TkT Tiina Keipi palkitaan vuoden parhaasta väitöskirjasta.
Tiina Keipi väitöskirjapalkinto Tampereen yliopisto
Kuvaaja
Sara Pihlaja
Kirjoittaja
TEKin tiedote
Katariina Rönnqvist

Vuoden paras väitöskirja torjuu ilmastonmuutosta

Vuoden parhaissa tekniikan alan opinnäytetöissä tutkittiin vedyn tuotantoa, hajautettua koneoppimista ja tunneliliitoksia. Palkinnot jaetaan tänään TEKin syysvaltuuston yhteydessä.

Kasvavaan energiankulutukseen ei voida vastata nykyisin keinoin. Tekniikan tohtori Tiina Keipi kehitti väitöstutkimuksessaan vähäpäästöistä vedyn tuotantoteknologiaa, joka leikkaa vedyntuotannon hiilidioksidipäästöjä rajusti. Keipi teki tutkimuksensa Tampereen teknillisessä yliopistossa (nyk. Tampereen yliopisto). Tekniikan akateemiset TEK ja Tekniska Föreningen i Finland TFiF palkitsevat Keipin vuoden väitöskirjasta 7 500 eurolla.

Diplomi-insinööri Joel Reijosen tutkimusaiheena oli hajautettu koneoppiminen autonomisille laivoille hajautetussa pilviympäristössä. Reijonen teki diplomityönsä Vaasan yliopiston tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikössä. TEK ja TFiF palkitsevat Reijosen vuoden diplomityöstä 5 000 eurolla.

Filosofian maisteri Emmi Kirjanen kehitti ja mittasi pro gradu -työssään suprajohtavat tunneliliitokset kolmiulotteisen fononikiteen päälle. Hän teki tutkimuksen Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksessa. Matemaattis-luonnontieteellisten alojen akateemiset (MAL) palkitsee Kirjasen vuoden parhaasta pro gradu -tutkielmasta 5 000 eurolla.

Palkitut opinnäytetyöt on esitelty alla tarkemmin. Lisätietoa palkinnoista yleensä www.tek.fi.

Vähäpäästöistä energiaa vedystä

Tiina Keipin TTY:n teknis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tehty väitöstutkimus selvitti metaanin termisen hajottamisen soveltuvuutta siirtymäajan teknologiaksi vedyn tuotantoon.

– Tutkimusaihe oli yliopistolla valmiina ja siihen tarvittiin tekijää, joten tartuin tilaisuuteen, Keipi kertoo.

Keipi osoitti kokeellisen tutkimuksen ja mallinnuksen avulla, että tutkitulla teknologialla voidaan tuottaa metaanikaasusta vetyä ja samalla ottaa hiili talteen kiinteässä muodossa. Tällöin se ei päädy hiilidioksidina ilmakehään. 

Keipi rakensi TTY:n tutkijoiden kanssa koelaitteiston, ”vetytehtaan”, ja kehitti konseptin, jonka avulla koelaitteisto voidaan rakentaa teollisessa mittakaavassa.

Teknologia on kannattavaa, mikäli kiinteälle hiilelle löydetään käyttöä.

Pitkäjänteisen työn ja laaja-alaisen tutkimuksen tuloksilla on huomattavaa uutuusarvoa ja hyvät bisnesmahdollisuudet. Myös Tampereen kaupungin tiederahasto palkitsi Keipin väitöskirjan tänä syksynä.

– Taloudellisen tarkasteluni perusteella teknologia on kannattavaa, mikäli kiinteälle hiilelle löydetään käyttöä esimerkiksi autonrenkaiden valmistuksessa tai mahdollisesti arvokkaampana kemianteollisuuden materiaalina, Keipi sanoo.

Keipi työskentelee Valmetin tuoteinsinöörinä.

Itseohjautuvista laivoista optimaalisempia energiankäyttäjiä

DI Joel Reijonen palkitaan vuoden parhaasta diplomityöstä. Kuva: Markus Sommers

Koneoppimista voi hyödyntää muun muassa itseohjautuvissa laivoissa. Joel Reijonen kehitti diplomityössään koneoppimista suorittavan itsenäisen ohjelmiston, joka vastaa hajautetun koneoppimisen toimeenpanosta ja integraatiosta hajautetussa pilviympäristössä. Ratkaisun sovelluskohteena olivat autonomiset laivat.

Hajautetun koneoppimisen hyöty on siinä, että se mahdollistaa useiden ohjelmistojen rinnakkaisen koneoppimisen useissa pilviympäristöissä. Rinnakkaistamalla koneoppimisen Reijonen saavutti nopeamman laskennallisen läpimenoajan mallin opetukselle.

Pystyimme optimoimaan autonomisen laivan prototyypin energiankulutusta.

– Opetetun koneoppimismallin avulla pystyimme optimoimaan autonomisen laivan prototyypin energiankulutusta ja tehostamaan prototyypin kontrollointialgoritmien toimivuutta, Reijonen kertoo.

Osa diplomityön tuloksista julkaistiin myös tutkimuspaperissa konferenssissa Japanin Fukuokassa. Diplomityön pohjalta Reijonen innovoi uusia teknologiaratkaisuja, jotka on patentoitu.

– Valitsin työlleni aiheen, jossa pystyin hyödyntämään koneoppimista tämän päivän ja tulevaisuuden teknologiaratkaisuissa. Aiheen valintaan vaikutti myös, että sain tehdä työni Ericssonille, Reijonen sanoo.

Reijonen työskentelee Ericssonilla koneälytutkijana. Hän tekee myös tekoälyaiheista väitöskirjaa Vaasan yliopistossa.

  • Joel Reijosen diplomityö Decentralized Machine Learning for Autonomous Ships in Distributed Cloud Environment

Huippuluokan tutkimus fononikiteiden käytöstä lämpöfysiikassa

FM Emmi Kirjanen palkitaan vuoden parhaasta pro gradu -työstä. Kuva: Anssi Kumpula

Fononikiteet pystyvät muokkaamaan lämmön ja äänen kulkua samaan tapaan kuin fotonikiteet valoa. Emmi Kirjasen pro gradu -työn taustalla oli tavoite kolmiulotteisten fononikiteiden termisten ominaisuuksien tutkimisesta. Niiden mittaamiseen tarvittiin lämpömittariksi soveltuvia tunneliliitoksia.

Kirjanen lähti tutkimaan tunneliliitosten valmistamista kolmiulotteisen periodisen nanorakenteen, fononikiteen, pinnalle – ja sukelsi fononikiteiden käyttöön lämpöfysiikassa.

Kirjasen onnistui höyrystää metallijohtimet fononikiteen pinnalle.

– Matalissa lämpötiloissa lämmönjohtumisen kontrolloinnin tärkeys korostuu, minkä vuoksi fononikiteiden kyky vahvistaa, heikentää tai ohjata lämmön kulkua on mielenkiintoinen ja hyödyllinen ominaisuus, Kirjanen kertoo.

Kirjasen onnistui höyrystää metallijohtimet fononikiteen pinnalle sen epätasaisesta rakenteesta huolimatta. Alle kelvinin lämpötiloissa tehdyissä elektronisissa mittauksissa kyseiset liitokset varmistettiin tunneliliitoksiksi.

Kirjasen työn tuloksilla on merkittävää uutuusarvoa ja ne saattavat johtaa useisiin tieteellisiin julkaisuihin.

Kirjanen työskentelee Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä erikoistuvana fyysikkona.

  • Emmi Kirjasen pro gradu -työ Tunnel junction thermometry on three-dimensional phononic crystals