Kuvaaja
Tiina Henry-Biabaud
Kirjoittaja
Helena Andersson

Innovaatioiden hyödyntämiseen tarvitaan tiimipeliä

SuomiAreenalla nostettiin keskusteluun yksi teknologiavientiämme jarruttavista haasteista: meillä on lupaavia terveysteknologian startup-yrityksiä, mutta niiden on vaikea saada tuotteitaan pilottikäyttöön Suomessa.

TEK yhdessä Tekesin, VTT:n ja Doctagonin kanssa järjesti Porin SuomiAreenalla 11.7. keskustelutilaisuuden ”Resepti Suomen uudistumiselle”. Tapahtumassa pohdittiin keinoja, joilla Suomen teollisuuden ja terveydenhuollon uudistumista voidaan vauhdittaa.

Keskustelijat kuvassa alkaen vasemmalta: Doctagonin myynti- ja markkinointijohtaja Jani Nurisalo, Tekesin palvelujohtaja Eeva Salminen ja TEKin toiminnanjohtaja Heikki Kauppi. Asiantuntijoina paneelissa keskustelivat Vision+ -rahaston toimitusjohtaja Tero Ojanperä, SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm, VTT:n liiketoiminta-alueen johtaja Erja Turunen, Lapin Sairaanhoitopiirin tulosaluejohtaja Sanna Blanco Sequeiros ja Health Innovation Villagen kyläpäällikkö Mikko Kauppinen. Tyhjälle tuolille odotettiin viime tingassa saapunutta ministeri Annika Saarikkoa. Keskustelun juonsi Kirsi Heikel.

Järjestäjien edustajat saivat kukin heittää yhden teeman panelistien pohdittavaksi.

TEKin toiminnanjohtaja Heikki Kauppi kantoi huolta siitä, että Suomi näyttää keskittyvän uuden luomisen sijasta hengissä pysymiseen.

–  Pitää innovoida, että olisi mitä viedä, hän kiteytti.

Kauppi kaipasi paneelilta ehdotuksia, kuinka Nokian romahduksen myötä ja sittemmin myös julkisen sektorin leikkausten myötä pahasti romahtaneet Suomen tutkimus- ja tuotekehitysresurssit saataisiin uudelleen kilpailukykyiselle tasolle.

Monien startupien kanssa työskennellyt Vision + -rahaston perustajaosakas ja TTY:n hallituksen puheenjohtaja Tero Ojanperä piti isona ongelmana sitä, että meiltä puuttuu yhtenäinen tilannekuva.

Esimerkkinä hän kysyi, tietääkö joku, kuinka monta lääkärikäyntiä vaikkapa Porin alueella tapahtuu tänään. Ei löytynyt tapahtumateltasta tietäjää, eikä tietolähdettä.

–Volt tietää, mitä ja paljonko pääkaupunkiseudulla milloinkin syödään. Uber tietää, missä ajetaan, ja Google tietää, mitä tietoa etsitään. Myös sotepalveluihin pitäisi tehdä varausjärjestelmä, josta nähdään reaaliaikaisesti, mitä palveluja kysytään, Ojanperä esitti.

Ojanperällä on ennen nykyistä uraa koemusta myös Nokian johtotehtävistä, mistä syytä juontaja Kirsi Heikel saattoi esittää hänelle kysymyksen, tarvitsiko vuosituhannen vaihteen ”t&k-jättiläinen” niitä yhteiskunnan tukirahoja, joita Nokia sai runsaasti.

– Kyllä varmaankin tarvitsi, mutta se ei ehkä osannut käyttää tukia parhaalla mahdollisella tavalla, Ojanperä totesi ja valaisi resurssein käytön tehottomuutta esimerkillä:

– Samaan aikaan, kun Nokian mobiiliteknologian parissa työskenteli 5000 henkilöä, Android-käyttöjärjestelmää kehitettiin menestyksekkäästi 100 henkilön voimin. Maailma on muuttunut tältä osin: toimivia innovaatioita voidaan tehdä ketterästi ja pienillä resursseilla.

VTT:n liiketoiminta-alueen johtaja Erja Turunen näki suomalaisessa teknologian kehittämisessä valopilkkuja mm. energian, liikenteen, asumisen ja terveysteknologian aloilla. Huoli hänellä oli siitä, että Suomessa toimitaan kansainvälisesti katsottuna poterossa: ei saada kysyntää ja tarjontaa kohtaamaan.

