Kuvaaja
iStockphoto
Kirjoittaja
Katariina Rönnqvist

”Oleellisinta on nauttia työstään”

Tekniikan alan opiskelijat Krista Kauppi ja Pekka Pirkola haluavat uran, joka ei pääty kultakelloon ja kädenpuristukseen, vaan jossa on mahdollisuus kehittyä jatkuvasti. Yhtenä vaihtoehtona he näkevät yrittäjyyden.

Mielenkiintoiset haasteet. Monipuolisuus. Uuden luominen. Mahdollisuus kehittyä.

Näistä on 23-vuotiaiden Krista Kaupin ja Pekka Pirkolan mielestä hyvä työ tehty.

– Tärkeintä on työn merkityksellisyys ja mielenkiinto. Haluan kokea, että tekemäni työ edistää jonkun toisen elämää tai työssäni luon jotain uutta, tuotantotaloutta ja terveystieteitä Oulun yliopistossa opiskeleva Kauppi sanoo.

Bio- ja kemiantekniikkaa Aalto-yliopistossa opiskeleva Pirkola painottaa mahdollisuutta jatkuvaan kehitykseen.

– Tylsistyn helposti. Haluan kehittyä ja tehdä uusia juttuja, hän sanoo.

Molemmat kokevat, että oma ura saattaa viedä jossain vaiheessa ulkomaille.

– En ole hyvä jäämään paikoilleni pitkäksi aikaa. Haluan oppia jatkuvasti niin työ- kuin yksityiselämässä, Kauppi pohtii.

TEK tutki opiskelijoiden uraodotuksia ja asenteita

Kaupin ja Pirkolan odotukset ja toiveet omalta uraltaan menevät hyvin yksiin TEKin opiskelijatutkimuksen tulosten kanssa. Tutkimuksessa TEKin opiskelijajäseniä pyydettiin arvioimaan, kuinka tärkeinä ja todennäköisinä he näkevät erilaiset tekijät omalla työurallaan. Tutkimuksen mukaan opiskelijoille tärkeintä on tulevan työn sisältö, kuten työn mielenkiintoisuus ja mahdollisuudet kehittyä.

Tutkimuksen mukaan toiseksi tärkeintä opiskelijoille ovat tasapainotekijät, kuten varma toimeentulo sekä työn ja muun elämän tasapaino.

– Veikkaan, että asenne työn pysyvyyteen on muuttunut. Meidän vanhempamme ovat yleensä työskennelleet 20 vuotta samassa yrityksessä, mutta uskon, että tulevaisuudessa 3–5 vuoden työsuhteet samassa yrityksessä lisääntyvät, Kauppi arvioi.

Menestyminen, kuten hyvä palkkakehitys ja uralla eteneminen, asettuu tutkimuksessa opiskelijoiden tärkeyslistalla kolmanneksi. Menestyminen kiinnostaa myös Kauppia ja Pirkolaa. Raha ei kuitenkaan ratkaise.

– Palkkaa on hyvä saada sen verran, että selviää ja on varaa tehdä muutakin kuin vain pakolliset jutut. Oleellisinta on kuitenkin se, että nauttii työstään, Pirkola sanoo.

Tutkimuksen mukaan työn merkityksellisyys jää opiskelijoiden arvioissa vasta neljänneksi tärkeimmäksi työn osa-alueeksi. Merkityksellä tarkoitettiin tutkimuksessa sitä, että työ on yhteiskunnallisesti hyödyllistä, yleisesti arvostettua tai antaa mahdollisuuden auttaa toisia.

– Tutkimuksen tulokset sopivat muuten yhteen omien ajatusteni kanssa, mutta työn yhteiskunnallinen merkitys on minulle tärkeää. Työssäni minua on aina innostanut se, mitä teknologialla voidaan saada aikaan tai mitä tietoa sen avulla saadaan, Kauppi sanoo.

