Pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa katsotaan maailmalla ihaillen. Uudelleenrakennusta kuitenkin tarvitaan, huomautti professori Matti Pohjola.
Pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa katsotaan maailmalla ihaillen. Uudelleenrakennusta kuitenkin tarvitaan. ”Emme ole parhaita enää kohta”, huomautti professori Matti Pohjola.
Kuvaaja
Aku Karjalainen
Kirjoittaja
Aku Karjalainen

Onnellinen kansa, joka jää jälkeen teknologisessa kehityksessä

Taloudenpuolustuskurssilla puhuttiin Suomen talouden jälleenrakennuksesta, koulutuksesta ja sosiaaliturvasta.

Taloudesta puhuttaessa ajaudutaan monesti melko dystooppiseen tulevaisuuskuvaan. Joten otetaan ensiksi hyvät uutiset.

Finanssikriisin jälkeen monet maat ovat haikailleet pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan perään. Esimerkiksi viime keväänä julkistetussa YK:n tutkimuksessa Suomi valittiin maailman onnellisimmaksi maaksi, huomauttaa taloustieteen professori Matti Pohjola Aalto-yliopistosta.

– Niissä maissa, joissa tulotaso on korkea, ihmiset ovat tyytyväisiä elämään. Myös tulojaon tasaisuus lisää tyytyväisyyttä. Monet objektiiviset hyvinvoinnin mittarit korreloivat näiden kanssa. Siksi nämä yhteiskunnan piirteet selittävät Pohjoismaiden menestyksen.

Pohjolan mukaan Pohjoismaissa moni asia on tehty oikein. Viisas hyvinvointiyhteiskunnan rakentaja valitsee julkiset menot ja verot niin, että talouskasvu kiihtyy. Kasvua vahvistavia julkisia menoja ovat muun muassa koulutus, terveydenhuolto, tutkimus ja osa sosiaaliturvasta. Passiivisia ovat esimerkiksi eläkemenot.

– Pohjoismaissa kasvua vahvistavien julkisten menojen osuus on suuri verrattuna muihin. Yllättäen veroratkaisutkaan eivät poikkea kovin paljon muista.  

Pohjola esiintyi 12. syyskuuta Helsingin Sanomien ja Aalto EE:n järjestämällä Taloudenpuolustuskurssilla, joka on kansanedustajien, yritysjohdon ja akateemisen maailman johtavien asiantuntijoiden huipputapaaminen. TEK on tapahtuman yhteistyökumppani.

Muut ottavat uutta teknologiaa nopeammin käyttöön

Mutta miksi onnellinen hyvinvointiyhteiskunta pitäisi rakentaa uudestaan?

– Se ei ole välttämättä paras enää kohta, Pohjola huomauttaa.

Pohjolan mukaan talouskasvu on ollut hidasta. Lisäksi väestön ikäranteen muutoksen vuoksi passiivisten julkisten menojen osuus kasvaa.

– Kun on tehty menosopeutuksia, on leikattu koulutuksesta, tutkimuksesta ja kehitystoiminnasta. Tämä syö kasvutekijöitä.

Pohjola löytää ratkaisun avaimet tuottavuudesta. Nyt ongelmana on, että työn tuottavuus on alhainen kansainvälisesti verrattuna. Ja jos se ei kasva, on hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaminen jatkossa haastavampaa.

– Negatiivinen huoltosuhde voidaan kääntää kuitenkin positiiviseksi. Kun työvoima vähenee, palkat nousevat. Tällöin yrityksillä on tarvetta korvata työtä koneilla ja roboteilla, jolloin tuottavuus kasvaa.

Ongelmana tässä kuitenkin on, että olemme muita jäljessä sekä robotisaatiossa että tietotekniikassa.

– Ruotsi, Tanska, Saksa ja Singapore ottavat uutta teknologiaa nopeammin käyttöön. Tämä on minulle uskomaton tulos, sillä meillä puhutaan paljon digiyhteiskunnasta. Talouden rakenne ei ole paras mahdollinen teknologian hyödyntämiseen.

Kun on tehty menosopeutuksia, on leikattu koulutuksesta, tutkimuksesta ja kehitystoiminnasta. Tämä syö kasvutekijöitä.

Leikataan yritystukia kahdella miljardilla

Asiantuntijoiden lisäksi omia reformiehdotuksiaan pääsivät pitchaamaan kansanedustajat.

Ehdotuksia kuultiin niin osaamisen kehittämisestä, yliopistorahoituksen uudistamisesta kuin ilmastonmuutoksen torjunnasta. Myös politiikan kuumaa perunaa yritystukijärjestelmä pääsi luupin alle. Reippaimman ehdotuksen esitti kansanedustaja Anders Adlercreutz (Rkp).

– Leikataan yritysten kustannuskilpailukykyä eli vanhaa säilyttäviä yritystukia kahdella miljardilla eurolla ja samalla lasketaan yhteisöveroa. Laitetaan lisää panostuksia uudistumisen tukemiseen ja koulutukseen.

Puolueiden puheenjohtajien paneelissa ennakoitiin puolestaan ensi vaalikauden sosiaaliturvauudistusta.

Melko yksimielisiä oltiin siitä, että sosiaaliturvasta pitää tehdä nykyistä yksinkertaisempi ja työhön kannustava. Myös laajaan kaikkien puolueiden väliseen yhteistyöhön oltiin valmiita.

Eniten huomiota sai puolueiden puheenjohtajien tentti, jossa pohdittiin sosiaaliturvan remonttia. Yksimielisiä oltiin siitä, että uudistusta tarvitaan.
Asiasana