Kuvaaja
Jaakko Takalainen ja iStock
Kirjoittaja
Jaakko Takalainen

Japani: enemmän vähän kaikkea

Nousevan auringon maassa on 126 miljoonaa asukasta. Heidän joukossaan työskentelee noin 600 suomalaista, joista huomattavan suuri osa on tekniikan alalla. TEK-lehti tapasi heistä kaksi.

Petri Kivikangas, 30, aloitti opiskelun Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä 2006 ja valmistui Aalto-yliopistosta 2014. Lopputyönsä hän teki mobiilista ohjelmoinnista ja sen haasteista Suomelle. Opiskeluaikanaan hän harrasti japanin kieltä ja kulttuuria. Lukuvuoden 2011-12 hän opiskeli Tokion yliopistossa. 

Töihin Japaniin Kivikangas tuli 2015. Hän osallistui Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella TalenT-messuille ja tutustui siellä rekrytointifirmaan. Eipä aikaakaan, kun hänet palkattiin ohjelmoijaksi verkkopalveluita kehittävään Eight-nimiseen pienyritykseen Tokioon.

Eihgtissä työskentelee kolme työntekijää ja kaksi omistajaa. Toinen omistajista myös ohjelmoi, toinen hallinnoi. 

- Työkielenä meillä on japani. Ohjelmointikielten lisäksi on siis muitakin kielellisiä haasteita, Kivikangas kertoo.

Hän kuvaa työpaikkaansa ja sen ilmapiiriä "googlemaiseksi"; kellokorttia ei ole, ja suhtautuminen työhön on rentoa.

- Olemme japanilaiseksi yritykseksi epähierarkkinen. Mutta kaiken vapauden keskelläkin meno on kuitenkin hillittyä, Kivikangas kuvailee.

Kivikankaan kiinnostus tietotekniikkaan lähti isoveljestä, jolla oli yksi kotikylän ensimmäisistä PC:istä 1980-luvulla. Kiinnostus Japaniin taas alkoi Super Nintendo -pelistä Final Fantasy VI.

- Toteutamme ohjelmistoja yritysasiakkaille tilaustyönä, ja työskentelemme myös toisinaan asiakasyritysten tiloissa, Kivikangas toteaa runsaan vuoden työskentelyn jälkeen.

Japanissa Petri Kivikangasta miellyttää se, että muut ihmiset otetaan aina huomioon, ja asioita tehdään Suomeen verrattuna enemmän yhdessä. Kuva: Jaakko Takalainen

Mikä on yllättänyt eniten Japanissa?

- Kyllä japanilaisten sosiaalisuus on ollut myönteisin yllätys. Japanilaiset ottavat kontaktia ja ihmisiin tutustuu helposti.

Entä tulevaisuus?

- En ole aikonut kirjoittaa koodia loppuelämääni. Uskon että it-konsultoinnista löytyy ura, kunhan opin paikallisen työkulttuurin ja liiketoimintaympäristön paremmin. Aluksi renkinä, tulevaisuudessa kenties itsensä herrana omassa yrityksessä. Katsotaan, mitä elämä tuo tulleessaan.

Japaniin Kivikangasta lienee vetänyt myös vastakkainen sukupuoli.

- Eipä sitä käy kieltäminen, etteivätkö japanittaret olisi olleet osasyynä siihen miksi tänne tulin. Ei tässä kuitenkaan vielä naimisiin menon suhteen hötkyillä, vaan katsotaan nyt rauhassa ja ajan kanssa, hän toteaa.

Hyvät partnerit auttavat menestymään

Jan Grönblad, 50, on työskennellyt 25 vuotta teollisuustuotteita ja mittalaitteita valmistavassa Vaisala Oyj:ssä. Hän valmistui TKK:sta Otaniemestä 1992. Vuoden 2014 alusta hän on työskennellyt Vaisalan Japanin-yksikön toimitusjohtajana Tokiossa.

- Täkäläinen Vaisalan toimitusjohtaja lähti Kiinaan, ja paikkaa tarjottiin minulle. Tilaisuus houkutti, koska olin käynyt usein täällä "vierailevana tähtenä". Tarjous oli erittäin kiinnostavan toimenkuvan vuoksi pieni lottovoitto, Grönblad kertoo.

Hän neuvotteli vaimonsa kanssa ja sai suostumuksen muutolle. Vanhempi 18-vuotias tytär jäi Suomeen, ja 16-vuotias poika otettiin lievällä painostuksella mukaan. 

Alaisia Grönbladilla on 45, kaikki paikallisia.

Jan Grönblad on työskennellyt vajaat kolme vuotta Japanissa. Hänet valittiin suomalais-japanilaisen kauppakamarin varapuheenjohtajaksi viime keväänä. Kuva: Jaakko Takalainen

Mikä on ollut suurin yllätys Japanissa asumisessa ja työskentelyssä?

- Luulin tuntevani kulttuurin ja ihmiset, mutta satunnaiselta vierailijalta jää paljon huomaamatta. Ihmisten tunteellisuus ja herkkyys yllättivät, Grönblad muotoilee.

Hän pyytää vahvistusta näkemykselleen japaninsuomalaisten "ikäpresidentiltä" Timo Varhamalta, 68, joka istuu kuuntelemassa haastattelua. Varhama on asunut ja työskennellyt Japanissa 1980-luvun lopulta saakka, viimeksi ennen eläköitymistään UPM:n paikallisen yksikön toimitusjohtajana.

- Japanilaiset ovat tunnollisia ja vaativat itseltään paljon. Se vaatii myös johtajalta sensitiivisyyttä. Voi sanoa, että työpaikalla aina jokin hiertää, Varhama muotoilee.

Grönbladin mielestä liiketoiminnan kannalta Japanissa operointi on hyvää harjoitusta globaaleille markkinoille. Suuryritykset, kuten Toyota, eivät osta välttämättä tuotteita Vaisalalta suoraan, vaan paikallisen välikäden kautta. Tuotteiden laadusta vastaa kuitenkin valmistaja, joten Japanissa toimiminen on vaikuttanut paljon Vaisalankin laadun kehittämisessä.

- Täällä asiakkaiden vaatimukset ovat globaaleja markkinoita tiukemmat. Jos pärjää Japanissa, pärjää missä tahansa muualla, Grönblad sanoo.

Hänen mielestään Japaniin liiketoiminnan laajentamista harkitsevien on laadun lisäksi tärkeää ymmärtää myös luotettavan paikallisen partnerin merkitys.

- Hyvät pitkäaikaiset suhteet ovat yllättävän tärkeitä kaupanteossa Japanissa, ja tässä yhteistyökumppanit ovat korvaamaton apu ovien avaamisessa.

 

Asiasana