Kuvaaja
iStock
Kirjoittaja
Mika Peltonen / UP-uutispalvelu

Ilmastonmuutoksen torjuntaa ei voi enää siirtää

Halvempaa nyt kuin pakon edessä, korosti presidentti Tarja Halonen.

Toukokuun puolivälissä järjestetyssä palkansaajakeskusjärjestöjen Ilmastonmuutos ja työ -seminaarissa etsittiin porukalla askelmerkkejä kohti Pariisin joulukuussa pidettävää ilmastokokousta.

Seminaarin pääpuhujan, presidentti Tarja Halosen mielestä ihmisten on varauduttava ilmastomuutokseen ja tehtävä kaikkensa sen hillitsemiseksi.

– Vaikutukset näkyvät jo ympäri maailmaa esimerkiksi kuivuutena ja nälkänä tai myrskyinä ja rankkasateina. Tämä on pakottanut ihmiset hakeutumaan muualle.

Eurooppa ei presidentin mielestä voi eristäytyä valtavan muuttoliikkeen alla, koska pakolaisia tulee jatkossa entistä enemmän myös tänne.

Halonen näki ilmastonmuutoksen hillinnässä kaksi vaihtoehtoa.

– Toimet olisivat halvempia nyt kuin myöhemmin pakon edessä.

Halonen muistutti, että ilmastonmuutoksen hallinta on kaikkien yhteinen etu.

Hän puhui ilmastokeskustelun "pyhästä kolminaisuudesta", johon kuuluvat talouskasvu, sosiaalinen hyvinvointi ja ympäristö.

– Avain kestävään talouteen on naisten ja miesten tasapuolinen osallistuminen kasvuun säällisen työn kautta, ja mahdollisuus hyötyä siitä reilun palkan sekä luotettavan sosiaaliturvan ja palveluiden kautta, Halonen totesi.

Fjäder esittää ilmastonmuutosturvaa

Palkansaajakeskusjärjestöt korostavat, että palkansaajien äänen tulee kuulua kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.
 Ne vaativat, että työ ja sen tekemisen edellytykset on tuotava ilmastonmuutoskeskustelun keskiöön, koska ilmastonmuutos muuttaa työtä ja elinkeinojen edellytyksiä.

Myös Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin mukaan ilmatonmuutoksen torjunnassa on kaksi vaihtoehtoa.

– Voimme toimia ripeästi tai vasta silloin, kun on pakko.

Fjäderin mukaan on epätodennäköistä, että ilmaston lämpeneminen pystytään pysäyttämään nykyisillä keinoilla. Hänen mielestään matkalla kohti vähähiilistä yhteiskuntaa tarvitaan oikeudenmukaista siirtymää.

Suomalaista muutosturvaa voisi Fjäderin mielestä kehittää tilanteisiin, joissa tarvitaan uudelleenkoulutusta, osaamisen päivittämistä tai uuden, vihreän alan oppimista.

– Ilmastonmuutosturva on tärkeä keino auttaa rakennemuutoksen kourissa kamppailevia aloja sekä ihmisiä, joiden työhön ilmastonmuutos vaikuttaa.

Palola kehottaa katsomaan peiliin

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kertoi seminaarissa olevansa kriittinen suomalaisen ay-liikkeen toimintaan ilmastonmuutoksen torjunnassa.

– Asiasta on tullut maailmalta viestiä, mutta meidän toiminnassamme torjunta on jäänyt lapsipuolen asemaan. Nyt olisi peiliin katsomisen paikka, Palola kannusti.

– Kuinka monta kertaa suomalainen ay-liike on ottanut palkkaneuvotteluissa esille ilmastokysymyksen, Palola kysyi ja vastasi ettei kertaakaan.

Hänen mielestään neuvotteluissa pitäisi muistaa, että ilmastonmuutos vie työpaikkoja myös teollistuneista maista. Hän kaipasi suomalaisilta palkansaajilta solidaarisuutta muun maailman ihmisille.

– Emme saa sulkea rajoja. Ei kukaan lähde pakolaiseksi huvikseen, Palola muistutti.

Tavoitteena sitova ilmastosopimus

Ilmastonmuutoksen hillintää pohditaan seuraavan kerran Pariisin ilmastokokouksessa joulukuussa.

Suomen pääneuvottelija Harri Laurikka kertoi seminaarissa, että jos sitovaa kansainvälistä sopimusta ei saada Pariisissa aikaan, maapallon lämpeneminen kiihtyy.

– Tavoitteena on pudottaa lämpenemisvauhti kahteen asteeseen nykyisestä kolmesta asteesta.

Tavoitteet on asetettu vuoteen 2050.

– Jos ne halutaan saavuttaa, pitäisi päästöjä vähentää 60 prosenttia. Tämä puolestaan edellyttää päästöttömän energian tuotannon nelinkertaistamista.

Laurikan mukaan Pariisissa on tavoitteena tehdä kaikkia sitova ilmastosopimus. Ongelmana on, että virkamiesten viime helmikuussa Genevessä rustaamana sopimusluonnosteksti paisui liian suureksi.

– Ennen Pariisia joudumme vielä järjestämään Bonnissa virkamieskokouksen, jossa selkiytämme tekstiä.

Lue myös uutiset:

TEK rakentaa kestävää hyvinvointiyhteiskuntaa

TEKin tavoitteena on rakentaa kestävää yhteiskuntaa ja siinä työssä tekniikan asiantuntijoiden rooli on keskeinen.

TEKin tavoitteena on jalkauttaa kestävän kehityksen osaaminen osaksi tekniikan yliopistokoulutusta. TEKin Kestävä yhteiskunta -verkkosivustolle on kerätty käytännön vinkkejä kestävän kehityksen opettamiseen.


TEK ja Insinööriliitto ovat laatineet yhdessä ilmasto-ohjelman, jossa esitellään keinot Suomen päästöjen leikkaamiseksi asetettujen tavoitteiden tasolle.