Kuvaaja
Getty Images
Kirjoittaja
Helena Andersson

Aktiivimallia on korjattava ripeästi!

TEK esittää, että Suomen hallitus korjaa ripeästi työttömyysturvan aktiivimallia. Työttömien erilainen tilanne eri toimialoilla, ammattiryhmissä ja paikkakunnilla tulee ottaa paremmin huomioon.

TEKin mielestä työttömän omaehtoisesti hankkima koulutus tulisi hyväksyä aktiivimallin edellyttämäksi aktiivisuudeksi, ja mieluummin väljästi kuin suppeasti.

– Työttömäksi jäävä tekniikan akateeminen voi usein parantaa työllistymismahdollisuuksiaan päivittämällä osaamisensa johonkin sellaiseen, jolla on muuttuneessa tilanteessa kysyntää, sanoo TEKin hallituksen puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström.

– Siksi ainakin korkeasti koulutettujen kohdalla tulisikin laajasti luottaa työttömän omaan ymmärrykseen siitä, millainen koulutus edistää juuri hänen työllistymistään.

Myös työllistymisyhdistysten ja ammattiliittojen järjestämä työnhaku- ja uravalmennus olisi TEKin mielestä laskettava aktiivimallin edellyttämäksi aktiivisuuden osoitukseksi ilman TE-palvelujen ennakkohyväksyntää.

– Yksilöiden työllistymistä edistävien toimien kirjo on hyvin laaja. Hyväksytyn henkilökohtaisen työllistymissuunnitelman noudattaminen tulisi katsoa aktiivimallin tarkoittamaksi aktiivisuudeksi, Matikainen-Kallström sanoo.

TEK ei osallistu järjestönä perjantaina 2.2.2018 Senaatintorilla järjestettävään työttömyysturvan aktiivimallin vastaiseen mielenosoitukseen. Mikäli TEKin jäsenet haluavat osallistua mielenosoitukseen, he voivat tehdä sen työajan ulkopuolella

TEKin hallitus käsitteli linjauksia aktiivimallin suhteen kokouksessaan 31.1.

.

Miksi TEK kritisoi aktiivimallia?

  1. TE-palvelujen järjestämä työvoimakoulutus soveltuu melko heikosti tekniikan akateemisille ja ylipäätään korkeakoulutetuille.

    Tekniikan alalle on ominaista, että tieto ja sen mukana osaaminen vanhenevat melko nopeasti.  Vastaavasti nopeasti kehittyvillä tekniikan aloilla työllistymisen kannalta eniten hyötyä olisi viimeisimmän tiedon mukaisesta koulutuksesta. TE-palveluiden kurssitarjonta soveltuu tähän tarkoitukseen huonosti, eikä sen olisi edes mahdollista sopeutua riittävän nopeasti tekniikan nopeaan kehitykseen.

    TE-palveluilta puuttuu myös asiantuntemusta arvioida korkeakoulutettujen kehittymistarpeita ja keinoja, joilla niitä ratkaistaan.
  2. On epäjohdonmukaista, jos työvoimahallinnon tukemaa toimintaa työllistymisyhdistyksissä ei hyväksytä aktiivimallin mukaiseksi aktiivisuudeksi.

    Koulutettuja palkansaajia edustavat ammattiliitot ovat perustaneet suurimmille paikkakunnille korkeakoulutetuille tarkoitettuja ns. omaehtoisen työllistymisen yhdistyksiä, jotka osaltaan paikkaavat TE-palveluiden osaamisen ja resurssien puutetta korkeakoulutettujen työllistymisen tukemisessa. Työvoimahallinto on tukenut tätä toimintaa rahallisesti jo vuosia, joten se lienee arvioitu työllistämistä edistäväksi. 

    Yhdistykset järjestävät esimerkiksi työnhakuun, yritysidean kehittämiseen ja itsensä kehittämiseen valmentavia kursseja ja organisoivat vertaistukiryhmiä, joissa työttömät voivat sparrata toisiaan. Tähän toimintaan osallistuminen uhkaa jäädä aktiivimallin ulkopuolelle.
  1. Korkeasti koulutetuille on hyvin vaikeaa löytää edes löyhästi ammattitaitoon liittyviä pätkätöitä.

