Suomen suurlähettiläs Jaana Teckenberg (toinen vas.) tutustui Dublinissa järjestettyyn EUCYS-kilpailuun. Kuvassa vasemmalta Suomea kilpailussa edustaneet Anne-Maria Salmela, Benjamin Pettinen, Petteri Pulkkinen ja Dennis Marttinen.
EUCYS 2018
Kuvaaja
Tuula Pihlajamaa
Kirjoittaja
Katariina Rönnqvist

Verkostoituminen on parasta antia

Anne-Maria Salmela mallinsi epidemioita ja kolmikko Benjamin Pettinen, Petteri Pulkkinen ja Dennis Marttinen valmistivat sääluotausjärjestelmän. Töillään nuoret edustivat Suomea Dublinissa.

– Kiinnostavat keskustelut muiden kilpailijoiden kanssa ja heidän töihinsä tutustuminen ovat tehneet tästä kokemuksesta ikimuistoisen, summaa Anne-Maria Salmela, 18.

Hän edusti Suomea kansainvälisessä nuorten tiedekilpailussa EU Contest for Young Scientists, mikä järjestettiin kaksi viikkoa sitten, tänä vuonna Dublinissa. Verkostoitumisen lisäksi Salmelasta oli hienoa kuulla muiden kilpailijoiden töistä.

Salmela kirjoitti keväällä ylioppilaaksi Ressun lukiosta IB-linjalta.

– Aion hakea opiskelemaan matemaattista taloustiedettä, hän kertoo.

Salmela haluaisi opiskella myös sovellettua matematiikkaa. Hän toivoo voivansa yhdistää kiinnostuksensa kvantitatiivista analyysia ja yhteiskunnallisia muuttujia kohtaan.

– Toivottavasti voin käyttää osaamistani tulevaisuudessa kehitysmaiden talouden hyödyksi!

EUCYS-kilpailutyössään, jolla hän alun perin voitti Tutki-Kokeile-Kehitä-kilpailun, Salmela halusi selittää epideemisen mallintamisen perusteita. Hän keskittyi SIR-malliin (tartunnalle alttiit, tartunnan saaneet ja tartunnassa toipuneet).

Matemaattinen mallintaminen on eri aloilla yhä yleisempää.

– Innostuin mahdollisuudesta esittää tosielämän ilmiötä matemaattisella kaavalla. Koin, että aiheeni on tärkeä ja lukiotyölle melko epätavallinen.

Kun Salmela sai tutkimustyönsä valmiiksi, monet eri alojen ammattilaiset ovat ottaneet matemaattisen mallintamisen hänen kanssaan puheeksi.

– He ovat kertoneet, että matemaattinen mallintaminen on eri aloilla yhä yleisempää ja sen osaaminen tärkeää. Keskustelut auttoivat minua, kun pohdin tulevaisuuden suunnitelmiani.

Anne-Maria Salmela Tutki-Kokeile-Kehitä -lopputapahtumassa keväällä 2018. Kuva: Jari Härkönen

Tällä videolla Anne-Maria Salmela kertoo lisää kilpailutyöstään “Exploring SIR Epidemic Modelling and the Basic Reproduction Number”

Sääluotainjärjestelmä syntyi tiimityöllä

– Tiesimme jo alussa, ettei projekti tulisi olemaan helppo, mutta päätimme kuitenkin kokeilla, muistelevat Petteri Pulkkinen, 18, Dennis Marttinen, 19, ja Benjamin Pettinen, 18.

He suunnittelivat, rakensivat ja testasivat liikuteltavan sääluotainjärjestelmän, joka hyödyntää GSM-verkkoa datan siirtämiseen. Tempestatistics-työhön voi tutustua kolmikon tekemällä nettisivulla.

– Vastoin ennakko-odotuksiamme sääluotaimen testilennätys onnistui loistavasti lukuun ottamatta pieniä teknisiä ongelmia, he kertovat.

Pulkkinen, Marttinen, ja Pettinen osallistuivat projektilla Tutki-Kokeile-Kehitä -kilpailuun, jossa he jakoivat ykkössijan Salmelan kanssa. Kilpailusta heidät valittiin Suomen toiseksi EUCYS-edustajaksi.

– Dublinissa oli mahdollisuus tutustua toisiin, saman ikäisiin tutkijoihin ja rakentelijoihin monista eri maista, he summaavat kilpailun antia.

– Verkostoituminen innostaa jatkamaan kehitystä ja voi mahdollistaa kilpailijoiden välisen yhteistyön tulevaisuudessa.

Työ sai alkunsa tutkielmakurssilta, joka on pakollinen osa opintoja Helsingin matematiikkalukiossa. Kurssin aikana suunnitellaan ja toteutetaan oma tutkimus tai projektityö.

– Näin tarjoutui erinomainen mahdollisuus kokeilla jotain haastavampaa. Nanosatelliittien ollessa viime vuosien kuuma puheenaihe varsinkin Suomessa, tuli mieleen tehdä oma satelliitti, lukiossa opiskeleva Pulkkinen kertoo.

Satelliitin kustannukset olisivat koituneet liian korkeiksi, joten projektia skaalattiin ja se jalostui oman säähavaintolaitteiston rakentamiseksi.

