110-vuotiaalle perinteiselle sylinterilukolle on edelleen kysyntää. Sen rinnalle Abloy on kehittänyt digitaalisia lukituksen ja liikkumisen ratkaisuja.
abloy
Kuvaaja
Abloy oy:n arkisto
Kirjoittaja
Petja Partanen

Maailman paras lukko

Abloy-lukon keksijä, nuori hienomekaanikko Emil Henriksson, istui vuonna 1907 korjaamassa kassakonetta. Sen kiertyvistä rattaista syntyi oivallus aivan uudenlaisesta lukkosylinterin rakenteesta.

Alkoi kiivas tuotekehitys. Vuosien kehityksen ja testaamisen tuloksena syntyi maailman ensimmäinen levyhaittasylintereihin perustuva lukko. Vuonna 1919 Henriksson sai ensimmäisen patenttinsa tiirikoimattomalle lukolle. Henrikssonin lukko osoittautui paitsi mahdottomaksi tiirikoida, myös erinomaisen kestäväksi. Koska lukkosylinterissä ei tarvittu lainkaan jousia, ei uusi konstruktio kulunut yleisesti käytetyn tappihaittasylinterilukon tapaan.

Yli satavuotias oivallus elää ja voi hyvin tänäkin päivänä. Jokaisessa mekaanisessa Abloy-lukossa on edelleen Henrikssonin ideaan perustuva lukkosylinteri. Sylinterissä pyörivien kiekkomaisten haittalevyjen etuna on myös monipuolinen sarjoitettavuus. Yksi avain saadaan toimimaan monessa ovessa. Myös lukituksen uudelleen sarjoittaminen onnistuu ilman lukkojen vaihtamista. 

Kiitos Henrikssonin insinöörityön Abloy on vuodesta toiseen kärkisijoilla Suomen arvostetuimpien brändien listalla. Maailmalla Abloy tunnetaan erityisen kriittisten kohteiden turvaajana. Abloyn lukitus suojaa esimerkiksi British Museumin ja Pietarin Eremitaasin aarteita pitkäkyntisiltä. 

Henriksson oli kuitenkin enemmän mekaniikka- kuin talousnero. Menestyksekäs keksintö ei tuonut mainetta ja mammonaa, sillä hän luopui oikeuksistaan patenttiin vuonna 1921.

Asiasana