It-konsultti­yhtiöissä omien koulutus­ohjelmien pyörittäminen on koettu välttämättömäksi. ”Ohjelmisto­alalla on huutava työvoima­pula”, kertoo Siili Solutionsin henkilöstö­johtaja Kristiina Burtsoff.
Siili Solutions henkilöstö­johtaja Kristiina Burtsoff
Kuvaaja
Helena Hagberg
Kirjoittaja
Pekka Leiviskä

It-konsulttiyhtiöt joutuivat kouluttajiksi

Pula erityisesti ohjelmisto-­osaajista on pakottanut konsulttiyhtiöt rakentamaan koulutusohjelmia, joilla yhtiöt hakevat uusia lahjakkuuksia.

Eetu Kaivolan työura lähti liikkeelle täysin eri tehtävästä kuin hän kuvitteli.

– Jos joku olisi 5–6 vuotta sitten kysynyt, että rupeatko konsultiksi, olisin sanonut, että en ikinä.

Konsultiksi  Kaivola kuitenkin päätyi.

Kaivola kertoo, että hänen elämässään akateeminen vapaus oli voittanut akateemisen vastuun, kun hän toimi pitkään Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan teekkarijaostossa.

Kaivola muutti Tampereelta Helsinkiin ja haki "ihan kaikkea" alan työtä. Hänen kaverinsa oli kuullut, että Siili Solutions on hyvä työnantaja ja kehotti Kaivolaa hakemaan sinne.

Siilillä oli haku avoinna yhtiön ensimmäiseen Mestari&Kisälli-koulutusohjelmaan, jossa koulutettiin yhtiölle ohjelmisto­osaajia. Kaivola haki, pääsi mukaan ja aloitti koulutuksen alkuvuodesta 2016.

Nyt Kaivolan titteli on heimopäällikkö; hän johtaa Siilillä yhden osaamisalueen työntekijöitä. Eikä Kaivola ole ainoa heimopäälliköksi edennyt kisälli.

– Ei tämä ole niin yksinkertainen juttu, että jengiä vain tuupataan korkeakoulusta ulos enemmän ja enemmän, ja sitten meillä on osaajia, sanoo Eetu Kaivola. Hän osallistui valmistuttuaan Siili Solutionsin Mestari&Kisälli-
koulutus­ohjelmaan.

Koulutukset vahvassa kasvussa

Siili ei ole ainoa itselleen osaajia kouluttava yritys.

– Parin viime vuoden aikana vahvasti kasvavat konsulttiyritykset ovat aloittaneet paljon omia koulutusohjelmiaan, kertoo Ohjelmistoyrittäjien toimitusjohtaja Rasmus Roiha.

Rasmus Roiha, toimitusjohtaja, Ohjelmistoyrittäjät

Yrityksillä on erilaisia lähtökohtia koulutukseen. Esimerkiksi Siili hakee henkilöitä, joilla on jo jotain osaamista tai ainakin tietämystä alasta. Kahden kuukauden koulutuksen jälkeen kisällit otetaan mukaan sopiviin projekteihin. Kaikki mukaan valitut palkataan alusta alkaen toistaiseksi voimassaoleviin työsuhteisiin.

Ruotsalaisen it-konsulttiyhtiö HiQ:n suomalaisessa tytäryhtiössä puolestaan on toteutettu kolme Rock the Code -nimellä kulkevaa muuntokoulutusta. Niissä työttömät työnhakijat hakevat koulutukseen, jonka toteuttaa Saranen Consulting. Yhdeksän kuukauden koulutusta seuraa kolmen kuukauden työssäoppiminen, jonka jälkeen HiQ palkkaa koulutettavat yritykseen.

Muuntokoulutettavat ovat eri ikäisiä ja vaihtaneet alaa hyvinkin erilaisista ammateista. HiQ Finlandin henkilöstöpäällikkö Katja Rantala kertoo, että yhtiössä pidetään tätä vahvuutena.