     
  2. Aktiivimallissa hyväksyttävien aktiivisuusmuotojen lista on suppea, eikä niitä voi yhdistellä.

    Esimerkiksi edellisen työnantajan järjestämään outplacement- tai muuhun työllistymistä edistävään toimintaan osallistumista ei lueta aktiivisuudeksi. Tämä piirre sotii myös muutosturvalain pyrkimyksiä ja yleistä yritysten yhteiskuntavastuun lisäämistä vastaan.

 

Tanskan mallista on poimittu Suomeen kepit, porkkanat on unohdettu

Aktiivimallia on perusteltu Tanskan työvoimapolitiikan toimivuudella. TEKin toiminnanjotaja Heikki Kauppi on laatinut vertailun siitä, kuinka Tanskan ja Suomen työttömyysturva- ja työllisyyden tukijärjestelmät eroavat toisistaan:

  • Ansiosidonnainen työttömyysturva kestää Tanskassa korkeintaan noin 500 arkipäivää, Suomessa 400.
     
  • Työttömyysturvan perustaso on Suomessa noin 697 €/kk. Ansiosidonnainen osa on aluksi 45 %:lla työttömyyttä edeltävän palkan ja peruspäivärahan erotuksesta. 3078 €/kk palkkatasosta ylöspäin ansiosidonnainen nousee enää 20 snt / ansaittu euro. Laskennassa palkoista vähennetään 4,48 % TyEL-maksun osuutena. Mikäli työtön osallistuu työllistymissuunnitelmassa sovittuihin palveluihin, ovat em. prosentit 55 % ja 25 % enintään 200 päivän ajalta. 

    Palveluihin voidaan lukea työnhakuvalmennusta, uravalmennusta, työvoimakoulutusta ja työttömyysetuudella tuettua työnhakijan omaehtoista opiskelua, työkokeilua, ja kuntouttavaa työtoimintaa.
     
  • Tanskassa ansiosidonnainen on 90 % palkasta. Työttömyysturvan katto on kuitenkin noin 2.350 €/kk, joka saavutetaan noin 2.600 € kuukausiansioilla. Suomessa 2.600 € ansaitseva saa ansiosidonnaista noin 1.500 €/kk. 2.350 €/kk korvaustaso saavutetaan yli 6.000 € kuukausituloilla. Tanskan työttömyysturva on siis pieni- ja keskituloisille huomattavasti anteliaampi kuin Suomen.
     
  • Kummassakin maassa työttömän edellytetään tekevän työllistymissuunnitelman ja hakevan töitä. Työttömyyden kestäessä yli kolme kuukautta on oltava valmis vastaanottamaan myös muuta kuin oman alan työtä. Tarjotusta työstä kieltäytymisestä seuraa karenssi.
     
  • Tanskassa työttömän edellytetään työskentelevän 140 tuntia neljän kuukauden mittaisena seurantajaksona, jotta hän saisi täyden työttömyysturvan. Jos työssäoloehto ei täyty, häneltä leikataan seuraavalla jaksolla yhden päivän työttömyysturva, eli noin 1,25 %. Suomen aktiivimallissa edellytetään 18 tuntia 13 viikon eli noin kolmen kuukauden aikana. Jos sitä ei saavuta, työttömyysturvasta leikataan seuraavalla jaksolla 4,65 %.
     
  • Tanskassa työttömyyskassat tukevat työttömiä työnhakijoita ja varmistavat, että he saavat kunnollista palvelua työvoimaviranomaisilta tai yksityisten toimijoiden (julkisin varoin) ylläpitämiltä jobcentereiltä. Kassojen henkilöstömäärä jäsentä kohti on noin nelinkertainen Suomeen verrattuna.
     
  • Aktiivisen työvoimapolitiikan resurssit ovat työtöntä kohti Tanskassa noin 3,5 -kertaiset Suomeen verrattuna.
     
  • Lisäksi on huomattava, että Tanska on jokseenkin yhtä tiheästi asuttu kuin Uusimaa ja sen elinkeinorakenne on pk-yritysvaltainen.

– Yhteenvetona näyttäisi siltä, että Tanskan mallista halutaan kopioida Suomeen kepit, mutta porkkanat ovat jääneet matkalla Ruotsiin tai pudonneet Itämereen, Heikki Kauppi toteaa.