaa muutosta kutsutaan usein energiamurrokseksi.

Professori Jarmo Partanen kuitenkin kertoo, että ei oikein pidä termistä.

– Se on niin kapea sana. Tässä murroksessa on kyse siitä, että kaikilla teollisuussektoreilla on edessä muutos. Niin terästä, polttoaineita kuin ruokaakin pitää tuottaa uudella tavalla, kertoo Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston eli LUT-yliopiston professori Jarmo Partanen.

Uusissa tavoissa ei saa tuottaa päästöjä ja hiilidioksidi pitää kierrättää tehokkaasti. EU pyrkii siihen, että jäsenmaat ovat yhdessä hiilineutraaleita vuoteen 2050 mennessä. Suomessa tavoitteeksi on asetettu vuosi 2035.

– Siihen on 14 vuotta aikaa. Se on erittäin kunnianhimoinen tavoite, Fortumin pääanalyytikko Lari Järvenpää sanoo.

Siinä missä moni lannistuu, diplomi-insinööri innostuu. 

Siinä missä moni lannistuu, diplomi-insinööri innostuu. Nyt diplomi-insinöörit pääsevät ratkaisemaan merkittäviä ongelmia.

Partanen kertookin, että hänen ei tarvitse perustella opiskelijoilleen tekniikan alan merkityksellisyyttä ontolta kuulostavilla mainoslauseilla.

– Kerron opiskelijoille, että teidän isoisät, isät ja äidit ovat luoneet tähän maailmaan hyvinvointia erilaisilla energiajärjestelmillä. Siinä sivussa tuli ilmastonmuutos. Teillä on nyt tarjolla työkalut, joilla voitte sen ongelman ratkaista.

Power to x -teknologiakin paljon vartijana

Energiasektori, ilman kotimaan liikennettä, aiheutti viime vuonna 52 prosenttia kaikista Suomen kasvihuonepäästöistä. Niinpä paljon pitää tapahtua juuri energiasektorilla, että hiilidioksidipäästöt vähenevät riittävästi.

Ei ole yhtä ratkaisua, jolla energiantuotanto saadaan päästöttömäksi. Näyttää kuitenkin selvältä, että aurinkopaneelit ja tuulivoimalat ovat keskeisiä ratkaisun välineitä.

Koska aina ei tuule tai paista, täytyy energiaa pystyä varastoimaan. Siksi esimerkiksi akkuteknologian, vesivoiman, lämpövarastojen ja kysyntäjoustojen kehityksen on jatkuttava.

Myös lämpöpumput ovat jo nyt tärkeässä roolissa, kun monet tehtaat ottavat talteen hukkalämpöä ja hyödyntävät sitä joko itse tai siirtävät sen suoraan kaukolämpöverkkoon.

Kuumana käy myös tutkimus niin sanotusta power to x -teknologiasta, jolla esimerkiksi aurinko- tai tuulivoiman avulla tuotetaan jotain polttoainetta, kuten nestekaasua tai vetyä. Siksi myös kaasuturbiinien kehitys jatkuu kiivaana.

Ratkaisuaihioita on paljon ja opiskeluaikana voi olla hankala hahmottaa, millaisia kokonaisuuksia yrityksissä kehitetään.

Pitää olla intohimoa energiaan ja sen merkittävyyteen.

Partanen kehottaa opiskelemaan kunnolla jonkin asian, joka kiinnostaa.

– Vaikka järjestelmät muuttuvat monimutkaisemmiksi, syväosaaminen jostain pitää olla kunnossa.

Tuotantotalouden osaaminen on kovaa valuuttaa.

Fortumin ja Vantaan Energian edustajat korostavat, että uusien haasteiden ratkaisemisessa tarvitaan aiempaa monipuolisemmin eri taitoja.

– Kova osaaminen on edelleen tärkeää, mutta meillä korostuvat esimerkiksi tiimityötaidot, vuorovaikutustaidot, vaikuttamistaidot sekä muut johtamiseen liittyvät taidot, Vantaan Energian henkilöstöjohtaja Anu Henttonen kertoo.

LUT:n Partanen kertoo, että nykyään opetuksessa korostuu jonkin toimialan vaikutus toisaalle. Kun esimerkiksi metsäteollisuus alkaa hyödyntää puun sivuvirtoja omassa toiminnassaan, on sillä vaikutus biopolttoainealaan.

Tällainen systeemiajattelu on tärkeä osa omaa osaamisprofiilia.

– Olen aina sanonut opiskelijoille, että ottakaa sivuaineet mahdollisimman kaukaa omasta pääalasta. Silloin ei katso putkesta vain omaa alaa, vaan ymmärtää, miten moneen paikkaan alan ratkaisut vaikuttavat.

Monialaisuuden lisäksi numeroiden hallinta on energiayhtiöiden mielestä tärkeää.

– Perinteinen kauppakorkeakoulun tai tuotantotalouden osaaminen on kovaa valuuttaa, Fortumin Lari Järvenpää arvioi.

Lämminvesivaraajista virtuaaliakkuja

Sähköntuotannon erikoispiirre on, että sen pitää olla joka sekunti tasapainossa. Esimerkiksi kun lauantai-iltana sähkösaunat napsautetaan kodeissa päälle, täytyy niiden tarvitsema teho tuottaa jossain.

