Kuvaaja
Getty Images
Kirjoittaja
Helena Andersson

Yritystuet suunnattava uudistumiseen ja tuottavuuden kasvuun

- Yritystukien tarkoituksenmukaisuus pitäisi arvioida kerran hallituskaudessa ajantasaisen tilannekuvan saamiseksi, TEKin tekniikka ja yhteiskunta -yksikön johtaja Pekka Pellinen ehdottaa.

Parlamentaarinen yritystukityöryhmä työskentelee parhaillaan yritystukien uudistamiseksi. Työn on määrä valmistua helmikuussa. Tarkastelussa ovat suorat ja epäsuorat tuet, joiden yhteismäärä on noin 6 miljardia euroa.

Akava vaatii kannanotossaan yritystukien suuntaamista siten, että ne tukevat entistä paremmin yritysten uudistumista ja tuottavuuden kasvua. Akavan mukaan Suomen elinkeinorakenteen uudistuminen edellyttää, että yritykset investoivat nykyistä voimakkaammin uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen ja kaupallistamiseen globaalisti.

- Sekä julkiset että teollisuuden investoinnit innovaatiotoimintaan ovat laskeneet huomattavasti finanssikriisin jälkeen. Suurin romahdus on tapahtunut elektroniikkateollisuudessa, mutta muillakaan toimialoilla kehitys ei ole ollut mainittavaa, Akavan hallituksessa TEKiä edustava toiminnanjohtaja Heikki Kauppi toteaa.

Innovaatiotoiminnan tukia on karsittu tämän ja edellisen hallituksen aikana voimakkaasti. Tekesin myöntämien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tukien määrä on laskenut yli 30 prosenttia reilussa viidessä vuodessa.

Innovaatiotyölle on löydettävä Akavan mielestä uutta rahoitusta jo vuoden 2019 budjetissa, jotta syntyisi edellytyksiä talouden uudistumiselle ja kilpailukyvyn kasvulle. Innovaatiotukien tasokorotus voitaneen ainakin osittain rahoittaa yritystukiuudistuksesta vapautuvilla varoilla. Jotta julkiset TKI-tuet yrityksille palautuisivat reaalisesti vuoden 2011 tasolle, tarvitaan noin 200 miljoonan euron lisäpanostus.

Muutoksia tarvitaan, mutta hallitusti

- Yritystukiasia on vääjäämättä monitahoinen juttu. On ilman muuta hyvä, että tilannetta arvioidaan ja tukia muutetaan vastaamaan toimintaympäristön vaatimuksia, TEKin tekniikka ja yhteiskunta -yksikön johtaja Pekka Pellinen kommentoi.
 
Pellinen muistuttaa, että TEMissä tehdyn pohjaselvityksen keskeinen johtopäätös on, että yritystukijärjestelmän painopistettä tulisi siirtää yrityssektorin pitkän aikavälin tuottavuutta edistävään suuntaan. Muutos tulisi toteuttaa asteittain pitkällä aikavälillä. Pitkän aikavälin tuottavuutta edistävillä yritystuilla TEM tarkoittaa tukia, jotka kannustavat yrityksiä kehittämään uutta osaamista ja ottamaan käyttöön edistyksellisimpiä tuotantotapoja ja -välineitä.

- Tämä on ilman muuta kannatettava lähtökohta, Pellinen sanoo. 

- Koko operaatio on pystyttävä viemään läpi niin, että se toteuttaa kaksi tulevaisuutemme kannalta ratkaisevaa tavoitetta: kansantaloutemme uusiutumiskyvyn turvaaminen ja yritystemme kansainvälisen kilpailutilanteen huomioon ottaminen.

Pekka Pellinen

Pellisen mukaan talousteoria ja empiiriset vaikuttavuustutkimukset tukevat yritystukien suuntaamista yritysten TKI-toimintaan, koska se tuottaa positiivisia ulkoisvaikutusia. Tätä tavoitetta palvelevat investoinnit ovat Suomessa laskeneet huolestuttavasti niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Ne ovat nyt keskeisiä kilpailijamaita alhaisemmalla tasolla. 

- Tilanteen korjaaminen edellyttää resurssien uudelleen allokoimista, ja kohdentamista vaikuttavuudeltaan parhaisiin instrumentteihin, erityisesti TKI-toimintaan. Mahdollisilla tukien supistuksilla säästyvät voimavarat tulee täysimääräisinä kohdentaa juuri tähän toimintaan, Pellinen painottaa.

