Suomea ISEFissä edustivat Petteri Haverinen Lahden lyseosta ja Olli Järviniemi Päivölän matematiikkalinjalta. Edustajat valittiin ISEFiin Tutki-Kokeile-Kehitä -kilpailun lopputapahtumasta. Kuva: Tarja Vierinen
Intel International Science and Engineering Fair (ISEF)
Petteri Haverinen osallistui TuKoKe-kilpailuun työllä, jossa hän oli suunnitellut ja toteuttanut laitteiston sähkömagneettisten laukaisijoiden hyötysuhteen tutkimiselle. Kuva: Jari Härkönen
Petteri Haverinen
Olli Järviniemi oli muuttanut TuKoKe-kilpailutyössään Hutunkeitto-pelin matemaattiseen muotoon. Kuva: Jari Härkönen
Olli Järviniemi
Kuvaaja
Tarja Vierinen
Tuula Pihlajamaa
Jari Härkönen
Kirjoittaja
Katariina Rönnqvist

Kotiin ei tarvitse lähteä tyhjin käsin

Kansainvälinen ISEF-tiedekilpailu antoi opettajalle vinkkejä työkurssin järjestämiseen ja herätti opiskelijoissa nälän tieteen mahdollisuuksia kohtaan.

Learning by doing – opitaan tekemällä.

Fysiikan lehtori Tarja Vierisen mukaan tiedekilpailut täydentävät koulun opetustarjontaa. Osallistuva opiskelija saa työstää oman projektinsa ja oppii siinä samalla monia asioita käytännössä – itse tekemällä ja kokeilemalla. Kilpailussa opiskelijan pitää hallita työnsä aihepiiri, mutta myös esittää se tuomaristolle, kansainvälisessä kilpailussa vieläpä vieraalla kielellä.

– Tiedekilpailuissa oppiminen on tärkeintä, ei palkinto, Vierinen sanoo.

Hän on hiljattain palannut Pittsburghista, jossa hän oli Suomen edustajien mukana nuorten tiede- ja tekniikkakilpailussa Intel International Science and Engineering Fair (ISEF). Kilpailu järjestettiin 13.–18.5.

– ISEFissä jokainen kilpailija huomioitiin hienosti. Yhteisöllisyys eri maiden opiskelijoiden välillä oli voimaannuttava.

Vasemmalta oikealle: Olli Järviniemi, Tarja Vierinen ja Petteri Haverinen. Kuva: Tuula Pihlajamaa

Suomea ISEFissä edustivat Petteri Haverinen Lahden lyseosta ja Olli Järviniemi Päivölän matematiikkalinjalta. Edustajat valittiin ISEFiin Tutki-Kokeile-Kehitä -kilpailun lopputapahtumasta huhtikuun alussa.

Opettajakin voi oppia

Kotiin viemiseksi Vierinen sai ISEFistä inspiraatiota ja vinkkejä omaan työhönsä Lahden lyseossa.

– Aion toteuttaa ensi vuonna työkurssin ISEF-kokemuksen pohjalta. Kurssilla tehdään pieni tutkimus sekä siitä raportti ja posteri, lopuksi työ esitellään muille. Ehkä jätän palkinnonjaon väliin ja korvaan sen yhteisellä kahvituksella. Lukiossa on liian vähän yhteisöllisyyttä.

Vierinen aikoo myös jakaa ISEF-kokemuksensa ensi syksynä Lahden lyseon Luma-päivässä.

– Eniten ISEFistä jäi mieleen kilpailun laajuus. Jokainen kilpailija oli jo lähes oman alansa ammattilainen. Osallistujat olivat sitoutuneita ja motivoituneita.

Haastavinta tiedekilpailuun osallistumisessa ja nuorten projektien ohjaamisessa on Vierisen mukaan aikataulutus: normaalielämää ja sen vastuita kun ei saa tauolle siksi aikaa.

– Paljonhan tämä nojaa opettajan innostukseen, että jaksaa tehdä tätä myös vapaa-ajalla.

Suomen ISEF-edustus: Petteri Haverinen ja Olli Järviniemi

Olli Järviniemi (vas.) ja Petteri Haverinen. Kuva: Tarja Vierinen

Petteri Haverinen osallistui kilpailuun työllä, jossa hän oli suunnitellut ja toteuttanut laitteiston sähkömagneettisten laukaisijoiden hyötysuhteen tutkimiselle. Tarja Vierinen toimi työn ohjaajana. Tutki-Kokeile-Kehitä -kilpailun tuomaristo kiitteli työtä muun muassa vaativasta aiheesta, jonka käsittelyyn on tarvittu sekä teoreettista että käytännöllistä osaamista.

Olli Järviniemi oli muuttanut kilpailutyössään Hutunkeitto-pelin matemaattiseen muotoon. Hän määrittelee työssään, minkälainen siirto pelissä kannattaa milloinkin tehdä. Työn ohjaajina toimivat Esa ja Merikki Lappi. Tutki-Kokeile-Kehitä -kilpailun tuomarit kehuivat työn luovuutta ja tekijän laajaa matemaattista osaamista.

– Parasta ISEF-kilpailuun osallistumisessa oli muiden nerokkaiden ihmisten tapaaminen, kansainvälisyys ja upeat projektit, joihin pääsi tutustumaan, Haverinen kiittelee.

Myös Järviniemen mukaan parasta oli saman henkisten nuorten tapaaminen ja heidän töihinsä perehtyminen.

– Oli mielenkiintoista nähdä, mitä muut olivat saaneet aikaan, hän kertoo.

Haverisen mukaan oli haastavaa esitellä oma työ jäsennellysti, koska jokainen tuomari halusi tietää erilaisia asioita eri näkökulmista. Järviniemi kuitenkin lohduttaa, ettei tuomarien haastatteluja kannata liikaa jännittää.

– On hyvä muistaa, että tuomaritkin ovat vain ihmisiä, jotka mielenkiinnosta haastattelevat työn tekijää.

Molempien mielestä ISEF-töiden taso oli kova.

– Verkostoituminen töiden tekijöiden kanssa kannattaa varmasti, Haverinen sanoo.

Järviniemelle ISEF antoi toivoa tieteen ja teknologian puolesta.

– Sain uutta näkökulmaa siihen, mitä tieteellä voi tehdä. Omalla tavallaan se vaikuttaa siihen, millaisia ideoita jatkossa keksin.

Haveriselle tapahtuma selkeytti urasuunnitelmia.

– ISEF herätti nälkäni suuremmaksi! Toisin sanoen mielenkiinto, uteliaisuus ja halu oppia lisää kasvoivat valtavasti.

Haverinen kannustaa tiedekilpailuihin osallistujia etsimään töissään uutta.

– Kokeile jopa hulluja ideoita!

Asiasana