– Nostan hattua niille, joiden keksinnöt vievät yhteiskuntaa ja hyvinvointia eteenpäin. En ehkä näe tosin itseäni innovoimassa maailmaa mullistavaa asiaa, Pirkola pohtii.

Neuronavigaatiolaite sytytti Krista Kaupissa kipinän tekniikkaan

Krista Kauppi opiskelee parhaillaan Barcelonassa.

Kun Krista Kauppi aloitti opintonsa Oulun yliopistossa, hän ajatteli, että tekniikka on lähinnä isoja koneita ja tehtaita. Mielikuva muuttui nopeasti.

– Näin sairaalassa neuronavigaatiolaitteen, jonka avulla voidaan poistaa aivokasvain tarkasti ja tuhota vähemmän kudosta. Silloin syttyi varsinainen palo tekniikkaan.

Kauppi opiskelee tuotantotalouden diplomi-insinööriksi ja terveystieteiden maisteriksi hyvinvointitekniikan puolelta. Hänen henkilökohtaisina motivaation lähteinä ovat kolme sisarusta.

– He käyttävät insuliinipumppuja diabeteksen hoitoon. Olen nähnyt, miten suuren avun teknologia voi tuoda potilaiden ja heidän läheistensä elämään. Tämä tieto tulee aina innostamaan vaikeidenkin projektien läpi.

Tällä hetkellä Kauppi on vaihto-opiskelijana Barcelonassa, mutta ennen vaihtoon lähtöään hän työskenteli opiskelija-assistenttina yliopistossa ja osa-aikaisena testausinsinöörinä startup-yritys Fibrux Oy:ssa.

Viime kesänä Kauppi perusti opiskelukavereidensa kanssa konsultointiyritys X Heads Oy:n.

– Olemme päässeet palvelemaan yrityksiä intensiivisten ideointi- ja tuotehallintaprojektien kautta. Parasta on ollut laittaa kädet mutaan yhdessä itseä innostavan ja rohkaisevan porukan kanssa.

Kaupin mielestä startupit ja pienet yritykset ovat Suomen tulevaisuus. Nuorten tulisi uskaltaa viedä ideoitaan eteenpäin.

– Yrittäjyys ei ole helppoa, mutta se tarjoaa loistavan mahdollisuuden oppia uutta lyhyessä ajassa. Lisäksi yrittäjänä pääsee käyttämään kaiken innovatiivisuutensa.

Kaupin haave on perustaa yritys, joka keskittyy viemään yliopistoissa tuotettua huipputeknologiaa markkinoille. Tulevaisuudessa hän haluaa myös päästä vetämään lääketieteen tekniikkaan liittyviä tuotekehitysprojekteja.

– Olen intohimoinen lääketieteen tekniikasta. Uskon, että yhdistämällä tähän tuotantotalouden osaamiseni minulla on käsissäni toimiva kombo, jolla voin saada innovatiivista teknologiaa markkinoille.

Pekka Pirkolan tähtäimessä on teknisen alan myyntityö

Pekka Pirkola toimii Vuorimieskillan varapuheenjohtajana ja Aalto Coctailin hallituksessa.

Pekka Pirkolan ura alkoi armeijassa, kun hän toimi sotilas- ja VIP-kuljettajana. Kokemus toi töitä kuorma-auton kuljettajana Kaukokiidon ja Post Nordin alihankkijoilla. Viime kesän hän työskenteli Keskon logistiikan palveluyritys Keslog Oy:ssa ja töitä on riittänyt myös lauantaikeikkoina opiskelujen ohellakin. Sama työpaikka kutsuu myös tänä kesänä.

– Kuljetusfirmoissa sain hyvää kenttäkokemusta. Keslogissa olen tehnyt asiakaspalvelua, tarkastanut rahtikirjoja ja reittien suunnittelua. Ensi kesänä haluaisin enemmän vastuuta, Pirkola kertoo.

