Suomen edustajat Intel ISEF 2019 -kilpailussa: Jaakko Takala ja Vihtori Sova (Päivölän matematiikkalinja), Petteri Haverinen (Lahden Lyseo) sekä Ville Rosendahl (Rantakylän yhtenäiskoulu).
Intel ISEF 2019
Kuvaaja
Tuula Pihlajamaa
Kirjoittaja
Katariina Rönnqvist

Laatikon ulkopuolelta ongelman ytimeen

Piinkovaa osaamista ja luovaa ajattelua osoittaneet Jaakko Takala, Vihtori Sova, Petteri Haverinen ja Ville Rosendahl edustivat Suomea kansainvälisessä tiede- ja teknologiakilpailussa Yhdysvalloissa.

Think beyond – ajattele luovasti, laatikon ulkopuolella. Näin kehottaa kansainvälisen tiede- ja teknologiakilpailu Intel ISEFin mainoskyltti. Ja juuri näin ovat tehneet Suomea kilpailussa edustavat Petteri Haverinen, Ville Rosendahl, Jaakko Takala ja Vihtori Sova.

Luovuus ja osaaminen vei heidät ensin kotimaisen Tutki-Kokeile-Kehitä -kilpailun finaaliin, josta heidät valittiin edustamaan Suomea Yhdysvaltojen Phoenixissa toukokuun puolivälissä järjestettyyn Intel ISEFiin.

Lannerangan tarkkailija

Intel ISEF -kilpailu on Petteri Haveriselle tuttu, sillä hän edusti Suomea myös vuosi sitten. Ennen kilpailumatkaa hän kertoo odottavansa eniten uusien kontaktien solmimista ja uuden oppimista.

– Vaikka palkinto olisi kiva saada, niin se ei ole lähellekään yhtä hyödyllinen pitkässä juoksussa, kuin ISEFissä tehdyt kontaktit ja siellä saadut ideat ja inspiraatio, hän sanoo.

Työn idea syntyi Haverisen tarpeesta korjata oma selkäongelmansa.

Haverisen kilpailutyö on lannerangan asentoja mittaava järjestelmä urheilufysioterapian ja ergonomisen suunnittelun tarpeisiin. Laitteen avulla saadaan tietoa, joita ei perinteisillä testeillä saada. Ergonomisessa suunnittelussa käyttötarkoitus on tutkia, kuinka kaukana lanneranka on sen neutraalista asennosta esimerkiksi tuolilla istuessa. Laitetta voi hyödyntää myös seurattaessa leikkauksesta palautumista.

Työn idea syntyi Haverisen tarpeesta korjata oma selkäongelmansa.

– Olen uimari ja kärsinyt selkäongelmista. Lyhyen radan NSM-kisoissa 2018 tuli juttua fyssarin kanssa siitä, että olisi hyödyllistä nähdä, mitä rangassa tapahtuu suorituksen aikana. Idea lähti siitä kehittymään pikkuhiljaa. 

Käytännön lämpöoppia 

Ville Rosendahl osallistuu Intel ISEF -kilpailuun ensimmäistä kertaa. Samalla hän pääsee ensimmäistä kertaa elämässään matkustamaan Yhdysvaltoihin. Ennen matkaa hän kertoo odottavansa kokemusta innolla.

– On kiinnostavaa päästä tutustumaan uusiin ihmisiin, muiden kisailijoiden töihin ja tietysti on myös jännittävää päästä kertomaan omasta työstäni englanniksi, hän sanoo.

On kiinnostavaa päästä tutustumaan uusiin ihmisiin ja muiden kisailijoiden töihin.

Kilpailutyössään Rosendahl tutki, miksi joissakin astioissa juoma jäähtyy paljon nopeammin kuin toisissa. 

– Minulla oli kahdeksannella luokalla fysiikassa aiheena lämpöoppi, josta piti tehdä projekti. Idea kuuman juoman jäähtymisnopeudesta tuli silloin ensimmäisenä mieleen.