- Samalla on kuitenkin otettava huomioon se, että vientivetoisen kansantaloutemme jotkin keskeiset teolliset alat toimivat välittömässä kansainvälisessä kilpailutilanteessa. Niiden toimintaedellytykset ja toimintaympäristön ennakoitavuus on oman etumme nimissä pystyttävä turvaamaan.
 
Joiltakin suunnilta - etenkin metsäteollisuudesta - on pyritty lietsomaan käsitystä, että kyse olisi joko-tai-asetelmasta, että uutta luovat innovaatiotuet ja vakiintuneiden yritysten kilpailukyvystä huolehtiminen olisivat toisiensa poissulkevia tavoitteita. Näin ei Pellisen mielestä kuitenkaan ole.
 
Energiatuissa on otettava huomioon kilpailijamaiden käytännöt

- Energiaintensiivisen vientiteollisuuden osuus kansantaloudessamme on suuri. Tästä syystä näiden alojen energiakustannuksiin kohdistuvien tukien muutoksia voidaan toteuttaa vain toiminnan kansainvälisen kilpailukyvyn ja kilpailijamaiden tukitason asettamissa rajoissa. Kun esimekriksi Saksassa sähkövero palautetaan yrityksille kokonaisuudessaan, on selvää, etteivät suomalaiset yritykset voi olla kilpailukykyisiä ilman tukea energiakuluihin.

- Mikäli tukia leikataan, tulee leikkaukset toteuttaa asteittain ja riittävän pitkälle ajalle jakautuen. Varovaisuus on tältä osin tarpeen, Pellinen sanoo.
 
Mitä nykyisiä tukia sitten voitaisiin leikata? 

Ensimmäisenä Pellinen mainitsee meriliikenteen ja merenkulun tuet. 

- Huomattavilta osin tuki nykyisin kohdentuu matkailua ja vapaa-ajanviettoa palvelevaan toimintaan. Tukimuodon merkittävin perustelu on ollut sen vaikutus huoltovarmuuteen. Tätä tavoitetta voidaan kuitenkin toteuttaa muilla politiikkatoimilla. 

- Uutena asiana tilannetta arvioitaessa on syytä ottaa huomioon näköpiirissä olevat automaation ja robotisaation mukanaan tuomat muutokset logistiikka-alan toimintamalleihin ja kustannusrakenteeseen. Suomella on edellytykset toimia edelläkävijänä tällä saralla.

- Työkoneiden kevyen polttoöljyn alennettu vero voisi mennä uudelleenharkintaan, ainakin osin. Tässä yhteydessä on syytä ottaa huomioon, että monissa asiaa koskevissa tarkasteluissa liikennepolttoaineiden verotuksen vertailutasoksi on valittu korkeimmin verotetun bensiinin verotus, ja kaikki tätä alemmat verotasot on tulkittu tuiksi. Kansainvälisestikin kireästi verotetun bensiinin asettaminen kaikkia polttoaineita koskevan verotuksen vertailun lähtökohdaksi on johdattelevaa, Pellinen huomauttaa. 

Myös maatalouden energiaveron palautus ja lomituspalveluiden tuet olisi Pellisen mielestä otettava luupin alle.

- Samoin käytössä olevaa yritysten varausjärjestelmän tarkoituksenmukaisuutta on syytä arvioida tarkoin. Todennäköisesti ainakin osa varauksista voidaan supistaa tai poistaa.
 
- Yritystukien tarkoituksenmukaisuus on jatkuvasti elävä kenttä, jonka arvioiminen esimerkiksi kerran hallituskaudessa olisi järkevää ajantasaisen tilannekuvan ylläpitämiseksi. Toimintaympäristön ennustettavuuden turvaamiseksi tämä ei saa johtaa poukkoilevaan toimintalinjaan, vaan muutokset on toteutettava pidemmän aikajakson kuluessa, Pellinen painottaa.

Yritystukien uudistuksen tiekartta tekeillä

Valtioneuvosto asetti vuonna 2017 yritystukityöryhmän, jonka tehtävänä on laatia tiekartta yritystukien uudistamiseksi.

Tiekartan tavoitteena on siirtää yritystukijärjestelmän painopistettä yritysten ja elinkeinojen tuottavuutta edistävään suuntaan pitkällä tähtäimellä. Yritystukijärjestelmää kehitetään selkeämmäksi ja valtiontalouden kannalta kustannustehokkaammaksi huomioiden energia- ja ilmastostrategian tavoitteet.

Kaksivaiheisesti toteutettavan uudistuksen on tarkoitus astua voimaan vaiheittain vuosina 2019–2023.