Hän opiskelee bio- ja kemiantekniikkaa Aalto-yliopistossa, mutta haluaa pitää myös logistiikkaosaamisensa vireessä.

– Olen spontaani ja kokemushullu. En jaksaisi työskennellä yhdessä ja samassa firmassa, varsinkaan ilman mahdollisuutta edetä ja kehittyä. Se on yksi syy miksi haluan kehittää osaamistani eri aloilla.

Pirkola valitsi tekniikan alan, koska ei tiennyt lukion jälkeen mitä haluaisi isona tehdä. Myynti ja yrityssuhteet kiinnostivat häntä ja tekniikan ala vaikutti sellaiselta, joka avaisi mukavasti ovia.

– Teknisen alan myyntihommat, bio- ja kemiantekniikka sekä toisaalta materiaalitekniikka kiinnostavat. Haluaisin työskennellä kansainvälisissä tehtävissä ja ensi kesänä aionkin hakea töitä ulkomailta.

Yrittäjyyskään ei Pirkolasta näytä mahdottomalta tulevaisuuden uravaihtoehdolta. Tosin teollisuuteen ohjaava opintoala ei ehkä ole optimaalisin oman yrityksen perustamiselle.

– Isoa tehdasta on vaikea perustaa ilman pääomaa. Ehkä yritys voisi syntyä innovaatiosta, joka ei vaadi valtavaa tehdaskalustoa toteutuakseen. 

Yrittäjyyden Pirkola näkee positiivisena.

– Monet yritykset arvostavat työntekijöiden yrittäjyyskokemuksia ja sitä kautta saatua elämänoppia.

Pirkolan mielestä Suomi tarvitsee yrittäjiä ja innovaatioita, jotka nojaavat koulutukseen ja vahvaan osaamiseen.

– Suomi ei voi kilpailla bulkkituotteilla. Valttia ovat osaaminen, laatu ja erikoistuotteet.

 

Tuleeko yrittäjyydestä osa tyypillistä työuraa?

Teksti: Arttu Piri ja Katariina Rönnqvist / Kuva: Arttu Piri

 

TEKin opiskelijatutkimuksessa tutkittiin tekniikan alan opiskelijoiden uraodotuksia ja asenteita. Tutkimuksessa kysyttiin myös opiskelijoiden näkemyksiä yrittäjyydestä uravaihtoehtona.

Vaikka edelleen suurin osa eli 57 prosenttia vastaajista uskoo työskentelevänsä urallaan pääosin palkkatyösuhteissa, peräti 35 prosenttia uskoo, että oma työura tulee koostumaan vaihtelevista jaksoista sekä palkansaajana että yrittäjänä. Pääasiallisesti yrittäjinä uskoo toimivansa vain 10 prosenttia vastaajista. 

Sitran asiantuntija Milma Arolan mielestä tutkimustulokset vaikuttavat hyvältä. Hänestä on hienoa, että opiskelijat näkevät, ettei palkkatyö ole ainoa vaihtoehto.

– Yksinyrittäjien, freelancereiden ja kevytyrittäjien määrä on ollut pitkään kasvussa ja trendi varmasti jatkuu. 

Arolan mielestä palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistäminen sekä erilaisista jaksoista koostuva työura voi tulevaisuudessa olla enemmän sääntö kuin poikkeus.

Yrittäjyysasioista vastaava asiamies Martti Kivioja TEKistä näkee saman tyyppistä kehitystä.

– Nuorten suhtautuminen yrittäjyyteen on selvästi positiivisempi kuin vanhemman väen. 

Kivioja kertoo, että esimerkiksi Suomen Yrittäjien kaikkia aloja koskevan opiskelijatutkimuksen mukaan korkeakoulussa lukuvuonna 2014–2015 opiskelleista 21 prosenttia pitää yrittäjäksi ryhtymistä todennäköisenä tai erittäin todennäköisenä uravaihtoehtona.

