Kuvaaja
iStock
Kirjoittaja
Katariina Rönnqvist

Tavoitteena paranneltu versio itsestä

Biohakkeri päivittää itseään ja hakkeroi arkeaan. Teemu Arinan mukaan biohakkerointi on ajattelutapa, jossa hyödynnetään teknologiaa ja mittaamista.

Teemu Arinalla on ollut kiireinen viikko. Viiden päivän sisään on julkaistu sekä kirja että sovellus, joiden molempien tekemisessä hän on ollut kiinteästi mukana.

Kirja käsittelee immuniteettia ja se on erikoisjulkaisu Biohakkerin käsikirja -sarjaan. Kirjasarja on Arinalle ”Batman-projekti”, jota hän tekee iltaisin ja viikonloppuisin. Hän on kirjoittanut kirjat yhdessä lääkäri Olli Sovijärven ja ravintoasiantuntija Jaakko Halmetojan kanssa.

Juuri julkaistu kalenterisovellus SwipeToMeet on Meetin.gs-startupin käsialaa. Arina on startupin toimitusjohtaja.

Ei siis ihme, että vauhtiviikon perjantaina 29.5. Arinalle maistuu kahvi. Termostaatissa ei kuitenkaan lämmitä perussumppi, vaan vastajauhetuista pavuista keitetty sekoitus kahvia ja voita.

Voi on päätynyt kahviin tarkan mittaamisen, kokeilun ja optimoinnin kautta. Teknologia-asiantuntija Arina on Suomen yksi tunnetuimmista biohakkereista.

Biohakkeri päivittää itsensä

Mikä biohakkeri on?

– Biohakkeri on kiinnostunut ihmisen kehosta ja sen suhteesta ympäristöön. Biohakkeroinnin taustalla on omat olettamukset, jotka perustuvat tutkimustietoon, omiin aiempiin kokemuksiin tai asiantuntijalausuntoihin, kuten personal trainerin arvioihin, Arina sanoo.

– Biohakkeri pyrkii tietoisesti muuttamaan ja hakkeroimaan itseään ja tekemisiään omakohtaisten kokeilujen avulla.

Biohakkereiden mantraan kuuluu ajatus oman itsensä päivittämisestä parhaaseen versioon. Mutta mitä itsessään voi päivittää?

– Mitä tahansa voi hakkeroida ja lähteä hifistelemään. Mikä olisi juuri minulle paras ruokavalio, tapa nukkua tai tehdä töitä? Miten voisin tehdä ne entistä fiksummin?

Arinan mukaan hakkerointi kannattaa aloittaa niistä asioista, joita tekee säännöllisesti, kuten vaikka kahvin juonnista. Arina tosin itse aloitti kahvin juonnin vasta aikuisena – tietoisesti ja terveyssyistä.

– Kahvissa on yli 600 ainesosaa. Tutkimusten mukaan se esimerkiksi vähentää eturauhassyöpä-riskiä.

Erilaisilla lisäyksillä Arina tekee juomastaan entistä hyödyllisempää.

– Talvella sekoitan kahviini chiliä, joka lämmittää. Kaneli puolestaan leikkaa verensokerin nousun. Se tekee hyvää silloin, jos juo kahvia vaikka lounaan jälkeen.

Entä se voinokare Arinan aamukahvissa?

– Sekoitan kahviini ruohoruokitun lehmän voita, sellaista kirkkaan keltaista. Parissa ruokalusikallisessa voita voi olla A-vitamiinia saman verran kuin porkkanassa.

Teemu Arina, kuva: Dicole

Mittatuloksista tavoitteita

Arina huomauttaa, että biohakkerointi ei ole sama asia kuin itsensä mittaaminen, vaikka julkisuudessa nämä kaksi saatetaan helposti yhdistää. Itsensä mittaaminen on datan keruuta. Jos mittatuloksia käyttää hyödykseen, on kyse biohakkeroinnista. Tällöin myös halutaan ymmärtää, miten mittauksen kohde, kuten oma keho, toimii.

Arinan mukaan biohakkeri haluaa parantaa hyvinvointiaan, terveyttään tai suoritustaan. Mittausvaiheessa teknologialla on siinä roolinsa.

– Mittaaminen pelillistää prosessin. Mittaamalla saa numeron, jota seurata. On helpompi asettaa tavoitteita, kun on luku, johon verrata omaa suoritustaan.

