Kuvaaja
Getty Images
Kirjoittaja
Katariina Rönnqvist

Mistä intoa luonnontieteisiin?

Matematiikka ja luonnontieteet ovat aineita, joihin syttyy kipinä itse tekemällä ja kokeilemalla. Maija Rukajärvi-Saarelan mukaan myös tiedekilpailut toimivat hyvinä sytykkeinä.

Miten lapset saadaan innostumaan matematiikasta ja luonnontieteistä?

Maija Rukajärvi-Saarelalle kysymys on tuttu ja tärkeä. Hän on tehnyt väitöskirjan (2015) osallistavasta ja tutkimuksellisesta opiskelusta luokanopettajakoulutus-kontekstissa. Hän on ollut myös mukana perustamassa Keski-Pohjanmaan LUMA-keskusta, jonka tavoitteena on edistää luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian tutkimuspohjaista opetusta ja opiskelua.

– Innostus syntyy tutkimuksellisuudesta, konkretiasta ja yhdessä tekemisestä. Siitä, kun lähdetään yhdessä selvittämään, mitä on tapahtunut, ja tekemään aiheeseen liittyviä kokeiluja. Oleellista on, että lähdetään siltä tasolta, jossa lapset ovat, ja aiheesta, joka heille on tärkeä, Rukajärvi-Saarela sanoo.

Entä miksi on tärkeää, että lapset innostuvat näistä aineista? Rukajärvi-Saarelan mukaan syy on selkeä: Tarvitsemme matematiikkaa ja luonnontieteitä joka päivä.

– Ei ole myöskään montaa ammattia, joissa näitä aineita ei tarvita. Talouselämä seisoo paljolti näiden varassa.

Pelko pois, tämä ei ole tähtitiedettä

Rukajärvi-Saarela on toiminut lehtorina Centria-ammattikorkeakoulussa Kokkolassa opettaen tuleville insinööreille kemiaa ja kemiantekniikkaa. Nyt hän on eläkkeellä, mutta tekee vielä toisinaan asiantuntijatyökeikkoja. Varsinaisen työnsä ohessa hän on myös opettanut ja opettaa edelleen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa luokanopettajaksi opiskeleville fysiikkaa ja kemiaa. Lasten innostamisessa tärkeää on opettajan asenne.

– Harvat opettajaopiskelijat ovat alun perin kiinnostuneita näistä aineista, mutta kun koulutus on ohi, he ovatkin innoissaan. Eihän tämä ollutkaan mitään tähtitiedettä!

Maija Rukajärvi-Saarela, kuva: Roni Lamberg

Rukajärvi-Saarela vetää koulutusta yhdessä työparin kanssa. Heillä on ässä hihassa, jolla opettajaksi opiskelevat saa innostumaan. Ässä on konkretia ja osallistaminen. Rukajärvi-Saarela ja hänen työparinsa lainaavat aina jonkun kokkolalaisen 5.-luokan ja tuovat sen oppilaat Centrian kemianlaboratorioon. Sinne he ottavat mukaan myös opettajaksi opiskelevat. Yhdessä sitten ihmetellään ja tutkitaan kemian mahdollisuuksia.

– Into on aivan käsin kosketeltavaa niin oppilaiden kuin myös opettajaopiskelijoiden keskuudessa. Kun he saavat kokeilla, pähkäillä ja tehdä yhdessä, niin pelko aihetta kohtaan hälvenee.

Tiedekilpailuista kipinää

Rukajärvi-Saarela on työskennellyt itsekin luokanopettajana 1980–90-luvuilla. Hän muistaa, kuinka hän osallistui 5.-luokkalaistensa kanssa tiedekilpailuun. Oppilaiden rakentama Sampo-kone menestyi.

– Oppilaat saivat siitä intoa. He alkoivat nähdä asioita ihan toisella lailla omassa ympäristössään. Lasten ja nuorten tiedekilpailut ovat hyviä sytykkeitä saada luokassa porukka innostumaan tutkimisesta.

Töistä näkyy myös lasten ja nuorten suuri innostus ja oppimisen palo!

Nyt Rukajärvi-Saarela on mukana tiedekilpailussa järjestäjän puolella. Hän on arvioinut Tutki-Kokeile-Kehitä-kilpailuun lähetettyjä töitä jo joitakin vuosia. 

– Siinäkin ajassa olen nähnyt kilpailutyöraporttien hurjan ulkoasullisen kehityksen. Siitä huomaa opettajan tuen, opettaja on siirtänyt omaa tietotaitoaan oppilaille. Töistä näkyy myös lasten ja nuorten suuri innostus ja oppimisen palo!

Rukajärvi-Saarelan mukaan into näkyy esimerkiksi siinä, että vaikka kilpailuprojektin tekijät ovat ehkä jossain vaiheessa huomanneet, ettei alkuperäinen tutkimus toimikaan, he eivät ole luovuttaneet. He ovat keksineet yhdessä uuden tavan lähestyä asiaa.

– Kun alan arvioida työtä, katson ensiksi mistä idea on tutkimukseen tullut. Mikä oli syy, joka sai tekijät innostumaan aiheesta?

Arvioijan tulee ottaa huomioon, minkä ikäisiä arvioitavan työn tekijät ovat. Tutki-Kokeile-Kehitä-kilpailuun voivat osallistua kaikki alle 21-vuotiaat lapset ja nuoret. Vanhempien osallistujien töiden kohdalla Rukajärvi-Saarela kaipaa lisää innovatiivisuutta ja kekseliäisyyttä lähestymistapaan.

– Esimerkiksi vesien tutkiminen on yleistä, mutta sitä voi tehdä monella tavalla. Yhdessä työssä oppilaat olivat ottaneet vesinäytteet samasta paikasta sekä syksyllä että keväällä ja vertailivat niitä. Minusta se oli hyvä ja erilainen tutkimusasetelma, ja se toi työhön myös pitkäjänteisyyttä.

  • TEK ja Opinkirjo järjestävät Tutki-Kokeile-Kehitä-kilpailun vuosittain. Tämän vuoden kilpailun palkintojenjakoa voi seurata suorana striimin välityksellä kilpailun verkkosivuilla perjantaina 6.4. klo 14–15: www.tukoke.fi  
  • Tutki-Kokeile-Kehitä-kilpailun stipendirahaston kautta kuka tahansa voi antaa oman tukensa lasten ja nuorten tiedekasvatukselle: www.tukoke.fi/lahjoita
Asiasana