Mai Allo viimeistelee uutta kirjaa suomalaisesta ilmakehätutkimuksesta TEKinkin tukemana. Kirjan aiempi versio Yhdessä ilmakehässä – Tieteen huipulle ydinturman jäljiltä ilmestyi vuonna 2016.
Mai Allo liitutaulun edessä
Kuvaaja
Helena Hagberg
Kirjoittaja
Henrik Muukkonen

Älä käytä väärin matematiikkaa

Ilman matematiikkaa ei olisi ilmakehäntutkimusta, eikä ilman tutkimusta entistä vaikeampia kysymyksiä.

Tiedekirjoittaja Mai Allo on kirjoittanut kirjan, joka selittää, miksi matematiikka on tärkeää ja miksi matematiikkaa ei pidä käyttää väärin.

Kirja käsittelee suomalaista ilmakehätutkimusta, mutta tulee kertoneeksi paljon matematiikastakin.

– Matematiikka auttaa muiden luonnontieteiden kautta ilmakehätutkimusta. Suuri osa tutkijoista on alun perin fyysikkoja, kemistejä ja metsätieteilijöitä, joten kaiken taustalla on koko ajan matematiikka.

Jos ilmakehästä poistetaan myrkkyjä, hengitysilma ei välttämättä parane.

Matematiikka auttaa tutkijoita luomaan malleja, joilla voi ennustaa ilmakehän liikkeitä ja kehitystä. Paraskin malli on vajavainen, koska muuttujia on niin paljon.

– Malli on aina yksinkertaistettu kuva todellisuudesta, mutta niiden keskinäistä paremmuutta voi mitata sillä, kuinka osuvia ennustuksia niiden avulla pystyy tekemään.

Osuvat ennustukset ovat kirjaimellisesti elintärkeitä, koska esimerkiksi ilmastonmuokkaukseen liittyy entistä vaikeampia kysymyksiä, samoin ilmanlaadun hallintaan:

– Jos ilmakehästä poistetaan myrkkyjä, hengitysilma ei välttämättä parane. Näin kävi Kiinassa, kun korona pysäytti lentoliikenteen. Myrkyllisen typpioksidin määrä putosi, mutta hengitystä haittaava savusumu sakeni, kun aineiden pitoisuudet muuttuivat, Allo havainnollistaa.

Hyvät mallit voivat estää ottamasta liian isoja riskejä.

– Tutkija voi tarjota tietoa päätöksenteon pohjaksi, mutta kansalaiset ja heidän valitsemansa poliitikot päättävät, mitä rahoitetaan ja mitä tiedolla tehdään.

Allon mukaan esimerkiksi parempi maailma tai kestävä yhteiskunta ovat sinänsä hyviä tavoitteita, mutta tieteenteon motiivina ja johtotähtenä silti kovin erilaisia kuin esimerkiksi halu selvittää, miten luonto toimii.

Siksi Allon mielestä ympäristöjärjestöt eivät välttämättä ole tieteen vapauden näkökulmasta sen parempia tai pyyteettömämpiä instituutioita kuin vaikkapa sotateollisuus.

– Osa nuorista tulee vain parantamaan maailmaa, ja se ei ole aina paras lähtökohta tehdä tieteellistä tutkimusta. Teknisesti vaativimmat tutkimusongelmat jäävät ratkaisua vaille, jos tutkijat keskittyvät mieluummin mediaseksikkäisiin moraalikysymyksiin kuin menetelmiin tai pitkää pinnaa vaativiin mittauksiin. 

Mahtavaa matematiikkaa -teemapäivää vietetään
 tänä vuonna marraskuun ensimmäisenä torstaina 
eli 5. marraskuuta 2020.