Tuomaristo arvioi TuKoKe-töitä postereiden ja tekijöidensä esittelyn perusteella. Kilpailijat ovat panostaneet napakoihin hissipuheisiin.
Tutki-Kokeile-Kehitä 2019
Kuvaaja
Jari Härkönen
Kirjoittaja
Petja Partanen

Tiedekilpailussa on tekemisen meininki

Tutki-Kokeile-Kehitä -kilpailijat esittelivät torstaina työnsä tuomaristolle ja jäivät jännittämään tuloksia.

Vuoden 2019 Tutki-Kokeile-Kehitä -kilpailun ensimmäinen päivä (4.4.) on pyörähtänyt käyntiin, ja jännitys on käsin kosketeltavaa. Lukio- ja ammattikoulusarjan 19 työtä ovat näytillä Aalto Design Factoryyn pystytetyillä ständeillään, ja tuomariston arviointikierros on juuri alkamaisillaan.

SM-tason uimari Petteri Haverinen Lahden Lyseosta esittelee kehittämäänsä lannerangan asentosensoria tottunein ottein.

– Mittausdata kertoo tarkalleen mitä selkä tekee suorituksen aikana, Haverinen lupaa. 

Tuloksista voi päätellä esimerkiksi mitä heikkouksia urheilijan keskivartalon lihaksistossa on, tai mitä selän välilevyjä uhkaa pullistuma.

Petteri Haverinen kaavailee kehittämästään lannerangan asentosensorista kaupallista tuotetta.

Kilpailutöiden teoreettisinta laitaa taas edustaa Valkeakosken lukion Olli Järviniemen matemaattinen työ. Hän osoittaa todeksi neljä polynomien alkutekijöitä käsittelevää lausetta. Tuomariston vastaanotto jännittää, sillä vastaavilla töillä on niitetty menestystä kansainvälisissä tiedekilpailuissa. 

Helsingin suomalainen yhteiskoulu SYK:n IB-opiskelijat ovat kilpailussa vahvasti edustettuna. Koulusta on tänä vuonna finaalissa peräti yhdeksän työtä.

Hän osoittaa todeksi neljä polynomien alkutekijöitä käsittelevää lausetta.

SYK:n kemian opettaja Katariina Yliheikkilän mukaan menestystä selittää IB-opintoihin pakollisena kuuluva itsenäinen tutkimustyö. IB-lukiolaisten Extended Essay -tutkielma on sellaisenaan valmis kilpailutyö. Yliheikkilän omien oppilaiden töitä on tänä vuonna finaalissa kaksin kappalein. 

Toinen heistä on Emma Järvi, joka tutki miten kuumentaminen ja varastoiminen vaikuttaa porkkanoiden beetakaroteenin määrään. Beetakaroteeni muuttuu elimistössä näkökyvylle ja luustolle välttämättömäksi A-vitamiiniksi. Yleinen uskomus on, että keittäminen hävittää vihannesten vitamiinit, mutta näin ei käy beetakaroteenille. Emma Järven tulosten perusteella sen määrä jopa lisääntyy keittäessä. 

– Porkkanoiden beetakaroteenipitoisuus oli suurin, kun ne kuumennettiin 100 asteessa. Varastointi ei vaikuttanut pitoisuuteen, Järvi summaa tulokset.

Emma Järvi myöntää, että huominen kilpailupäivä ja tulosten julkistus jännittää, vaikka hän ei olekaan ensikertalainen kilpailussa. Vuonna 2016 Järvi oli TuKoKen 3.–9.-luokkalaisten sarjan finaalissa. Voittajille on luvassa paitsi jopa 1 200 euron stipendejä ja sponsorien palkintoja, myös pääsy kansainvälisiin tiedekilpailuihin Suomen edustajana.

SYK:n kemian opettaja Katariina Yliheikkilä jännittää tuomariston kierrosta yhdessä oppilaidensa kanssa. Ronja Holopainen kehitti kilpailutyössään uudelleenkäytettävää silikonista kuukautissuojaa kehittyviin maihin.

Pihkan antibakteerisuus hyötykäyttöön

Kisatöiden kirjo on hämmästyttävän laaja. Lauri Viljanen selvitti kyselytutkimuksella eroja skeittauksen ja jääkiekon harrastajien asenteissa, Leevi Suotula ja Perttu Savijärvi pohtivat, miten pihkan antibakteerisia ominaisuuksia voisi hyödyntää. Anna Ihamuotilan työ paljastaa, onko Helsingin kaupungin päätös rakentaa maan pisin silta kantakaupungista Kruunuvuoreen taloudellisesti perusteltu. Johtopäätös on, että rakentamispäätös oli ennemminkin poliittinen kuin taloudellinen. 

Ensimmäisenä kisapäivänä torstaina näytillä ovat vain III-sarjan lukiolaisten työt, ja tunnelma on varsin akateeminen. Monen työn esittelyposteri on englanninkielinen.

Aiheet liikkuvat maailmankaikkeudesta aina siivousrobotin kehittämiseen ja kaksikielisten nuorten kielenkäyttöön.

Perjantaina 5.4. paikalle saapuvat I- ja II-sarjojen kilpailijat, ja meno Design Factoryssa tulee olemaan asteen verran riehakkaampi. Taipalsaarelainen esikouluryhmä Puuhiset on täyttänyt sukkia mullalla, ja tutkinut mitä niissä kasvaa. 3.–9.-luokkalaisten sarjassa on kaikkiaan 21 työtä, aiheet liikkuvat maailmankaikkeudesta aina siivousrobotin kehittämiseen ja kaksikielisten nuorten kielenkäyttöön. 

Tuomariston kierroksen päätyttyä jännitys ständeillä laukeaa. Katariina Yliheikkilä kertoo, että töiden taso näyttää nousseen vuosi vuodelta. 

Nuoret ovat nykyisin todella päämäärätietoisia, ja ylioppilaskirjoituksiin panostetaan aiempaa enemmän, sillä yliopistojen todistusvalinta korostaa arvosanojen merkitystä. 

– Suuri osa minun oppilaistani tulee tänne Aaltoon, tai lääketiedettä opiskelemaan. Moni lähtee myös opiskelemaan ulkomaille.

Osalla kilpailijoista mielessä pyörii kisamenestyksen ja tulevan opiskelupaikan lisäksi myös oman kilpailutyön jatkojalostaminen. 

– Aion todellakin viedä tätä kaupallisesti eteenpäin, lupaa lannerankasensorin kehittäjä Petteri Haverinen.

Vastaavia sovelluksia ei ole olemassa, mutta tarvetta olisi. Huonon suoritustekniikan tai selän virheasennot paljastavalle mittalaitteelle olisi käyttöä niin urheilijoilla kuin selkävaivoista kärsivillä matti meikäläisillä.

Tutki-Kokeile-Kehitä

  • 40-vuotisjuhlavuottaan viettävän Tutki-Kokeile-Kehitä -kilpailun järjestävät Tekniikan akateemiset TEK ja Kehittämiskeskus Opinkirjo.
  • Kilpailun sekä sen kanssa pidettävän STEK Sähkökisan finaali käydään 4.–5.4. Aalto Design Factoryssa Otaniemessä.
  • Palkinnot jaetaan perjantaina 5.4. klo 14. Palkintojenjakoa voi seurata suorana striimin välityksellä: www.tukoke.fi
Asiasana