– He tuovat erilaisia näkökulmia asioihin.

– Kilpailukyvyn este on, että tekijöitä ei vain ole. Siksi moni suomalainen it-yhtiö perustaa yksiköitä ulkomaille, HiQ Finlandin henkilöstöpäällikkö Katja Rantala sanoo. Kuva: HiQ

Myös asiakkaat ovat huomanneet monipuolisen projektitiimin arvon.

– Konsulttityössä liikevaihto tulee puhtaasti tekijöistä. Monet koulutetut ovat edenneet senioritason osaajiksi, ja asiakkaat haluavat heitä uusiin projekteihin.

Huutava työvoimapula

It-konsulttiyhtiöissä omien koulutus­ohjelmien pyörittäminen on koettu 
välttämättömäksi.

– Ohjelmistoalalla on huutava työvoima­pula, kertoo Siili Solutionsin henkilöstö­johtaja Kristiina Burtsoff.

HiQ:n Rantalan mukaan kaikki etsivät ohjelmistokehittäjiä, mutta heitä ei vain ole tarpeeksi tarjolla. 

Ohjelmistoyrittäjien ja Teknologiateollisuuden selvityksen mukaan ala tarvitsisi heti 8 000 uutta osaajaa.

– Kilpailukyvyn este on, että tekijöitä ei vain ole. Siksi moni suomalainen it-yhtiö perustaa yksiköitä ulkomaille, Rantala sanoo.

Rantalan mielestä Suomessa koulutetaan järkyttävän vähän ohjelmistokehittäjiä. Hänen mielestään myös opetus laahaa oppilaitoksissa perässä.

– Siellä opetetaan teknologioita, joita ei enää käytetä työelämässä.

Ei olekaan sattumaa, että nimenomaan it-konsulttiyhtiöt ovat alkaneet ensimmäisinä kouluttaa uusia osaajia.

– Konsulttiyhtiöt elävät siitä, että käytämme aina uusinta ja moderneinta teknologiaa ja löydämme uusia ratkaisuita, Rantala sanoo.

Koulutus on vain ajokortti

Eetu Kaivola ei usko, että pelkästään aloituspaikkojen lisääminen olisi ratkaisu koodaripulaan.

– Ei tämä ole niin yksinkertainen juttu, että jengiä vain tuupataan korkeakoulusta ulos enemmän ja enemmän, ja sitten meillä on osaajia. Loppututkinto on vähän kuin ajokortti. Sillä saa valmiudet ajaa autoa, mutta ei se sitä vielä tarkoita, että olisi ammattikuljettaja.

Kaivolan mielestä on väärin ylipäätään puhua osaajapulasta. Hänen mielestään haasteena on löytää sellaisia ihmisiä, joilla on kyky ja halu oppia, ja sitä kautta vastata digitalisaation ja tekoälyn aiheuttamaan nopeaan muutokseen.

Haasteena on löytää sellaisia ihmisiä, joilla on kyky ja halu oppia, ja sitä kautta vastata nopeaan muutokseen.

Tästä näkökulmasta Siilin ja HiQ:n koulutukset ovat olleet hyvin menestyksekkäitä. Molemmat yritykset ovat saaneet työntekijöitä, jotka ovat halunneet oppia ja kehittyä jatkuvasti. Ja mikä tärkeintä, näistä osaajista on kyetty pitämään kiinni. 

Kaivola kertoo, että yli 90 prosenttia Siilin koulutusohjelman kautta yritykseen tulleista on pysynyt yrityksessä.

Työtarjouksia satelee

Pankit, teollisuusyritykset ja kaupan ala etsivät aktiivisesti ohjelmisto-osaajia.

– Työtarjouksia tulee it-alalla niin junio­reille kuin senioreillekin, Burtsoff kertoo.

