TuKoKen nuorimmat osanottajat olivat esikoululaisia.
Palkintojenjako
Lukiolaisten sarjan voittivat epidemioita ja säätä tutkineet työt.
3. sarjan voittajat
TuKoKen finaali järjestettiin ensimmäistä kertaa Aalto Design Factorylla.
Yleiskuva Design Factorylta
Ympäristöystävällisen kaupungin pienoismalli oli rakennettu kierrätysmateriaaleista.
Ympäristöystävällinen kaupunki
Itse rakennettu hiukkaskiihdytin lähti vitsistä, mutta osoittautui mahdolliseksi toteuttaa.
Hiukkaskiihdyttimen esittelyä
Kuvaaja
Jari Härkönen
Kirjoittaja
Kirsti Levander
Heidi Tomperi

Tutkimisen riemua lasten ja nuorten tiedekilpailussa

Lasten ja nuorten Tutki-Kokeile-Kehitä-tiedekilpailu huipentui töiden palkitsemiseen 5.–6.4. Aalto Design Factorylla. Sarjojen parhaat käsittelivät töissään mm. ympäristöasioita, epidemioita ja säätä.

Standit olivat pystyssä ja ensimmäisinä esittäytyneet lukiolaiset asemissa heti torstaina kello 15 Aalto Design Factorylla. Perjantaina estradilla olivat nuoremmat osallistujat eli sarjat I (esi- ja alkuopetus), II (3.–9. -luokkalaiset) ja Y, jossa projektin toteuttajat ovat eri ikäluokista.

Kilpailuun oli tullut kaiken kaikkiaan 176 työtä, joita oli ollut tekemässä 340 lasta ja nuorta. Finaaliin kutsuttiin 36 työtä.

Tuomaristo kiersi kohteet ja haastatteli tekijät. Ilmassa oli jännitystä, sillä esittely oli osa kilpaa – tutkimuksen lisäksi finalistien oli osattava kertoa työstään ja sen tuloksista.

Lukiolaisten töiden kirjo laaja

3. sarjan jaetun ykkössijan voittaja oli Anne-Maria Salmela Ressun lukiosta. Anne-Maria tutki työssään epideemisen mallintamisen perusteita ja peruskäsitteitä. Hän keskittyi SIR-malliin, jossa populaatio jaetaan tartunnalle alttiisiin, tartunnan saaneisiin ja toipuneisiin.

Toinen voittaja oli kolmikko Petteri Pulkkinen, Dennis Marttinen ja Benjamin Pettinen Viikin normaalikoulusta. He olivat rakentaneet sääluotausjärjestelmän, johon sisältyi luotain ja GSM-verkkoa datan siirrossa hyödyntävä maa-asema. Järjestelmää oli testattu Ilmatieteen laitoksen avustuksella.

Kiinnostavia töitä oli sarjassa useita. Esimerkiksi Sonja Tervola Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta on tutkinut veden kovuutta mittaavien menetelmien tarkkuutta.  Hän on myös pohtinut parannusehdotuksia menetelmiin.

– Kiinnostus lähti siitä, että vesi on niin oleellinen osa elämässämme, Sonja perustelee kiinnostustaan veden tutkimiseen.

Ilmaston muutoksesta ja ilmansaasteista kiinnostunut Miina Heikkinen on samasta koulusta. Miina tutki jäkälän toimintaa biologisena mittarina ilmansaasteille.

– Selvitin jäkälän määrää puiden rungoilla käytännön kokeilla, Miina kertoo.

Nuori tutkija yllättyi, miten isoon ja vaikealtakin tuntuvaan asiaan saa otteen, kun rohkeasti lähtee tekemään kenttätutkimusta.

Helsingin matematiikkalukiolaiset, Anni Kauniskangas, Hanna Lempiäinen, Jani Haapala ja Aaron Haarti, olivat rakentaneet hiukkaskiihdyttimen kierrätysmateriaaleista. Laitteen teko oli ollut haasteellista, mutta testausten avulla sitä on saatu kehitettyä eteenpäin.

Tampereen ratikka oli puolestaan inspiroinut Valkeakosken Tietotien lukion Tomi Lukkarista ja Veikko Laitamäkeä. Tekijöitä kiinnosti, miten ratikka helpottaisi opiskelijoiden siirtymistä kampukselta toiselle. Avoimen lähdekoodin Sumo-ohjelmalla tehty simulointi osoitti, että liikkuminen nopeutuisi, jos lukujärjestys sopisi ratikka-aikatauluihin.

Nuorempia kiinnosti ympäristö

1. sarjassa palkittiin Y-sarjassa kisannut eri-ikäisistä koottu Maatullin ala-asteen koulun Ympäristöraati (1.–6.-luokkalaiset). Työtä esitelleet tytöt kertoivat olevansa huolissaan kaupunkien saasteista. Tyttöjen mielestä kaupungin pitäisi olla siisti ja vehreä.

Ensimmäisen sijan Y-joukkueen kanssa jakoi Saimaanharjun päiväkodin ryhmä Satulaiva. Esikoululaiset olivat tutkineet kalan lempiruokaa. Koko lapsiryhmä kävi ongella ja kokeili, millaisista syöteistä kalat pitivät. Ryhmässä olleen Aarnin mukaan kalat pitivät makaronista, kastemadoista ja kärpäsentoukista.

Pienimmät tutkijat olivat ylipäätään innostuneita luonnosta. Esimerkiksi Jaakko Olenius oli pohtinut, miten siirtää pihan suuri kivi. Jaakko päätteli, että valtavan murikan siirtoon eivät hänen voimansa millään konstilla riittäisi. Tutkimuksen tulos oli: kivi on siirtoa varten hakattava taltalla ja vasaralla paloiksi.

