TEKin All are welcome here -standaari symboloi LHBTIQ+ opiskelijoiden yhdenvertaista ja reilua kohtaamista sekä ainejärjestön toiminnassa että järjestötiloissa.
Pride standaari TEK
Kuvaaja
Helena Hagberg
Kirjoittaja
Katariina Rönnqvist

TEK haastaa opiskelijajärjestöt

Tekniikan alan opiskelijajärjestöt tekevät hyvää työtä, jotta opiskeluyhteisö olisi avoin kaikille sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. TEK haluaa tukea tätä tärkeää työtä.

Jäsenyysvastaava Vesa Taskinen ja opiskelijatoiminnan asiantuntija Jeremi Nyyssönen uskovat, että yhdenvertaisuus on hyvän opiskelijaelämän peruspilari. He haluavat, että seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoleen katsomatta jokainen voi kokea olonsa turvalliseksi ja tervetulleeksi opiskeluyhteisössään. Tältä pohjalta he haastavat TEKin nimissä tekniikan alan opiskelijajärjestöt. 

Mukaan lähtevät järjestöt saavat TEKin All are welcome here -standaarin (kuvassa). Standaari symboloi LHBTIQ+ opiskelijoiden yhdenvertaista ja reilua kohtaamista sekä ainejärjestön toiminnassa että järjestötiloissa.

– Opiskelijajärjestöt tekevät näiden asioiden eteen jo valtavan hyvää työtä, mutta tekemistä riittää yhä. Haluamme olla tässä työssä tukena, Jeremi sanoo.

– Haasteen kautta juhlistamme Priden sanomaa ja teemme jotain konkreettista. Haluamme tuoda järjestöt yhteen ja rohkaista jakamaan hyviä käytänteitä, Vesa jatkaa.

Miksi juuri standaari?

– Standaari kiinnittää huomion, mutta on helppo sijoittaa ainejärjestön tiloihin. Standaari on vähän vanhanaikainen esine, mutta minusta se tuo tälle asialle sen ansaitsemaa arvokkuutta, Jeremi sanoo.

– Juuri näin, se tekee asialle kunniaa. Standaarissa on arvokkaampi tuntu ja se kestää paremmin aikaa, kuin esimerkiksi nurkista repeilevä paperinen juliste, Vesa jatkaa.

– Haluamme tarjota järjestöille standaarin avulla helpon tavan näyttää ympäri vuoden, että he hyväksyvät kaikki jäsenensä sellaisina kuin he ovat, Jeremi lisää.

Miten haaste on otettu vastaan?

– Laitoimme viestiä 75 opiskelijajärjestölle. Saimme 60 järjestöä mukaan. Loput järjestöt eivät luultavasti vain ole vielä lukeneet sähköpostiamme, koska on kesälomakausi. Eli lämmöllä tämä haaste on otettu vastaan, Vesa sanoo.

Lämmöllä tämä haaste on otettu vastaan.

– Opiskelijajärjestöt ovat jo pitkällä avoimuudessa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille. Tässä haasteessa ei tehdä sinänsä mitään uutta ja mullistavaa, lähinnä tuomme järjestöt yhteen ja tarjoamme keskustelualustan, Jeremi sanoo.

Mitä hyötyä haasteesta on?

– Haluamme kannustaa opiskelijajärjestöjä jakamaan hyvät käytänteensä siitä, miten ne saavat kaikki mukaan toimintaansa ja tuntemaan olonsa tervetulleeksi, Jeremi sanoo.

– Meidän mielestämme parhaat ja toimivimmat tavat ovat järjestöillä itsellään. Opiskelijajärjestöissä tiedetään, mitkä ovat ongelmakohtia ja mitkä ratkaisut toimivat. Nämä tavat kannattaa jakaa muillekin! Me TEKin opiskelijatoimijat olemme toki käytettävissä tässä työssä, Vesa sanoo.

Opiskelijajärjestöissä tiedetään, mitkä ovat ongelmakohtia ja mitkä ratkaisut toimivat. Nämä tavat kannattaa jakaa muillekin!

