Globalisaation voittokulun mahdollistaneen teräslaatikon vaikutus näkyy myös lainsäädännössä. Ei ole sattumaa, että autojen maksimileveys on Suomessa 2,6 metriä. 2,44 metrin standardilevyisiä kontteja kiertää maailmalla yli 30 miljoonaa kappaletta. Niiden pitää mahtua teille maailman joka kolkalla.
kontti merikontti tekniikan ihmeitä TEK-lehti
Kuvaaja
Getty Images
Kirjoittaja
Petja Partanen

Teräslaatikko joka muutti maailman

Huhtikuun 26. päivänä vuonna 1956 uudistusmielinen kuljetus
yrittäjä Malcom McLean tuli käynnistäneeksi vallankumouksen.

Maailman ensimmäinen konttilaiva Ideal X sai tuolloin kannelleen 58 alumiinista konttia, jotka lähtivät New Yorkista meritse kohti Houstonia. Tuhansien kilometrien merimatkan päätteeksi ne siirtyivät jälleen kumipyörille, 58 kuorma-auton kyytiin Teksasin maanteille.

Tuolloin tavaran kuljettaminen maanosasta toiseen oli kallista ja vaikeaa. Ajatus australialaisesta viinistä tai eteläamerikkalaisista sitruksista suomalaiskaupan hyllyllä oli tavaton.

Maailman suurin konttialus lastaa huimat 23 000 20-jalkaista merikonttia merimatkalle

Tänään maailman suurin konttialus, 400 metrinen MSC Gülsün, lastaa huimat 23 000 20-jalkaista merikonttia merimatkalle Kiinan Xingangista Euroopan konttisatamiin. Moderneimmissa automaattisatamissa ei enää juuri ihmistyötä tarvita.

Standardoidut teräskontit ja lukkinosturit ovat tehneet miljoonat ahtaajat työttömiksi – ja romauttaneet kuljetusten hinnat murto-osaan entisestä. Yksinkertainen innovaatio on tehnyt tavarakuljetuksille saman kuin internet tiedonsiirrolle. Maantieteelliset etäisyydet ovat menettäneet merkityksensä, kunhan lähin konttisatama ei ole kovin kaukana.

Asiasana