– Innostus selittynee osittain startup-buumilla, joka vetää puoleensa, hän arvioi.

Kiviojan mukaan opiskelijat ovat ilmeisen valveutuneita siitä, ettei varmaa leipäpuuta välttämättä ole luvassa. Tällöin ollaan valmiimpia kokeilemaan oman osaamisen myymistä yrittäjänä joko yksin tai yhdessä kaveriporukan kanssa.

Alakohtaisia ja sukupuolten välisiä eroja

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus teki hiljattain Sitralle selvityksen, jossa tarkasteltiin korkeakouluopiskelijoiden uskoa tulevaisuuteen, odotuksia uraltaan ja sitä, mitä he työelämässä arvostavat. Selvityksen mukaan yrittäjämäinen asenne on voimakkaasti yhteydessä opiskelijan kokemuksiin valmistumisen jälkeisestä tulevaisuudesta. 

– Yrittäjämäisesti asennoituva ja ratkaisuja etsivä näkee tulevaisuutensa valoisampana, Arola summaa selvityksen tuloksia.

Selvityksessä näkyy, että yrittäjämäisessä asenteessa on tilastollisesti merkitseviä koulutusalakohtaisia eroja. Tekniikan ja liikenteen ala sijoittuu kahdeksan koulutusalan vertailussa kolmanneksi viimeiseksi.

– Tällä alalla yrittäjämäistä asennetta olisi hyvä vahvistaa. Kyse ei ole niinkään yrittäjätaidoista. Kyse on siitä, että uskoo itsensä, luo aktiivisesti verkostoja, kehittelee ratkaisuja ja pohtii, miten asiat voisi tehdä tehokkaammin, Arola sanoo.

TEKin opiskelijatutkimuksen mukaan miehet näyttävät olevan naisia huomattavasti valmiimpia näkemään yrittäjyyden uravaihtoehtona. Naisista yli kolmannekselle yrittäjänä toimiminen on täysin vieras ajatus, kun miehistä vastaava osuus on alle viidennes.

Tämä sukupuolten välinen ero saattaa korostua tekniikan alalla. TEKin asiamies Sirkku Pohja huomauttaa, että suuri osa naisyrittäjistä toimii kauneuden- ja hyvinvoinnin sekä terveyden- ja sosiaalipalvelujen aloilla sekä kauppiaina ja palveluyrityksissä.

TEKin opiskelijatutkimuksessa miehistä noin kolmannes vastasi olevansa hyvän tilaisuuden tarjoutuessa valmiita perustamaan yrityksen. Naisilla vastaava osuus on noin neljännes.

– Nuorten naisten intoa hiljentänee se, että perheen perustaminen sitoo heitä enemmän kuin miehiä, Kivioja arvelee.

Pohja on samoilla linjoilla.

– Naiset saattavat kiinnostua yrityksen perustamisesta vasta vanhempana. Esimerkiksi MacKinseyn tutkimuksessa kuitenkin selvisi, että naisten johtamat yritykset tuottavat parempaa tulosta kuin miesten, Pohja sanoo.

  • Kutsu TEKin opiskelijatutkimukseen lähetettiin syyskuussa 2015 kaikille TEKin opiskelijajäsenille, pois lukien samana syksynä opintonsa aloittaneet. Kyselyyn vastasi lähes 3 000 opiskelijaa. Lue lisää tutkimuksen tuloksista

  • TEK pyrkii vastaamaan kasvavaan kysyntään lisäämällä myös opiskelijoille kohdennettua yrittäjyysneuvontaa. Helmikuussa TEKin lakipalveluissa aloitti yrittäjyysasioihin erikoistunut lakimies. Syksyksi on suunnitteilla kampuskiertue yrittäjyysasioista [lisää tietoa myöhemmin]. Myös TEKin Yrittäjäklubi on avoin opiskelijoille. Lue lisää: www.tek.fi/yrittajyys

 

Asiasana