Suomessa tehon nopea säätö on hoidettu perinteisesti vesivoimalla. Keski-Euroopassa tämä hoidetaan kaasulla.

Sähköntuotannon kokonaisuus monipuolistuu, mikä tekee jouston monimutkaisemmaksi.

Kun aiemmin sähköyhtiön verkossa oli muutama tuotantoyksikkö, tulevaisuudessa näitä on satoja tai jopa tuhansia. Eivätkä ne tuota sähköä tasaisesti.

Tämä tarkoittaa aivan uudenlaista optimointia. Fortum tasoittaa sähkönkäyttöä jo jossain määrin hyödyntämällä asiakkaittensa lämminvesivaraajia ja sähkölämmitystä.

Tässä Spring-nimellä kulkevassa virtuaaliakku-konseptissa tasapainotetaan tilannetta sekuntien tasolla.

Fortumin Järvenpää kertoo, että sähköyhtiössä markkinoita pitää pystyä analysoimaan myös niin tunnin kuin 20–40 vuoden aikajänteellä.

– Siksi meillä tarvitaan data-analyysikykyjä. Jos on hyvä data-analyytikko, joka ymmärtää talouden lainalaisuuksia, se on hemmetin hyvä kombo.

Järvenpää arvioi, että myös sovelletun matematiikan osaajat ovat haluttuja.

Energiayhtiöt eivät yleensä ole uuden teknologian keksijöitä, mutta yhtiöt hyödyntävät niitä kernaasti.

Vantaan Energia on esimerkiksi toteuttanut uuden biolämpölaitoksen Martinlaaksoon. Projektissa japanilainen Sumitomo SHI FW suunnitteli ja valmisti varsinaisen kattilan ja it-palveluyhtiö CGI suunnitteli kattilaan anturit ja keinoälyn, joka optimoi kattilan käyttöä.

– Yksikään yhtiö ei olisi voinut yksin tehdä tällaista. Nyt siitä on syntynyt liiketoimintaa Sumitomolle ja me hyödynnämme vastaavaa ratkaisua muissa lämpölaitoksissa, Vantaan Energian toimitusjohtaja Jukka Toivonen sanoo.

Toivonen kertoo, että kumppanuudet ovat tyypillinen tapa toteuttaa uusia ratkaisuita. Siksi projektinjohtamisen ja -hallinnan osaamiselle on tarvetta.

Pitää olla sisäistä paloa

Energiayhtiöiden edustajien mukaan energia-alalla pärjätäkseen olisi oltava myös sisäistä paloa.

– Työelämä on nykyään korostuneesti jatkuvaa oppimista. Kirjasta opitut asiat ovat jonkinlainen tausta, mutta pitää olla asioista kiinnostunut ja innostunut, Vantaan Energian Toivonen sanoo.

Fortumin Järvenpää kuvailee saman asian vielä suoremmin.

– Pitää olla intohimoa energiaan ja sen merkittävyyteen.

Toisaalta vanha sanonta kertoo, että pakko on paras motivointikeino. Koska päästöttömyys on ihmiskunnan kannalta elintärkeää, tulee energia-asioiden ymmärtämisestä Partasen mukaan uusi perustaito kaikkien alojen diplomi-insinööreille.

Vähän niin kuin tietotekniset taidot ovat nykyään.

”Toisen vuosikurssin opiskelijoista löytyvät kultakimpaleet”

Energia-alalla kaivataan nyt ja tulevaisuudessa monenlaisia osaajia. On mahdollista, että joistakin erityisosaajista tulee myös pulaa, koska teknologia kehittyy vauhdilla.

Yritysten täytyy tehdä pitkäjänteistä työtä osaamisen varmistamiseksi. LUT:n professori Jarmo Partanen muistuttaa, että suurin osa teekkareista löytää tulevan työnantajan jo kesätöiden aikana.

– Jos yritys haluaa hyviä työntekijöitä, toisen vuosikurssin opiskelijoista löytyvät ne kultakimpaleet, jotka kannattaa napata. Jos yritys yrittää löytää vain valmistuneiden joukosta työntekijöitä, parhaat on silloin jo kiinnitetty.

Partanen kertoo, että kiinnostava työpaikka voi lisätä myös opiskelijan innostusta opiskeluun. Kesätyö ikään kuin näyttää, millaisia taitoja olisi hyvä opiskella ja miksi.

Partanen korostaa, että kultakimpaleet eivät välttämättä tarkoita niitä, jotka ovat suorittaneet peruskurssit loistavin arvosanoin. Joskus opiskelijan taidot alkavat näkyä vasta myöhemmin ja tärkeämpää on oikea asenne.

Partanen kehottaa yrityksiä myös muistamaan pitkäaikaisten omien työntekijöiden koulutuksen. Moni ammattikorkeakoulun käynyt insinööri tai ulkomaalaistaustainen osaaja suorittaa täydennyskoulutuksena kahden–kolmen vuoden maisteriopinnot.

– Se on yrityksille erinomainen tapa saada lisäosaamista ja monipuolisuutta.

Yritys voi joskus pitää työntekijöiden kouluttamista riskinä, koska työntekijät saattavat lähteä kouluttautumisen jälkeen muualle.

Partanen muistuttaa, että suurempi riski yritykselle on, että yrityksen työntekijät eivät halua kehittyä ja kouluttautua.