Kuvaaja
ESA, Matti Rajala
Kirjoittaja
Petja Partanen

Tekniikan päivillä noustiin ilmaan

Otaniemen Tekniikan päivillä yli 100 tutkijaa kertoi, mitä tiede tietää sisäilmasta, säästä, ilmastosta ja avaruudesta.

– Avaruus on vihdoinkin tulossa populaarikulttuuriin sellaisena kuin se on”, Gravity-elokuvan nähnyt tähtitieteilijä Esko Valtaoja intoilee.

– Se ei ole virheetön, mutta hämmästyttävän totuudenmukainen, 3D-laseilla katsottuna, kökköihin avaruuselokuviin kyllästynyt Valtaoja jatkaa.

Tähdet myyvät myös tiedetapahtumassa. Dipolin auditorion istumapaikat täyttyvät nopeasti ennen tunnetun tieteen kansantajuistajan luentoa. Tällä kertaa Valtaoja ei puhu maailmankaikkeuden rakenteesta, vaan avaruudesta populaarikulttuurin kuvastossa.

Uusi Gravity-elokuva on kuitenkin vain pieni valonpilkahdus, epäilee Valtaoja. Tiedämme avaruudesta enemmän kuin koskaan. Kuka tahansa voi nykyisin seurata livekuvaa kansainväliseltä avaruusasemalta tai Mars-mönkijältä. Siitä huolimatta elokuvamaailman suurimmat kassamagneetit, Star Wars- ja Alien-elokuvat, pyörittävät edelleen vanhoja avaruuskliseitä hyviksineen ja pahiksineen.

– Elokuvissa avaruus on edelleen vain uusi villi länsi.

Sähköpurjeesta avaruuden rahtialus

Suurelle yleisölle vielä tuntematon tähti Tekniikan päivillä on Ilmatieteen laitoksen tutkija Pekka Janhunen. Hän teki vuonna 2006 merkittävän keksinnön, halvan avaruusmatkailun mahdollistavan sähköpurjeen. Luentosalissa on tilaa, mutta paikalla olijat ovat innoissaan.

Janhusen keksintö ei tarvitse lainkaan polttoainetta, sillä työntövoiman synnyttää sähköisesti luotu jättimäinen purjepinta-ala. Purjeita pullistaa Auringosta ulospäin suuntautuva hiukkasvirtaus, aurinkotuuli. Sähköpurjeen positiivisesti varatut hiuksenohuet metallilangat eli lieat hylkivät aurinkotuulen positiivisesti varautuneita hiukkasia.

Tieteiskuvitelmalta kuulostavaa tekniikkaa testataan jo todellisissa olosuhteissa. Helsingin yliopistolla valmistettu kymmenen metrin mittainen testilieka on parhaillaan maapalloa kiertävän virolaissatelliitin kyydissä.

Tulevaisuudessa sähköpurjeen vauhdittama rahtialus voisi kuljettaa avaruusluotaimia tai rahtia 50 kilometrin sekuntinopeudella lähiplaneetoille tai aurinkokunnan ulkoreunalle. Sähköpurjeen käytännön sovelluksista lähimpänä toteutumista on niin sanottu plasmajarru, joka olisi ratkaisu avaruusromuongelmaan. Sen avulla loppuun käytetyt satelliitit voitaisiin saadaan laskeutumaan alemmille radoille ja lopulta putoamaan ilmakehään, jossa ne tuhoutuvat.

Ilmastonmuutos iso tutkimusaihe

Tekniikan päivillä kävi selväksi, miten iso asia ilmastonmuutos on tutkijoiden maailmassa. Aihetta sivusi parikymmentä päivien yli sadasta luennosta. Erilaista näkökulmaa aiheeseen tarjosi akatemiatutkija Hannele Korhonen, joka kertoi millaisia ilmastonmuokkausteknologioita on ehdotettu ilmaston jäähdyttämiseen. Usein väläytetty keino jäähdyttää ilmastoa on levittää stratosfääriin 20 kilometrin korkeuteen heijastavia rikkihiukkasia.

– Tiedämme tulivuorenpurkauksista, että menetelmä toimii, Korhonen kertoo.

Haittapuolina on kuivuuden lisääntyminen ja otsonikato. Lisäksi apu on tilapäinen. Kun rikin kylväminen lopetetaan, lämpötila palaa nopeasti ennalleen.

Tekniikan Akatemian joka toinen vuosi järjestämät Tekniikan päivät käynnisti myös Millennium-teknologiapalkinnon jakovuoden. Tekniikan päivät järjestettiin myös Turussa 24.–25.1. ja Oulu on vuorossa 21.–22.2. Miljoonan euron arvoisen Millennium-palkinnon voittaja selviää 9.4. ja palkinto jaetaan 7.5. Helsingin Töölönlahden Kansalaistorille nousevassa Millennium-paviljongissa.

 

Esko Valtaoja muistutti kuulijoille, että tieteiskuvitelmat marsilaisista ja muista avaruuden asukkaista ovat lopulta tarinoita itsestämme. ”Kun me katsomme maailmaa, me katsomme itseämme.”

Suomen jäänmurtajalaivaston pomo Tero Vauraste kertoo Arctia Shippingin tulevaisuudennäkymistä. Ilmaston lämpeneminen merkitsee jäänmurtokeikkaa Koillisväylällä.

"Menneisyys opettaa sen, että kun hiilidioksidipitoisuus nousee, myös maapallon lämpötila nousee", maapallon ilmastohistoriasta viimeisten 800 miljoonan vuoden aikana luennoiva Heikki Seppä kertoo.

Kasper Plattner kertoo, miten IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) ilmastoraportit syntyvät, ja mitä uusin raportti sanoo ilmastonmuutoksesta.