– Meidän roolimme TEKinä ei ole sanella, miten opiskelijajärjestöjen tulisi toimia. Vahvuutemme on tuoda järjestöt yhteen, tarjota alusta keskustelulle ja haastaa järjestöt miettimään näitä asioita sekä jakamaan kokemuksensa. Tästä vahvuudesta osoittaa jo se, miten moni järjestö lähti haasteeseemme heti mukaan, Vesa sanoo.

– Olemme TEKissä itsekin opettelemassa näitä asioita, esimerkiksi miten ottaa entistä paremmin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt palvelutyössämme huomioon. Yhdenvertaisuus on meille tärkeä arvo ja haluamme tehdä sen eteen töitä vuoden ympäri, ei vain Pride-kuukauden aikana. Olemme aloittaneet esimerkiksi Inklusiiv ry:n kanssa projektin, jonka kautta kartoitetaan moninaisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden tilaa opiskelijakulttuurissa. Tulosten perusteella lähdetään rakentamaan koulutuspakettia opiskelijajärjestöille, Jeremi kertoo.

Kertokaa esimerkki, miten rakentaa yhdenvertaisempaa opiskeluyhteisöä?

– Olen keskustellut kaveriporukalla siitä, miten toisen sanomisiin voi puuttua. Viattomalta tuntuvassa huumorissa elävät stereotypiat ja hereronormatiivisuus. Juttelimme, että toisen sanomisiin saa puuttua ja se ei ole syyllistämistä. Sanomisen jälkeen voidaan siirtyä eteenpäin, vikatikkeihin ei tarvitse jäädä vellomaan. Puuttuminen on yhteinen etu, Vesa kertoo.

– Pandemian takia opiskelijatapahtumissa on ollut kahden vuoden paussi. Nyt, ennen syksyn tapahtumia, onkin hyvä hetki panna opiskelijakulttuuri suurennuslasin alle! Onko ainejärjestöllä esimerkiksi sellaisia perinteitä, jotka sukupuolittavat turhaan tai syrjivät? Ensimmäisenä tulee mieleen sitsien istumajärjestys sukupuolen mukaan, Jeremi sanoo.

Lue myös:

Entistä yhdenvertaisempaa opiskelijaelämää voi alkaa rakentaa esimerkiksi seuraavien käytänteiden kautta:

  • Avoimuus. Suhtautumalla avoimesti uusiin asioihin opit uutta. Olemme kaikki erilaisia, älä kyseenalaista tai tuomitse kenenkään ominaisuuksia. Älä yleistä omia kokemuksiasi muita koskeviksi. Yhdenvertaisen yhdistyksen rakentaminen on kaikkien yhteinen vastuu. Älä siis pese käsiäsi vastuusta, vaan nosta epäkohtia rohkeasti esille, vaikka ne eivät suoraan sinua koskisikaan. 
  • Kunnioitus. Kaikilla on oikeus tulla kohdatuksi omana itsenään. Anna kaikille tilaa ja huolehdi, että kaikki tulevat keskusteluissa kuulluiksi ja pääsevät osallisiksi. Jokaisen omat rajat ovat yksilöllisiä ja niihin tulee suhtautua kunnioittavasti. 
  • Oletusten tiedostaminen. Et voi tietää toisen kokemuksia, ajatuksia, elämäntilannetta, tai identiteettiä. Kunnioita jokaisen itsemäärittelyoikeutta ja pyri välttämään oletuksia esimerkiksi toisten sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, taustasta tai perhesuhteista. Tiedosta, että mahdolliset oletuksesi ovat vain oletuksia. 
  • Osallistaminen. Järjestötoiminnan paras puoli moninaisten ihmisten yhteen tuominen sellaisina kuin he ovat. Monimuotoisten ja yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien kautta järjestö on aidosti jäsenistönsä näköinen. 
  • Puuttuminen. Paras ja tehokkain tapa on puuttua epäasialliseen käytökseen välittömästi. Asiallinen välitön palaute on oppimisen mahdollisuus, eikä asiaan puuttumista pidä nähdä syyllistämisenä. Ota myös kritiikki omasta toiminnastasi vastaan rakentavasti. 
  • Rentoudu. Erehtyminen ja kysyminen on sallittua. Jokainen tilanne on mahdollisuus oppia uutta ja kehittyä.

Esimerkit ovat laatineet TEK yhdessä Seta ry:n Marita Karvisen kanssa.