Esimerkkinä Arina mainitsee askelmittarit. Jos omaa liikkumistaan ei mittaa, voi olla haastavaa sanoa, onko liikkunut tarpeeksi. Myös oman kehityksen seuraaminen pitkällä aikavälillä käy lähes mahdottomaksi ilman mittaamista. Mittatuloksilla voi seurata edistymistään tai tunnistaa asioiden välisiä yhteyksiä kuten liikkumisen suhdetta unen laatuun.

Teknologia ei kuitenkaan ole biohakeroinnissa välttämättömyys.

– Tässä on kyse ajattelutavasta. Esimerkiksi aktiivisuusrannekkeeseen tallentuvalla askelmäärällä ei ole väliä, mutta kun ranneke on mukana, saattaa valita portaat hissin sijaan.

Arina käyttää teknologiaa muistuttamaan itseään asioista, kuten hyvän ryhdin säilyttämisestä. Pieni muoviläpyskä Arinan kauluksen kulmassa vartioi hänen ryhtiään. Jos Arinan asento löystyy, läpyskä alkaa väristä, kunnes hän korjaa asentonsa. Teknologian avulla hän saa nopeasti palautetta toiminnastaan.

Biohakkeroinnilla Arina etsii minimiä, joka tuottaa optimituloksen. Hän esittelee pientä laitetta, joka mittaa hänen kehonsa lihas- ja rasvaprosenttia. Älypuhelimen näytölle päivittyy tulos: ”atleettinen”.

– En käy salilla. Treenaan viisi tuntia kuukaudessa. Korkean intensiteetin treenillä olen saavuttanut minimipanoksella optimaalisen kunnon.

Vastaaviin tuloksiin ei vasta-alkaja pääse, mutta kynnyksen aloittaa biohakkerointi ei silti tarvitse olla korkea. Esimerkiksi unen- ja aktiivisuuden mittaamiseen on jo olemassa laadukkaita sovelluksia älypuhelimelle. Erillisiä laitteita ei välttämättä tarvitse hankkia.

Mutta entä jos ei ole tekniikka- tai numero-orientoitunut?

– Ei itsensä päivittäminen edellytä laitteita tai numeroita. Kyse on motivaatiosta, eli onko valmis perehtymään itseensä ja kohtaamaan itsensä.

Bruce Lee ja 23andMe

Itsensä mittaaminen ja biohakkerointi ei ole uusi ilmiö. Arina mainitsee esimerkkeinä munkit, huippu-urheilijat – ja Bruce Leen.

– Jo Bruce Lee teki smoothieita. Hän sekoitti niihin jäätävät määrät jauhelihaa, kahdeksan kananmunan keltuaista ja vettä. Hän oli kiinnostunut proteiinimäärän lisäämisestä. Leen kavereita juoma ällötti, Arina kuvailee.

Vaikka ilmiö ei ole uusi, se on ollut viime aikoina paljon esillä julkisuudessa.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa maan ruoka- ja lääkevirasto FDA kielsi geeniyhtiö 23andMe:ta markkinoimasta edullista kotiin tilattavaa dna-testiä (HS 2.12.2013). Testillä kuluttaja pystyi saamaan arvion riskistään sairastua osaan perinnöllisiä tauteja. Testin kieltoon liittyi pelko, että testillä saatu tieto ei välttämättä olisi tarpeeksi luotettavaa ja testin tehneet kuluttajat saattaisivat tehdä hätäisiä johtopäätöksiä. Tänä keväänä FDA salli 23andMe:lle testien rajoitetun jatkamisen (Forbes 19.2.2015).

– 23andMe on hyvä esimerkki. Aina on yksittäisiä ihmisiä, jotka käyttävät tietoa väärin. Ei se kuitenkaan tarkoita, että muiden pitäisi luopua mahdollisuudesta saada tietoa.

Arinan mielestä oman terveystiedon avulla voi keskittyä ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon.

– On halvempaa pitää ihmiset terveinä, kuin hoitaa sairaita.

Ja miten terveenä pysyy? Arina suosii yksilöllistä lähestymistapaa.

– Terveytesi kiinnostaa eniten sinua itseäsi. Jokaisen meistä pitää olla oman terveytemme asiantuntija.