Kuvaaja
Jari Härkönen
Kirjoittaja
Katariina Rönnqvist, Jussi-Pekka Teini ja Pirre Hyötynen

Otetaan opiksi

Tutkimustuloksia on maailman syrjä täynnä, mutta osataanko niitä hyödyntää? Tätä pohdittiin Tekniikan yliopistokoulutusta kehittämässä -seminaarissa 8.5.

Jotta opetusta voitaisiin kehittää laadullisesti, pitää opiskelijoilta kerätä palautetta – mielellään reaali­ajassa. Tätä mieltä oli Oulun yliopiston koulutusrehtori Olli Silvén.

– Palaute on äärimmäisen tärkeää, summasi Silvén puheenvuorossaan.

Silvénin mukaan on harmillista, miten usein palaute ja tutkimustulokset jäävät hyödyntämättä. Opettajat saattavat ohittaa kyselyiden tulokset teflon-pinnoitetulla kommentilla ”me tiedetään jo”.

Aalto-yliopiston vararehtori Hannu Seristö korosti puheenvuorossaan palautteen monikanavaisuutta ja palautteeseen reagoinnin viestimistä. Seristön mukaan on turhauttavaa antaa palautetta, jonka seurauksista ei saa mitään tietoa.

Halutaan: opintojen ohjausta

Lähes 90 prosenttia vastavalmistuneista valitsisi edelleen DI- tai arkkitehtikoulutuksen. Tämä selviää TEKin ja teknillisten yliopistojen uusimmasta vastavalmistuneiden kyselystä. TTY:n ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen vastaava Helge Jalonen allekirjoitti puheenvuorossaan tuloksen.

– Teknillisellä alalla opiskelu kannattaa nyt ja tulevaisuudessa!

Mitä kehitettävää teknisen alan yliopistokoulutuksessa on? Jalosen mukaan sosiaalisten taitojen treenaaminen jää usein kovan tieteen jalkoihin. Myös opintojen ohjausta ja työn­hakutaitojen opettelua tarvittaisiin yliopisto-opetuksessa enemmän.

– Työelämävalmiuksia opetetaan. Sitä, miten töitä saa, ei.

Valmistuvan valttikortit

Vastavalmistuneiden kyselyn mukaan oman alan työkokemus parantaa merkittävästi työllistymismahdollisuuksia. Toinen avainrooli on verkostoitumisella. Lähes neljä viidestä valmistumisensa jälkeen työllistyneestä sai paikan joko diplomi- tai muusta opintojen aikaisesta työpaikastaan.

– Työnteko saattaa joillakin hidastaa opintoja, mutta nopeuttaa työnsaantia, arvioi Jalonen.

Sekä Jalosen että seminaarin avauspuheenvuoron pitäneen TEKin yksikönjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikin mukaan osa-aikaisen opiskelun mahdollistaminen maisterivaiheen opinnoissa olisi tärkeää.

– Se olisi tätä maailmaa. Työkokemus on avainroolissa työpaikan hankkimisen ja osaamisen kehittämisen kannalta, Korhonen-Yrjänheikki kommentoi.

Tavoitteena eettinen maailmankansalainen

Turun yliopiston opetuksesta vastaava dekaani Tapio Salakoski painotti puheenvuorossaan kansainvälisen kokemuksen merkitystä.

– Kansainvälisyys ja tieteidenvälisyys eivät ole pelkkää fraseologiaa, vaan ne ovat tässä ja nyt. Ne on opittava itse tekemällä, ei lukemalla.

TEKin näkökulmasta eettistä valveutuneisuutta tarvittaisiin lisää. Vastavalmistuneet eivät kyselyn perusteella juurikaan arvosta kestävän kehityksen osaamista verrattuna muihin työelämätaitoihin. Se olisi teknisellä alalla kuitenkin olennaista, koska diplomi-insinöörit ja arkkitehdit tekevät työssään ratkaisuja, joilla voi olla merkittäviä seurauksia ympäristön ja yhteiskunnan kannalta.

TEK on ottanut tuloksista kopin. Juuri avatuille verkkosivuille www.tek.fi/kestavayhteiskunta on koottu tietopaketti kestävän kehityksen osaamisesta tekniikan korkeakoulutuksen näkökulmasta. Sivuilla tuodaan esiin case-esimerkein, miten kestävää kehitystä toteutetaan kampuksilla ja millaisia liiketoimintamahdollisuuksia kestävän kehityksen osaaminen luo yrityksille.

Kehitysideoita työpajoista

Seminaarissa järjestettiin myös tekniikan yliopistokoulutusta käsittelevä työpajaosuus.

Ensimmäisen työpajan teemana oli palautetiedon ja -järjestelmien hyödyllisyys ja hyödynnettävyys. Työpajan keskeisimpinä tuloksina tunnistettiin toimenpiteitä hyvän palautekulttuurin kehittämiseen ja ylläpitoon. Tärkeänä pidettiin muun muassa vastapalautteen saamista ja yleisesti hyvää vuorovaikutusta yhteisössä sekä tietojärjestelmiä, joissa voidaan tarpeen mukaan yhdistää eri kanavista tulevaa palautetietoa.

Toisessa työpajassa keskusteltiin osaamisten tärkeydestä ja kehittymisestä. Työpajassa nousi esille erityisesti kaksi kehitysehdotusta. Ensinnäkin opiskelijoille tulisi viestiä, mitä metataitoja opintojaksoilla opitaan substanssiosaamisen lisäksi. Toiseksi kansainvälistymistä voitaisiin edistää sisällyttämällä opintoihin monikansallisissa ryhmissä toimimista.

Vastavalmistuneiden työllisyys ja työllisty­miseen vaikuttavat tekijät olivat kolmannen työpajan teema. Työpajan keskeisimmät kehitys­ideat olivat yritysten kanssa yhteistyössä järjestettävät projektikurssit, työelämätaitojen sisällyttäminen tutkintoon sekä oman osaamisen tunnistamisen edistäminen.

Kaiken kaikkiaan työpajojen keskustelu oli hyvää ja rikasta. Työpajoista saatiin paljon kehityskohteita ja hyviä käytäntöjä tekniikan alan koulutuksen kehittämiseen.

Voit tutustua Tekniikan yliopistokoulutusta kehittämässä -seminaarin alustuksiin ja koosteisiin sekä vastavalmistuneiden palautekyselyn tuloksiin tarkemmin osoitteessa:  www.tek.fi/vastavalmistuneet