Iceye aikoo pitää yhtiön pääkonttorin Suomessa, mutta kansainväliset omistajat saattavat päättää jossain vaiheessa toisin.
alustatalous avaruusteknologia iceye
Kuvaaja
Iceye
Kirjoittaja
Pekka Leiviskä

Alustat mullistavat kaiken

Alustatalous on jo mullistanut kuluttajien verkkokauppaa, taksitoimintaa sekä ihmisten kanssakäymistä. Seuraavaksi ovat vuorossa kaikki muut alat maan päällä ja avaruudessa.

Avaruusteknologiayhtiö Iceyella pyyhkii hyvin. Yhtiö on lähettänyt avaruuteen viisi mikrosatelliittia. Näistä saadaan tutkakuvaa, joista voi laskea esimerkiksi erilaisten raaka-ainevarastojen kokoa tai öljykuljetusten määrää.

Asiakkaina on maailman suurimpia vakuutusyhtiöitä ja raaka-ainemarkkinoita seuraavia finanssiyhtiöitä.

– Olemme jo nyt kirkkaasti maailman teknologiajohtaja pienissä tutkasatelliiteissa, strategiajohtaja Pekka Laurila kertoo Business Finlandin kasvumoottoritilaisuudessa.

Tämä ei riitä. Laurila kertoi, että Iceye aikoo kasvaa miljardien arvoiseksi yhtiöksi, Googlen kokoluokkaan. Siksi yhtiö rakentaa alustaa.

–  Haluamme, että jokaikiseen sovellukseen voidaan tuoda reaaliaikaista ja olosuhteista riippumatonta objektiivista dataa meidän satelliittiverkostostamme.

Tänä vuonna Iceye lähettää kaksi uutta satelliittia, jolloin yhtiö voi välittää kerran päivässä päivittyvää tutkakuvaa kaikkialta maailmasta.

Lähiajan tavoitteena on vieläkin reaaliaikaisempi datanvälitys. Tuntien päivitysnopeuteen pääseminen vaatisi Laurilan mukaan kymmeniä satelliitteja.

Logiikka muuttuu

Alustataloudesta tulee mieleen usein miljardit eurot. Eikä syyttä. 

Alustatalousyrityksiä ovat esimerkiksi kuluttajille tutut huoneiden vuokrauspalvelualusta Airbnb, elokuvien suoratoistopalvelu Netflix, musiikin suoratoistopalvelu Spotify ja takseja välittävä Uber. 

– Vähän yli puolet maailman kymmenestä suurimmasta yrityksestä pohjautuu jollain tavalla alustoihin, kertoo Sofokuksen toimitusjohtaja Teemu Malinen, joka on kirjoittanut yrityksille kirjan alustatalouden mahdollisuuksista.

Huomionarvoista on, että monia maailman kymmenestä suurimmasta yrityksestä ei ollut edes olemassa 20–30 vuotta sitten. Esimerkiksi alustatalouteen voimakkaasti liiketoimintansa perustava verkkokauppa Amazon perustettiin vuonna 1994.

Syynä nopeaan muutokseen on talouden peruslogiikan uudelleenajattelu.

Perinteisessä liiketoiminnan arvoketjussa on ensin raaka-aineet ja valmistusresurssit, joiden avulla työntekijät luovat tuotteen. Tuotteella on tämän jälkeen maahantuoja, jälleenmyyjä ja ostaja.

Alustataloudessa voidaan yhdistää koko verkosto. Yhtäkkiä valmistajayritykset voivat myydä myös laitteiden resursseja, työntekijöiden osaamista ja dataa tuotannosta tai käyttäjistä.

Maahantuojat ja jälleenmyyjätkään eivät välttämättä jää turhiksi. Niillä voi olla arvokasta dataa markkinoista ja asiakkaista.

Alustat siis tuovat asiakkaat lähemmäksi tuotantoa ja luovat uutta myyntitavaraa, joka on toisille raaka-ainetta innovointiin.

