- Suunnitteluun, tietotekniikkaan ja johtamiseen liittyvät työt tulevat lisääntymään, ennakoi tuotekehitysasiantuntija ja yrittäjä Niclas Jern Turun Tekniikan päivien yrityspäivänä.
Yrittäjä ja tuotekehitysasiantuntija Niclas Jern.
Kuvaaja
Ulla Willberg
Kirjoittaja
Ulla Willberg

Tulevaisuuden pärjääjä on robotin kaveri

Ihminen ja kone ovat lyömätön yhdistelmä. Parivaljakolle on tulevaisuudessa yhä enemmän tarvetta, kun työtehtävät muuttuvat kovalla vauhdilla.

Ensin huonot uutiset. Jos työsi sisältää paljon rutiineja ja noudattelee yksinkertaista prosessikaaviota, se tullaan automatisoimaan. Olit sitten autokuski, juristi tai radiologi.  

– On päivänselvää, että myös akateeminen työ robotisoituu, tuotekehitysasiantuntija ja Walkbase-yrityksen perustajajäsen DI Niclas Jern sanoo.

Hyviä uutisia on onneksi enemmän, etenkin teknologia-aloille.

 – Työ ei silti lopu. Esimerkiksi työ, jossa tarvitaan monipuolista motorista taitoa, pitää pintansa. Eniten lisääntyy johtamiseen, suunnittelun ja tietotekniikkaan liittyvä työ. Jonkun pitää kehittää uutta tekniikkaa ja myydä sitä. Tietokone ei sitä itse tee. Lisäksi tylsän byrokratian poistumisen akateemisesta työstä voi nähdä positiivisena. Itse todella toivon sitä.


Opettele kommunikoimaan

Kaikkien asiantuntijatyötä tekevien kannattaa hankkia Jernin mukaan seuraavia taitoja:  

– Vanhat kliseet pätevät. Pitää opetella tarkkailemaan mitä ympärillä tapahtuu ja pyrkiä pois omalta mukavuusalueelta. Jos työt vähenevät, voi loikata viereisiin tehtäviin.

– Parasta on, jos suhtaudut työhösi intohimoisesti ja itse lähdet määrittelemään, miten sitä voidaan automatisoida. Näin olet mukana luomassa itsellesi uutta työtä.

Keinoälyn kykyjä ei pidä liioitella. Ihmistä tarvitaan kumppaniksi.

– Jos pari parametriä muutetaan, tietokone ei pysy perässä. Yhdessä kone ja ihminen ovat vahvoja, eivät erikseen.   

Syvä tuntemus omasta alasta ja monipuoliset kommunikointitaidot tulevat korostumaan.

– Yhteistyö alojen välillä lisääntyy. Lääkärin on osattava kertoa insinöörille, mitä hän tarvitsee. Insinöörin on ymmärrettävä lääkäriä, jotta oikea ratkaisu löytyy. Tärkein vinkkini on tämä, oppikaa oppimaan, Jern neuvoo.

– Keinoälystä puhuvat nyt kaikki, opiskeluaikanani ei kukaan, eikä siitä ole monta vuotta. Puolia nykyisistä ohjelmointikielistä ei ollut olemassa. Tekniikka kehittyy nyt niin hurjasti, että mukana pysyy vain opettelemalla koko ajan uutta.


Innostus kantaa

Niclas Jerniä kuultiin Turun tekniikan päivien yrityspäivässä 2.11. Teemana oli osaaminen ja hyvinvointi tulevaisuuden työelämässä. Pääpuhujaksi värvätty futuristi Niko Herlin oli Jernin kanssa samoilla linjoilla.

– Robotisaatio ei ole uhka vaan mahdollisuus. Ihminen ja kone ovat lyömätön yhdistelmä. Tekoäly on jo nimitetty yrityksessä johtoryhmän täysivaltaiseksi jäseneksi. Se kertoo kokouksessa tilastot, koska se osaa ne parhaiten. Sairaalassa tekoäly vahtii keskosten terveydentilaa, sillä se ennaltaehkäisee kriisitilanteita ja vähentää näin kuolemia.

Robotti, tekoäly, keinöäly, algoritmi, miten vain, saa kaikki työt, jotka se osaa ihmistä paremmin, väittää Herlin.

– World Future Societyn mukaan 47 prosenttia nykyisistä asiantuntijatyötehtävistä häviää. Huomatkaa, työtehtävistä, ei työstä. Jokaisen kannattaa tarkastella omaa työtään. Mitä osaan paremmin kuin robotti? Jos teet työsi vain työn takia, sen vie robotti. Innostunutta työntekijää on vaikeampi korvata. Onnelliset työntekijät ovat 31 prosenttia tuottavampia, Herlin heittää.

Tulevaisuus luodaan Niko Herlinin mukaan itse. – Mieti useita onnistumisen reittejä.

Vilkasta keskustelua

Yrityspäivä oli Turun Tekniikan päivien uutuus, jonka myötä tapahtuma laajeni kolmipäiväiseksi. Se veti ICT-talon satapaikkaisen auditorion niin täyteen, että tarvittiin lisätuoleja.

Idea oli TEKin Turun alueasiamies Mia Adolfssonin, joka vastasi myös toteutuksesta.

– Tätä selvästi halutaan, joten järjestämme yrityspäivän jatkossakin. Saa kopioida, Adolfsson hymyilee.

Yleisön joukossa oli myös humanisteja, hoiva-alan ammattilaisia, yhteiskuntatieteilijöitä ja taidealan toimijoita, jotka osallistuivat vilkkaasti keskusteluun.

– Saako asiakas tietää, että häntä palvelee robotti? Robottien kehittämiselle tulisi laatia yhteiset eettiset pelisäännöt. Robotisaatio ja digitalisaatio ei saa lisätä syrjäytymistä. It-taidot eivät saa olla ihmisyyden mitta.

Yleisö heitti pallon toistuvasti teknologian kehittäjille.

– Miten varmistetaan tietoturva koneiden internetissä? Missä viipyy sovellus, jolle voi sanoa, että maksa pankkilaskut.

Blogisti, väitöskirjatutkija Lotta Aarikka ja TEKin asiamies Björn Wiemers toivat esiin työelämän murroksen vaikutuksia työssä jaksamiseen.

– Työlle omistautumisen kääntöpuoli on loppuun palaminen. Pitää jäädä aikaa palautumiselle, Aarikka muistutti.

– Työntekijöiden on pakko ottaa oman ajan hallinta haltuun tai työaika tulevaisuudessa venyy ja venyy, Wiemers totesi.

Tekniikan päivät, 2.–4.11. olivat Turussa historiansa kolmannet. Järjestäjä on Tekniikan Akatemia sekä paikallisesti TEK, Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Turun AMK.  

– Haluamme Turussa suunnata ohjelmaa myös etenkin perheille. Tapahtuma veti tänä vuonna taas kaikkiaan noin 1500 kävijää, Adolfsson kertoo.