3.–9.-luokkalaisia kiinnostivat muun muassa veteen liittyvät ilmiöt, avaruusmatkailu, sää ja energia. 2. sarjan voitti maitotuotteiden ympäristövaikutuksia tutkinut ryhmä Kirika Karppinen, Anna Savilahti ja Saga Soininen. Nuoret vertailivat muun muassa maidon, riisimaidon ja kauramaidon metaani- ja hiilidioksidipäästöjä.

Tiedekilpailut tärkeitä

TEK on ollut mukana TuKoKessa jo vuodesta 1991.

– TuKoKen avulla TEK tukee nuorten monimuotoista osaamista ja sen kehittämistä, jolle rakentuu tulevaisuuden osaajien tietotaito, nuorisoprojekteista TEKissä vastaava Tuula Pihlajamaa sanoo.

Ennen palkintojenjakoa puheenvuoron käytti aiemmin TuKoKessa loistavasti menestynyt Perttu Pölönen.

TuKoKe-kisan voitto vuonna 2013 musiikin teorian opetukseen tarkoitetulla Sävelkellolla johti Pölösen EU:n Young Scientists -kilpailuun Prahaan – ja voittoon sielläkin. Sittemmin tie vei niin Nobel-illallisille kuin Nasan kampuksellekin Singularity Universityn kesäkurssille.

Nyt Pölönen on paitsi opiskelija myös startup-yrittäjä ja haluttu puhuja eri tilaisuuksissa.

– TuKoKe oli ilman muuta merkittävä ponnahduslauta, muualla en olisi saanut tilaisuutta esitellä Sävelkelloa ja tuoda itseäni esiin.

Pölönen kiitteleekin tiedekisoja siitä, että ne tarjoavat lapsille ja nuorille estradin töidensä esittelyyn.

– Näitä voisi olla Suomessa enemmän. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ote tieteen opetukseen on dynaamisempi ja erilaiset kisat ovat osa koulua ja oppimista. Siellä nuoret nähdään kansakunnan voimavarana, uskotaan, että 15-kesäisen ajatukset voivat jo muuttaa maailmaa.

– Maailma menee hurjaa vauhtia eteenpäin. Koulussakin pitäisi opettaa enemmän tulevaisuustaitoja. Tiedekilpailuissa opetussuunnitelmat eivät rajoita, vaan nuoret saavat tutkia vapaasti omia kiinnostuksen kohteitaan. 

Tänä vuonna TuKoKen finaali järjestettiin Aalto Design Factorylla Otaniemessä. Design Factoryn toimintaperiaatteisiin kuuluu erilaisten kohtaamisten ja eri tahojen yhteistyön mahdollistaminen, mitä myös nuoret tutkijat pääsivät toteuttamaan niin keskenään kuin tuomaristonkin kanssa. Aalto-yliopiston professorina toimiva Kalevi Ekman piti tapahtumapaikan valintaa onnistuneena.

- Vuosien varrella toimiessani TuKoKe-neuvottelukunnan puheenjohtajana, on monesti käynyt mielessä finaalitapahtuman pitäminen Aalto-yliopiston Design Factorylla. Aikataulu- ja varaustilanteesta johtuen tämä haave toteutui vasta nyt. Hyvää kannatti odottaa! Tilaisuus on niin ladattu energialla ja innostuksella, että kukaan ei jää kylmäksi. Finaali oheistapahtumineen sopii Defalle aivan täydellisesti! Odotamme jo innostuksella uusintaa vuoden päästä.

 

TuKoKen tulokset, sarjojen ensimmäiset sijat:

1. sarja

– Ympäristöystävällinen kaupunki (Y-sarja)

Tekijät: Maatullin ala-asteen koulun Ympäristöraati (1.–6. lk, 24 oppilasta)

– Mikä on kalan lempiruokaa?

Tekijät: Saimaanharjun päiväkoti Satulaiva (26 esikoululaista)

 

2. sarja

– Riisi, kaura vai lehmä? Tutkimus maitotuotteiden ympäristövaikutuksista

Tekijät: Kirika Karppinen, Anna Savilahti ja Saga Soininen

 

3. sarja

– Exploring SIR Epidemic Modelling and the Basic Reproduction Number (Epidemian mallinnus)

Tekijä: Anne-Maria Salmela

– Tempestatistics (sääluotausjärjestelmä)

Tekijät: Petteri Pulkkinen, Dennis Marttinen ja Benjamin Pettinen

 

Kilpailun neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi Aalto-yliopiston professori Kalevi Ekman.

Tuomariston puheenjohtajina toimivat professori Ilkka Tittoinen Aalto-yliopistosta (3. sarja), johtava neuvontainsinööri Olli-Pekka Sievänen Patentti- ja rekisterihallituksesta (2. sarja) ja tutkijatohtori Jenni Vartiainen Helsingin yliopistosta (1. ja Y-sarja).

Kilpailun järjestivät TEK, Opinkirjo ja Aalto Design Factory.

Tutki-Kokeile-Kehitä (TuKoKe) on alle 21-vuotiaille nuorille suunnattu tiede- ja teknologiatoiminta, jonka tavoitteena on herättää, rohkaista ja tukea kiinnostusta tiedettä ja tekniikkaa kohtaan. TuKoKe antaa mahdollisuuden saada palautetta omasta tutkimustyöstään, päästä esille ja tavata muita samanhenkisiä lapsia ja nuoria.

TuKoKe on Suomen ainoa tiedekilpailu, johon voivat osallistua kaikki alle 21-vuotiaat.

Asiasana