Työn teoriaosassa kuvataan jäähtymiseen vaikuttavia tekijöitä ja niille perustuen Rosendahl rakensi koeasetelman. 

– Tutkimuksen alussa oli mittausteknisiä ongelmia lämpötilan osalta. Sain ongelmat kuitenkin ratkaistua. Pidin erityisesti mittausten suorittamisesta ja mittaustulosten laittamisesta kuvaajiin.

Rosendahlin saamien tulosten perusteella astian muodolla on veden jäähtymiseen suurempi vaikutus kuin astian materiaalilla.

– Jälkikäteen ajateltuna aiheeni soveltuu erittäin hyvin fysiikan lämpöopin havainnollistamiseen käytännön tilanteessa.

Optimoitu mobiilinäppäimistö

Jaakko Takala ja Vihtori Sova etsivät kilpailutyössään korvaavaa ratkaisua perinteiselle, kahdella peukalolla käytettävälle QWERTY-näppäimistölle.

– Tavoitteenamme oli luoda kahdelle sormelle optimoitu mobiilinäppäimistö, Takala ja Sova kertovat. 

Kehittämistyön tuloksena he ohjelmoivat uuden näppäimistösovelluksen, jossa näppäimet ovat suurempia kuin QWERTY:ssä ja sormien tarvitsee liikkua vähemmän kuin QWERTY:ä käytettäessä.

– Lähdimme hakemaan jonkinlaista kompromissiratkaisua maksimaalisen kirjoitusnopeuden ja näppäimistön käytön helppouden väliltä. Tällöin näppäimistön käyttöönottoon on matala kynnys, mutta asettelun opittuaan näppäimistöllä pystyy kirjoittamaan nopeasti. 

Välilyönti sijaitsee QWERTY:n tavoin uuden näppäimistön alareunassa, mutta kirjainten sijainnit on laitettu uusiksi.

Optimoimme ne hyödyntämällä frekvenssianalyysin keinoja.

– Optimoimme ne hyödyntämällä frekvenssianalyysin keinoja.

Takala ja Sova kertovat, että työn tekemisessä parasta oli, kun kirjoittaminen uudella näppäimistöllä alkoi sujua nopeammin kuin vanhalla.

Kilpailusta kauppoihin

Kun kilpailu on käyty, toistakymmentä tuomarihaastattelua annettu ja takana on myös tuhansien kävijöiden yleisöpäivä Intel ISEF -messualueella, on aika palata Suomeen. Palkintoja ei tällä kertaa tullut, mutta luova ajattelu kantaa hedelmää tästäkin eteenpäin. 

Petteri Haverinen aikoo jatkaa laitteensa kehittämistä ja tuotteistaa sen. 

– Tarkoituksena on hankkia hyödyllisyysmallioikeudet ja tehdä hoitoprotokollat laitteelle. Näin ollen saan laitteen markkinoille varmaan vuoden, parin sisällä.

Jaakko Takala ja Vihtori Sova aikovat myös jatkaa näppäimistösovelluksensa kehittämistä. Siitä on julkaistu ensimmäinen vapaasti ladattava versio Google Play -kauppaan. Sovellus kulkee nimellä ”PSTIEW Keyboard” näppäimistön keskimmäisen vaakarivin kirjainten mukaan.

  • Kotimaisen lasten ja nuorten tiede- ja teknologiakilpailun Tutki-Kokeile-Kehitä finaali järjestettiin huhtikuun alussa. Kilpailun järjestävät TEK ja Kehittämiskeskus Opinkirjo. Kilpailusta valitaan Suomen edustajat Intel ISEF -kilpailuun.
  • Intel ISEF järjestettiin 12.–17.5.2019 Phoenixissa, Arizonassa.
  • Suomen edustajien mukana Intel ISEFissä olivat opettaja Kaarina Ojasti sekä TEKin ja Opinkirjon edustajat.
Asiasana