Kilpailu vain kovenee

Alustatalouden luonne koventaa kilpailua. Asiakkaat voivat vertailla hintoja, laatua ja toimitusvarmuutta. Monille yrityksille tämä voi olla uhka. Mutta aivan kuten nettiäkään ei voi räjäyttää, ei alustatalouden kehitystä voi tai edes kannata pysäyttää.  

  – Alustatalous antaa hyvän mahdollisuuden yrityksille miettiä uudelleen omaa lisäarvoaan. Miksi yritys on olemassa ja ketä palvellaan? Ehkä tämä kannustaa innovoimaan, sanoo alustataloutta tutkinut teollisuustalouden professori Marko Seppänen Tampereen yliopistolta.

Seppänen kertoo, että alustat mahdollistavat uudenlaista liiketoimintaa uusille toimijoille. Hän käyttää esimerkkinä logistiikka-alan alustaa Rioa.

Siinä jokaisesta rekasta välitetään tietoa lastista ja aikataulusta. Tämä on mahdollistanut sen, että datan avulla teknologiayhtiöt voivat auttaa satamia tai yrityksiä optimoimaan lastien purkamisen ja rekkojen saapumisajat.

– Tällaista kolmansien osapuolten liiketoimintaa ei aikaisemmin voitu mahdollistaa.

Valmistava teollisuuskin muuttuu

Asiantuntijat uskovat, että alustat tulevat alalle kuin alalle.

– En usko, että tämä kehitys pysähtyy mihinkään, Malinen sanoo.

Esimerkiksi koneteollisuudessa toimii suomalainen alustayhtiö Combiworks, joka myy eri puolella maailmaa olevien tehtaiden tuotantokapasiteettia ja osaamista.

Malinen visioi, että myös esimerkiksi metsäteollisuudessa voisi rakentaa alustan, jossa paperi- ja sellukoneiden korjaajat voisivat tarjota palveluksiaan. Samalla kerääntyisi arvokasta dataa koneiden huoltoväleistä, logistiikasta ja korjausten laadusta.

– Mahdollisuudet ovat rajattomat, mutta samaan aikaan aivan realistiset. Kysymys on, mikä alusta kerää kriittisen käyttäjämäärän ensimmäisenä.

Malinen tietää, että teollisuudessa yhden yrityksen hallinnoimia alustoja on jo toiminnassa. Hänen mielestään todellinen markkinamahdollisuus olisi kuitenkin tällaisten alustojen tekeminen kaikille avoimiksi.

Eurooppaa laahustaa

Eurooppa on alustataloudessa rajusti Yhdysvaltojen ja Kiinan perässä.

Euroopassa alustatalouden kooksi arvioidaan noin sata miljardia, kun Yhdysvalloissa ja Kiinassa puhutaan molemmissa useista tuhansista miljardeista.

Etumatkan kiinni saaminen on vaikeaa. Tämä johtuu siitä, että isot keräävät jatkuvasti lisää kumppaneita ja dataa. Näin kilpailuetu kasvaa.

Iceye testaa satelliittia kaiuttomassa huoneessa.

Professori Seppänen pitääkin epätodennäköisenä, että Suomessa rakennettaisiin globaali iso alusta.

– Se on sellainen kansallinen märkä uni. Enemmän kyse on siitä, että millaisten alustojen kylkeen suomalaiset pääsevät völjyyn.

Malisen ja Seppäsen mukaan suomalaisilla yrityksillä olisi kuitenkin erinomaiset mahdollisuudet luoda maailmanlaajuisia alustoja niin sanotuille niche-aloille. Käytännössä siis sellaisille aloille, joilla Suomessa on vähän kysyntää, mutta globaalisti kysyntä on valtava.

Suurin ongelma on rahan puute

Iceye aikoo olla Seppäsen mainitsema kansallinen märkä uni. Mutta se ei ollut yhtiön perustajien mielessä aluksi. Laurila kertoo, että yhtiö perustettiin yhtä käyttötarkoitusta varten.

