Tuulivoiman ja aurinkovoiman ympärillä käy kova hype. Tosiasia on, että näiden ohella me tarvitsemme uutta ydinvoiman rakentamista, sanoo TEKin Jussi-Pekka Teini.
Jussi-Pekka Teini
Kuvaaja
Helena Hagberg
Kirjoittaja
Sara Salomaa

Pienydinvoimalat voivat lyödä läpi 10 vuodessa

EU:ssa luodaan kesään mennessä suuntaviivoja eurooppalaisen energiateknologian tulevaisuudelle. Suomen kannalta on olennaista, että ydinvoimalla on merkittävä rooli puhtaan energian tuotannossa.

– Ilmaston näkökulmasta käsillä on valtava päätös, kuvaa TEKin kestävän teknologiayhteiskunnan asiantuntija Jussi-Pekka Teini EU-parlamentissa kesään mennessä hyväksyttävää taksonomiaratkaisua.

Taksonomia tarkoittaa määritelmää siitä, mitkä energiateknologiat EU katsoo edistävän päästövähennyksiä. EU ei tee päätöksellä yhtäkään energiamuotoa laittomaksi tai lailliseksi, vaan päätöksellä suunnataan ennen kaikkea rahavirtoja. Taksonomiasta käytetään joskus termiä ympäristömerkki. 

– Käytännössä taksonomian piiriin pääseminen määrittää sen, mihin investoinnit suunnataan ja minkälaisiin teknologioihin sekä julkinen että yksityinen raha hakeutuu. EU:n siunaamien teknologioiden odotetaan olevan yksityisten sijoittajien suosiossa, kun investointipäätöksiä tehdään.

– On laajasti jaettu näkemys, että tällä instrumentilla on kauaskantoisia vaikutuksia eurooppalaisen teollisuuden tulevaisuuteen. Jatkossa osa EU-alueella tehtävästä energiasta saa laitosten rakentamiseen ja kehittämistyöhön edullista rahaa ja uusia investointeja. Osa taas ei. 

34 prosenttia Suomen puhtaasta energiantuotannosta tulee ydinvoimasta.

Ydinvoima on merkittävässä roolissa puhtaan sähkön tuotannossa. Ennen brexitiä ydinvoima kattoi EU:n puhtaan sähkön tuotannosta noin puolet. Ristiriitaista kyllä, ydinvoiman pääsystä taksonomian piiriin ei ole vielä varmuutta. Suomen kannalta tämä on iso kysymys. Tällä hetkellä merkittävä osa, 34 prosenttia Suomen puhtaasta energiantuotannosta tulee ydinvoimasta.

Mitä ydinvoiman jääminen ulos taksonomian piiristä tarkoittaisi suomalaiselle energiateollisuudelle?

– Kalliimpaa investointirahaa sekä yksityisten ja julkisten investointien vähenemistä. Esimerkiksi Saksassa päätös luopua ydinvoimasta on johtanut likaisempaan – siis hiilipohjaisempaan sähköntuotantoon. Tämä on ilmaston kannalta surkea suunta.

Ydinvoimaa tarvitaan tulevaisuudessa. Ydinvoimarakentamisen osaaminen on jäänyt ajastaan jälkeen. 70-luvun rakentamisbuumin jälkeen uutta ei ole juuri luotu. Teinin mielestä tämä suunta täytyy kääntää.

– Tuulivoiman ja aurinkovoiman ympärillä käy kova hype. Tosiasia on, että näiden ohella me tarvitsemme uutta ydinvoiman rakentamista. Se, että panostaisimme nyt sekä ydinvoimaan että uusiutuviin energiamuotoihin varmistaa, että meillä on tulevaisuudessa mahdollisimman laaja ja aina tarpeeseen vastaava tuotanto.

Pian käyttöikänsä päähän tulevien suomalaisten voimaloiden käyttölupaa kannattaa Teinin mukaan pyrkiä pidentämään. Käyttöluvan pidentämisen ehtona on turvallinen toiminta, joka taataan laitteiden ylläpidolla ja ikääntymisen valvonnalla. Jos ydinvoima päätyy taksonomian piiriin, on investointeihin tarvittava raha myös halvempaa.

Suomella on erinomaiset lähtökohdat tehdä pienydinvoimaloista uusi vientituote

Täysin uutena ja vasta kehittyvänä ydinvoiman alana Teini mainitsee pienet modulaariset ydinvoimalat, eli niin sanotut pienydinvoimalat. Hän pitää tätä tulevaisuuden alana, jossa Suomella on paljon saavutettavaa.

 – Suomella on erinomaiset lähtökohdat tehdä pienydinvoimaloista uusi vientituote, jolla kysyntää riittää. Tutkimus, kehittäminen sekä kaupalliseen tarkoitukseen tehtävä rakentaminen voidaan tehdä pitkälle kotimaisin voimin. Mutta taksonomia ratkaisee, voidaanko tässä nähdä kannattavaa liiketoimintaa, jota lähteä rakentamaan.

Pisimmällä pienydinvoimaloiden kaupallistamisessa ollaan Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Globaalisti markkinoilla on kymmenkunta yritystä, jotka tekevät ydinvoimaloita laajempaan käyttöön. Jotta pienydinvoimalat olisivat tulevaisuutta Suomessa, on lainsäädäntöä uudistettava. Lainsäädännön päivitys onkin jo työn alla. 

– Lainsäädäntöä on kehitettävä turvallisuus edellä. Pienydinvoimaloiden luvat tulisi saada reaktorityyppi kerrallaan, eli lupaprosessia ei tarvitsisi silloin käydä jokaisen yksikön kohdalla erikseen. Tällöin prosessi olisi kevyempi, mutta turvallisuudesta ei myöskään tingittäisi.

Pienydinvoiman yleistyminen on realismia kymmenessä vuodessa.

Parhaimmillaan pienydinvoimaloilla voitaisiin auttaa kaupunkiseutuja irtautumaan lopuista fossiilisista polttoaineista ja vähentää polttoon perustuvaa lämmöntuotantoa Realistinen aikataulu tälle on 2030-luku. Aikataulun toteuttaminen vaatii sitä, että päätöksiä tehtäisiin erittäin pian.

– Pienydinvoiman yleistyminen on realismia kymmenessä vuodessa. Se ei kuitenkaan synny itsestään, vaan Suomeen tarvitaan sekä poliittista tahtoa, tutkimus- ja innovaatiotyötä ja kaupallista tuotantoa tämän aiheen ympärille jos haluamme osamme markkinasta. Se on kaikki saavutettavissa.

Asiasana