CE Healthcaren Suomen yksikön yhteydessä toimivan Health Innovation Villagen kyläpäällikkö Mikko Kauppinen totesi, että innovaatioissa menestyäkseen pieni Suomi tarvitsisi samanlaista tiimipeliä, jolla menestymme jääkiekossa.

– Terveysalan innovaatiot ovat mutkikkaampia kuin pullonavaaja, jonka yksi ihminen voi keksiä ja yksi yritys tuoda markkinoille. Mutkikkaammissa hankkeissa on pakko tehdä yhteistyötä, jos mielitään onnistua.

Valitettavasti innovaatiopuolella tiimipeli ei toimi Suomessa: täkäläisen startupin on helpompi pilotoida terveysalan innovaationsa vaikkapa Hollannissa tai USA:ssa kuin Suomessa, Kauppinen kertoi.

Hänen kritiikkinsä kohdistui erityisesti HUSiin.

– HUS ei halua ottaa käyttöön startupin tarjoamaan ratkaisua, ellei sitä ole jo validoitu muualla. Ja sitten kun se on pilotoitu vaikkapa Cleveland Clinicin kanssa USA:ssa, HUS tarjoaa startupille sopimusta, jolla innovaation kaikki oikeudet siirtyvät HUSille. Startupin pitäisi käytännössä maksaa, jotta saisi tuotteensa HUSin pilotoitavaksi.

Kauppisella oli kertoa muitakin karuja tarinoita strtupien yhteistyöstä julkisen sotepuolen kanssa.

– Julkiseen sektorin hankinnoissa on pyydetty tarkkoja speksejä tarjotuista ratkaisuista. Startupit ovat antaneet pyydetyt tiedot, kun ovat olleet tosissaan mukana tarjoamassa tuotettaan. Kauppoja ei kuitenkaan ole syntynyt, vaan julkinen toimija on toteuttanut ratkaisun itse startupilta ilmaiseksi saamiensa speksien mukaisesti.

Lapin Sairaanhoitopiirin tulosaluejohtaja Sanna Blanco Sequeiros ei kertomansa mukaan ole omassa työssään törmännyt Kauppisen kuvaaman kaltaiseen ilmiöön.

Tero Ojanperän mielestä innovaatioiden markkinoille saamisen helpottamiseksi julkisen sektorin hankintoja pitäisi yksinkertaistaa.

Erja Turunen näki haastetta hankintojen aikajänteessä ja logistiikassa.

– Kun hankintoja suunnitellaan puoli vuotta tai vuosi eteenpäin, aikajänne ei riitä uusien kumppanuuksien rakentamiseen, Turunen totesi.

Soteuudistus nousi keskustelussa esiin toistumiseen. Mikko Kauppinen näki myönteisenä sen, että kilpailu tuo jatkossa dynamiikkaa sotekenttään. Toisaalta soteuudistuksen venähtäminen on hänen mukaansa lykännyt hankintoja vuodesta toiseen.

– Nykyiset startupit innovaatioineen ovat kuolleet ennen kuin uusi sote on toteutuksessa, Kauppinen sanoi.

Tuore ministeri Annika Saarikko piti sotepäätösten viipymistä kuntien tekosyynä olla kehittämättä sotepalveluitaan.

– Kuntien pitäisi kilpailla siitä, kenellä on parhaat hoitoketjut, jotka voidaan jatkossa ottaa yhteiseksi käytännöksi koko maakunnalle, Saarikko kannusti.

SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm painotti, että sotessa pitäisi olla sisäänrakennettuna kannusteita uudistumiseen ja toiminnan tehostamiseen.

– Ei saa käydä esimerkiksi niin, että terveydenhuollon tehostamisesta saadut säästöt menevät kunnan yleistaseeseen ja sieltä jäähallin rakentamiseen.

Mistä tehoja sotealalle?

Yksityisen, terveypalveluja tarjoavan Doctagonin myynti- ja markkinointijohtaja Jani Nurisalo kaipasi paneelilta ideoita ja esimerkkejä siitä, millaisilla innovaatioilla saadaan tehoja sotesektorin toimintaan ja miten päästään eroon julkisten ja yksityisten toimijoiden vastakkainasettelusta.

Nurisalo mainitsi itse esimerkkinä yliopistojen ja usean sotetoimijan kanssa yhteistyössä toteutetun Jyvä-hankkeen, jolla on etsitään keinoja, joilla taataan kuntalaisille parempi pääsy palveluihin ja kehitetään SoTe-palveluyrityksille uutta liiketoimintaa julkisen sektorin kumppanina.

