Henri Terhon mukaan Slush on loistava paikka tutkimuksen tekemiseen. Kahtena vuotena hän on tehnyt siellä kymmeniä taustahaastatteluja väitöstutkimukseensa. Hän on mukana tänäkin vuonna vapaaehtoisena työntekijänä.
Henri Terhon mukaan Slush on loistava paikka tutkimuksen tekemiseen. Kahtena vuotena hän on tehnyt siellä kymmeniä taustahaastatteluja väitöstutkimukseensa. Hän on mukana tänäkin vuonna vapaaehtoisena työntekijänä.
Kuvaaja
Helena Hagberg
Kirjoittaja
Aku Karjalainen

Henri Terho tekee väitöskirjaa startupeista

Laskuvarjo-onnettomuus vei yrittäjä Henri Terhon väitöskirjatutkijaksi. Luupin alla ovat ohjelmistoalan startupit.

Startupien ja suuryritysten työtapoja verrataan usein. DI Henri Terho tutkii väitöstyössään ohjelmistoalan startupien työprosesseja. Kuten startup-maailmaan kuuluu, tässäkin uuttaa suuntaan on haettu moneen otteeseen.

– Nykyään ohjelmistoalan yrityksen perustaminen on helppoa, sillä avoimen lähdekoodin myötä startupeilla on käytössään heti kaikkein hienoimmat työkalut. Huomasin, että parhaiten pärjäsivät ne, jotka osasivat valita oikean mittasuhteen työkalun oikeassa vaiheessa ja pystyivät minimoimaan turhan työn määrän, Terho kertoo.

– Oleellista on myös tuotteen nopea skaalautuvuus kansainvälisesti. Hyvä tuotteistaminen on ehdoton edellytys tässä.

Sittemmin Terho on siirtynyt tarkastelemaan sitä, miten erikokoiset yritykset toteuttavat projektejaan.

– Startupeissa päätökset syntyvät nopeammin, koska ei ole pitkiä päätöksentekoketjuja. Tiimien työskentelyssä ja ohjelmistoissa tekeminen ei eroa kovin paljon. Ohjelmistojen tekeminen on tehostunut viime aikoina huomattavasti, ja pullonkaula on siirtynyt koodin kirjoittamisesta laadunvarmistukseen ja ohjelmistoarkkitehtuuriin eli siihen, tehdäänkö oikeita asioita.

Haluatko opiskella ohjelmistobisnestä? Perusta oma yritys

Terho työskentelee tällä hetkellä ohjelmistoarkkitehtina Qentinelissä ja tekee väitöskirjaansa työn ohessa.

– Mutta jalka on edelleen hyvin tukevasti startup-maailmassa, hän naurahtaa.

Taplia-yrityksensä hän perusti opiskelukaveriensa kanssa Tampereen teknillisessä yliopistossa vuonna 2013.

– Ajattelimme kavereiden kanssa, että pitäisikö vain perustaa firma, jotta voimme harjoitella ohjelmistobisnestä ja nähdä miten homma toimii.

Taplia alkoi tehdä tuntikirjanpitojärjestelmää rakennusalalle.

– Silloin puhuttiin paljon harmaan talouden kitkemisestä. Tuntikirjanpito ja alihankintaketju piti siirtää digitaaliselle puolelle. Saimme muutamia kauppoja, mutta sitten huomasimme, että isommat toimijat olivat jo ottaneet markkinat haltuunsa.

– Pienen pohdinnan jälkeen päädyimme tekemään tuntikirjanpitoa kuntosaleille. Fressi -liikunta- ja hyvinvointikeskusketju käyttää edelleen järjestelmäämme, Terho kertoo.

Sitten kohtalo iski peliin ja Terho mursi molemmat jalkansa laskuvarjo-onnettomuudessa. Samalla hän vähensi omaa osuuttaan yrityksessä.

– Onnettomuuden jälkeen hektisen yrittäjyyden osuus elämässäni on vähentynyt.

Tampereen yrittäjyysskeneä rakentamassa

Samaan aikaan Terholle tarjoutui mahdollisuus väitöskirjatyöhön yliopistolla. Lisäksi hän pääsi rakentamaan näköalapaikalta Tampereen startup-skeneä.

– Liityin Tampere Entrepreneurship Societyyn Eli Tampere ES:ään ja toimin pari vuotta sen puheenjohtajanakin. Aika lailla nollista aloitettiin, ja nyt Tampereella on järjestetty ensimmäiset isot tapahtumat, Terho iloitsee.

Terho uskoo, että Tampereelle on luotu hyvä toimintatapa yrittäjyyden edistämiseen.

– Aluksi on tärkeää, että saadaan innostettua yksittäisiä ihmisiä yrittäjyydestä. Mutta yksin ei kuitenkaan voi saada paljon aikaan. Siksi pitää olla erilaisia yhteisöjä, jossa samanhenkiset tapaavat toisiaan ja verkostoituvat.

– Se mikä Suomesta ehkä puuttuu, on tulos tai ulos -henki. Eli annetaan resursseja toteuttaa ideoita, mutta myös haastetaan niitä rohkeasti.  

TEK on mukana Slushissa 4.–5.12.2018. Tule tapaamaan meitä osastolle A 27.

Lue myös artikkelit