Harva kuitenkaan tarttuu niihin. Syynä on työpaikan ilmapiiri ja työn organisointi. Monessa it-yhtiössä panostetaan enemmän esimerkiksi henkilöstön hyvinvointiin, vapauteen ja yksilöllisiin tavoitteisiin.

– Perinteisten alojen yritysten on vaikea houkutella it-osaajia. Organisaatiokulttuuri on niin erilainen, HiQ:n Rantala vahvistaa.

Millä vaikkapa teollisuusyritykset sitten ovat houkutelleet ohjelmisto-osaajia?

– Rahalla, sanoo Ohjelmistoyrittäjien Roiha painokkaasti.

– Ei heillä ole muuta vaihtoehtoa. Tai sitten yhtiöt ovat kertoneet tarjoavansa ihan toisenlaista pitkäaikaista haastetta, kuten älyn koodaamista metsäkoneeseen.

Roiha kertoo, että kun kaikki mahdolliset yritykset ovat kiinnostuneet ohjelmisto­-osaajista, alan palkat ovat alkaneet selkeästi nousta.

Muutkin yritykset heräämässä

Roiha uskoo, että jatkossa moni yritys harkitsee oman koulutusohjelman perustamista. Muuten kilpailijat voivat mennä ohi.

Siilillä koulutukset jatkuvat jo tänä vuonna. Yhtiössä oli keväällä auki haku kolmeen koulutusohjelmaan. Haussa oli koodareiden lisäksi datakisällejä.

HiQ:ssa ei ole vielä päätetty, käynnistetäänkö uusia koulutusohjelmia. Rantala pitää sitä hyvin todennäköisenä, mutta ajankohdasta hän ei uskalla sanoa mitään.

– Markkinatilanteen seurauksena ei ole liikaa hakijoita tällaisiinkaan ohjelmiin.

Suomen nopea talous­kasvu näkyy osaaja­pulana

Eurostatin julkistamien ennakkotietojen mukaan Suomen talouskasvu on tällä hetkellä euroalueen vahvinta. 

Hyvä taloustilanne tuntuu erityisesti tekniikan ammattilaisten työllisyydessä. Diplomi-insinöörien työttömyys laskee vauhdilla kohti lamaa edeltänyttä tilannetta, jolloin työttömyys oli 2,4 prosenttiyksikköä. Ammattikunnan työttömyys on laskenut vuoden aikana 23 prosenttiyksikköä. 

Ei siis ihme, että yrityksillä on rekrytointivaikeuksia. Osaajapula koettelee tekniikan alaa yleisemminkin, mutta erityisen vaikeaa on löytää tekijöitä ict-alalle.

Osaajapula on perinteisesti haluttu ratkaista lisäämällä opiskelija­määriä, kuten 90-luvun Nokia-huumassa. Aloitus­paikkojen lisääminen on kuitenkin hidas tapa ratkaista ongelmaa, koska yliopistotutkinnon suorittamiseen kuluu useimmilta 5–6 vuotta.

Tekniikan alan opiskelijamäärien nostaminen ei ole nykyisellään realistinen vaihtoehto senkään puolesta, että rekrytointipohja ei riitä. Lukiolaisista liian harva opiskelee pitkää matematiikkaa.

Teksti: Helena Andersson

Keinot osaajapulan ratkaisemiseksi ovat olemassa

Osaajapula tekniikan alalla uhkaa muodostua pullonkaulaksi Suomen talouden kasvulle. TEKissä nähdään, että ratkaisut ovat olemassa, mutta niihin on tartuttava pian. 

– On kiireesti ryhdyttävä toimiin, jotka purevat heti ja ratkaisevat pitkän aikavälin osaamisvajeen. Meillä on 2 500 työtöntä diplomi-insinööriä, joilla on jo hyvä koulutuspohja ja halua hyödyntää osaamistaan täysimääräisesti, TEKin korkeakoulupolitiikan asiantuntija Juhani Nokela sanoo.