Myös Sanna Blanco Sequeiroksella oli onnistunut esimerkki kerrottavaksi: Lapin sairaanhoitopiiri on maantieteellisesti laaja, mutta väestöpohja on pieni. Piirin alueella on potilaita, joiden on todettu hyötyvän kognitiivisesta psykoterapiasta, mutta alueella ei ole yhtään noita hoitoja antavaa terapeuttia.

– Ongelman ratkaisemiseksi on yhdessä oululaisen kumppanin kanssa aloitettu videovälitteisen terapian tarjoaminen. Sen toimii hyvin, ja toimintatapa on laajentunut koko Suomeen.  Jos Lappiin kutsutaan terapeutti esimerkiksi kahdeksi päiväksi pitämään vastaanottoa, hän pystyy tapaamaan 16 potilasta. Videovälitteisessä terapiassa sama vastuulääkäri hoitaa noin 50 potilasta.

Tero Ojanperä näki pienten toimijoiden markkinoille pääsyn esteenä sen, että myyjä ei usein osaa maalata isoa kuvaa tuloksista, joita tarjottu ratkaisu tuottaa.

Ojanperän esimerkki onnistumisesta oli videointijärjestelmä, joka kuvaa hammaslääkärin työskentelyä potilaan suussa. Video jaetaan – ei someen vaan vakuutusyhtiölle, joka voi tehdä saman tien korvauspäätöksen suunnitellusta operaatiosta, ja toimenpide voidaan mahdollisesti suorittaa samalla käyntikerralla. Jatkossa tekoäly voi analysoida videon reaaliaikaisesti.

Erja Turusen myönteinen esimerkki oli Linkker Oy:n markkinoille tuomat pikaladattavat sähköbussit.

– Yleensä HSL ostaa liikennepalvelut kalustoineen liikennöitsijöiltä. Kun yksityisillä liikennöitsijöillä ei ollut rohkeutta lähteä uudentyyppiseen palvelukonseptiin, HSL on ostanut sähköbusseja omaan taseeseensa, nyt jo 12 bussia. Alkava pieni yritys sai näin kansallisia referenssejä, ja on nyt kasvamassa hyvä vauhtia.

Kohti parempaa kokeiluympäristöä

Tekesin palvelujohtaja Eeva Salminen muistutti, että Suomessa on sentään nähtävissä valopilkkujakin. Esimerkiksi ulkomaiset sijoitukset Suomeen ovat kasvaneet merkittäväksi.

Tekesin rahoittamien terveysteknologian startupien puolella on myös onnistumisia. Suomi on yksi niistä seitsemästä maasta, joiden kauppatase terveysteknologian osalta oli viime vuonna positiivinen; alan viennin arvo oli lähes 2 miljardia euroa.

Salmisen kysymys panelisteille oli, miten Suomeen voitaisiin luoda parempi kokeiluymäristö.

Annika Saarikko totesi, että onneksi meidän ei tarvitse aloittaa tyhjästä, ja myös ulkomaiset yritykset ovat tervetulleita testaamaan suomalaisia innovaatioita.

– Meidän pitäisi päästä tilanteeseen, jossa yliopistot tuottavat tietoa kaupallisten innovaatioiden pohjaksi, ja suomalainen järjestelmä testaa innovaatioiden toimivuuden.

Erja Turunen kaipasi enemmän joukkuepeliä ja pelille sääntöjä: ketkä pelaavat, millä säännöillä, kuka valmentaa.

– Pitäisi myös päästä tarvelähtöiseen toimintatapaan, pois valmiiden ratkaisuiden tyrkyttämisestä.

Mikko Salmisen mielestä meidän on keskityttävä tavoitteiden kirkastamiseen rahanjaon sijasta.

Sanna Blanco Sequeiros teki konkreettisen ehdotuksen:

– Sosiaalisille innovaatioille on luotava nettifoorumi, jossa voi esittää ideoita. Asiantuntijat voivat sitten seuloa ja arvioida ehdotukset.

Ketteränä toimijana TEK perusti Facebook-ryhmän soteinnovaatioiden ehdottamiseen jo SuomiAreenan keskusteluna aikana. Nyt vain esittämään ehdotuksia!

 

Keskustelua seurasi noin 200 Areenan-kävijää. Kuva: Joel Salminen
Asiasana