Satelliittien avulla oli tarkoitus palvella meriteollisuutta tarkkailemalla jäälauttojen ja jäävuorien liikettä. Pian perustajat alkoivat huomata, että mahdollisia käyttötarkoituksia tuli lisää ja lisää.

– Näemme aika paljon sovelluksia, jotka voimme mahdollistaa. Sen lisäksi ovat sovellukset, joita emme osaa vielä kuvitellakaan. Jo nyt informaatiotarpeen markkina on miljardeja euroja.

2000-luvun kännykkähuumaa haikailevat saattavat jo muotoilla huulille tuttua lausetta: Onko tässä uusi Nokia? Ehkä, ehkä ei. Suurimmaksi ongelmaksi muodostunee raha.

– Euroopassa ei vaan ole tarpeeksi yksityistä riskipääomaa aggressiivista kasvua hakeville kasvuyhtiöille.

Siksi Iceyen suurimmat rahoittajat tulevat Piilaaksosta. Kaikkiaan yhtiö on kerännyt noin 50 miljoonaa euroa pääomaa ja noin 15 miljoonaa euroa erilaista julkista kehitystukea lainan muodossa.

Iceyen haaste kiteytyy siihen, että suosituksi alustaksi kasvaminen vaatii runsaasti rahaa. Alkuvaiheessa yhtiö joutuu rakentamaan satelliittien lisäksi valmiita palveluita tekoälyineen, jotta yhtiö saa tarvittavat ensimmäiset asiakkaat.

Iceye on palkannut tänä vuonna noin sata uutta työntekijää, mikä nostaa työntekijämäärän noin 150:een. Viime vuonna yhtiö teki liikevaihtoa 800 000 euroa. Tilikauden tulos oli kuusi miljoonaa euroa tappiolla.

Maailmanvalloitus vaatii siis vielä lisää aikaa ja lisää miljoonia. ×

Muista pieni präntti

Alustatalouden jättiläiset ovat usein jättiläisiä myös sopimusosapuolena. Esimerkiksi kuljetuspalvelualustaa hallinnoivan Uberin käyttöehdoissa lukee, että ”Uber voi milloin tahansa ja mistä tahansa syystä purkaa nämä Ehdot tai sulkea minkä tahansa Palvelun tai estää Palvelun käytön kokonaan tai osittain.”

Käyttöehdot on hyväksyttävä ennen kuin pääsee käyttämään palvelua eli käytännössä tekemään työtä Uberille.

TEKin neuvottelujohtaja Teemu Hankamäki kehottaakin lukemaan kaikkien alustatalousyritysten käyttöehdot aina ennen kuin sitoutuu mihinkään. Samoin käyttöehtojen kirjoittajien on syytä miettiä tekstejä.

-Yleisellä tasolla voi kyseenalaistaa, onko se kohtuullinen logiikka, että ainoa tapa vaikuttaa työn teon ehtoihin on ota tai jätä. Ainakaan se ei ole tyypillistä normaaleissa työsuhteissa.

TEK järjestääkin aiheen tiimoilta yhdessä ohjelmistoyhtiö Sofokuksen kanssa loppuvuoden aikana kolmiosaisen webinaarisarjan alustataloudesta. Sarja perehdyttää alustatalouden erityispiirteisiin ja vielä muotoutumassa oleviin käytäntöihin.

Ensimmäinen webinaari tutustuttaa alustatalouteen yleensä ja esittelee esimerkkejä muualta maailmalta sekä Suomesta.

Toinen webinaari syventää tietoutta alustataloudesta ja esittelee alustatalouden eri osa-alueet kuten verkostovaikutukset, datan hyödyntäminen ja ansaintamallit. 

Kolmas webinaari keskittyy palvelumuotoiluun ja liiketoimintamuotoiluun. ×

Webinaarisarja: www.tek.fi/fi/palvelut/tapahtumat/webinaarisarja-alustataloudesta