– Jotta tämä joukko saadaan työelämään paikkaamaan akuuttia osaamisvajetta, tarvitaan räätälöityjä ja yksilöllisiä osaamisen uudistamisen ohjelmia. Esimerkiksi oppi­sopimustyyppisellä koulutuksella valmiiksi hyvin kolutetun työttömän osaaminen saataisiin nopeasti vastaamaan yrityksen tarvetta.

Suomessa opiskelleet ulkomaalaiset työelämään

Toinen nopeasti pureva keino on Nokelan mielestä kansainvälisten osaajien tehokkaampi työllistäminen. 

– Vuonna 2016 Suomessa valmistui 662 ulkomaalaistaustaista henkilöä tekniikan ja ict:n alalle. Toistaiseksi aivan liian pieni osa heistä on työllistynyt. Tavoitteeksi on otettava, että jokainen kansainvälinen opiskelija näillä aloilla tekee diplomi- tai pro gradu -työnsä yritykselle ja suorittaa opintojensa aikana harjoittelua yrityksessä. Tutkimustemme mukaan tämä on tehokkain keino luoda kansain­välisille osaajille verkostoja suomalaisille työmarkkinoille.

Osaajatuontia on helpotettava

Kolmantena keinona Nokela mainitsee ulkomaalaisten osaajien rekrytoinnin Suomeen. 

– Julkisuudessa on valitettu saatavuusharkinnan haittaavan rekrytointia. Tekniikan alan korkeasti koulutettujen osalta se ei pidä paikkansa, sillä saatavuusharkinta ei koske asiantuntijoita ja erityisasiantuntijoita. Mutta tarvitsisimme joustavammat maahanmuuttoprosessit. 

– Vieraskielisen peruskoulutuksen tarjoaminen mukana muuttaville lapsille on yksi edellytys asiantuntijoiden Suomeen tulolle. Tarvitaan myös lisää englanninkielisiä julkisia palveluita. 

– Esimerkiksi Espoo on ottanut englannin kielen kunnan kolmanneksi palvelukieleksi. Myös yritysten on pystyttävä tarjoamaan kilpailukykyistä palkkaa sekä osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia.

Fitech tuo koulutukseen alueellista joustavuutta

On myös pystyttävä vastaamaan nopeasti nouseviin alueellisiin osaamistarpeisiin. 

– Tätä työtä tehdään jo nyt menestyksekkäästi FiTech-verkosto­yliopistossa, jota olemme olleet perustamassa yhdessä yliopistojen ja Teknologiateollisuus ry:n kanssa, Nokela huomauttaa. 

FiTech-yhteistyöllä on Turun alueella saatu jo ensimmäisen puolen vuoden aikana teetettyä alueen yrityksissä yli sata diplomityötä. Tämä on auttanut alueen osaaja- pulasta kärsiviä yrityksiä löytämään tekijöitä sekä uudistamaan toimintaansa ilman kalliin uuden infrastruktuurin rakentamista. 

– Jos FiTechin tulokset jatkuvat yhtä hyvinä, verkostoyliopistolle on varmistettava jatkossa pysyvä rahoitus, Nokela linjaa.

Pitkä matematiikka valintojen valtavirraksi?

– Meidän on saatava nykyistä suurempi osa nuorista innostumaan matematiikasta ja luonnontieteistä, jotta Suomi voi menestyä tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa opettajien osaamistason nostamista, jotta heillä on kyky innostaa nuoria opiskelemaan aineita, jotka vaativat paljon työtä. 

Nokelan mielestä on syytä myös miettiä,  pitäisikö matematiikan tunteja lisätä peruskoulussa ja suunnata lukio-opintoja niin, että pitkä matematiikka olisi oletus­valinta eikä vähemmistön poikkeus.

Juhani Nokela, korkea­koulu­politiikan asian­tuntija, TEK

Teksti: Helena Andersson