– Projekteja on hauskempi ja helpompi tehdä yhdessä kavereiden kanssa, joten pyysin Dennisiä mukaan. Hän puolestaan pyysi Benjaminia, ja niin kolmihenkinen tiimimme oli kasassa, Pulkkinen jatkaa.

Pieniin tai suuriin takaiskuihin ei kannata lannistua.

Kolmikko oppi laajan kirjon erilaisia taitoja, kun he ratkaisivat projektin edetessä niin laitteen rakenteen kestävyyteen kuin sen ohjelmistoonkin liittyviä ongelmia. 

– Tropopaussin hyvin alhainen lämpötila oli otettava huomioon samalla kun yritimme saada sääluotaimestamme riittävän kevyen ja edullisen. Myös laillinen ja käytännön järjestelyiden puoli tuli esiin tutkiessamme koeluotauksen mahdollisuuksia, he kertovat. 

– Opimme, että pieniin tai suuriin takaiskuihin ei kannata lannistua, vaan ainoa suunta on eteenpäin. Saimme haasteet ratkaistua yhteisvoimin.

Benjamin Pettinen (vas.), Petteri Pulkkinen ja Dennis Marttinen Tutki-Kokeile-Kehitä -lopputapahtumassa keväällä 2018. Kuva: Jari Härkönen

EUCYS-kilpailun jälkeen kolmikolla on selvät sävelet lähitulevaisuuden suhteen. Marttinen ja Pettinen suorittavat varusmiespalveluksen ja aloittavat syksyllä 2019 tietotekniikan opiskelun Aalto-yliopistossa. Pulkkinen viettää abivuotta ja valmistautuu ylioppilaskirjoituksiin.

– Opiskelu on tärkeässä osassa tulevaisuuttani. Tavoitteeni on kartuttaa osaamistani monipuolisesti tekniikan alalla, varsinkin tietotekniikan parissa, Marttinen sanoo.

Hän haaveilee kansainvälisestä yhteistyöstä sekä matkoista erilaisten kilpailujen, opintojen ja työmahdollisuuksien tiimoilta. Myös oma yritys on harkinnassa.

Samoilla linjoilla on Pettinen. Hän haluaisi suorittaa osan tietotekniikan DI:n tutkintoa ulkomailla.

– Myöhemmin haluan työskennellä ulkomailla. Suomessa olen ollut perustamassa kahta yritystä harrastusmielessä ja olenkin harkinnut vahvasti myös kokopäiväistä yritystoimintaa, hän sanoo.

Pulkkinen keskittyy nyt ylioppilaskirjoituksiin, mutta lukion jälkeen häntä kiinnostaisi diplomi-insinöörin tutkinto ja tietotekniikan opinnot Aalto-yliopistossa.

  • Vaikka palkintoja ei Dublinista irronnutkaan, saivat nuoret arvokkaita kontakteja muiden maiden edustajista. EUCYS 2018 -tuloksiin voi tutustua täällä.
  • Tutki-Kokeile-Kehitä -kilpailun järjestävät vuosittain TEK ja Opinkirjo. Kilpailu viettää 40-vuotisjuhlavuotta 2019. Osana kilpailua järjestetään myös STEK Sähkökisa. Molempiin voi osallistua samalla työllä.

Tiedekilpailusta tavoite, jota kohti ponnistella

Matematiikan ja fysiikan lehtori Ville Tilvis, kuva: Tuula Pihlajamaa

Suomen edustajien mukana EUCYS-matkalla oli Tempestatistics-työn ohjannut matematiikan ja fysiikan lehtori Ville Tilvis. Hän toimii Maunulan yhteiskoulussa ja Helsingin matematiikkalukiossa.

– EUCYS kokoaa yhteen mielenkiintoisia projekteja ja ennen kaikkea taitavia, sivistyneitä ja asialleen omistautuneita nuoria. Kisan parasta antia ovat uudet ideat, upeasti toteutetut kilpailutyöt ja kohtaamiset nuorten kanssa, Tilvis sanoo ja kertoo myös etsivänsä kilpailusta ideoita tulevien töiden ohjaamiseen. 

Jo tiedekilpailujen, kuten EUCYS ja Tutki-Kokeile-Kehitä, olemassaolo antaa Tilviksen mielestä motivaatiota sekä nuorille että opettajille tutkimusprojektien tekemiseen. Kilpailusta nuoret saavat tavoitteen, jota kohti ponnistella.

– Myös opettajan on helpompi houkutella nuoria projektien pariin, kun tekemisellä on selkeä tavoite. Nuoria innostaa mukaan myös toisten opiskelijoiden into ja koulun suoma tuki.

Tilviksen mukaan tiedekilpailuista hyötyvät kaikki, mutta erityisesti toki ne nuoret, jotka pääsevät kilpailujen lopputapahtumiin.

– Ne ovat hienoja kokemuksia, jotka antavat itseluottamusta ja siivittävät tulevia opintoja.

Opettajat intoutuvat Tilviksen mukaan kilpailuista parhaiten silloin, kun projekteista tehdään osa koulun virallista ohjelmaa. Esimerkiksi valtakunnallinen lukiokurssi Teemaopinnot 2: tutkiva oppiminen teknologialla sopii tähän hyvin.

– Olisi hyvä, että kurssi toteutuisi mahdollisimman monessa lukiossa.

Asiasana